eli mikä on ja missä tapauksissa voi tehdä ns. siviilikanteen? johtaako se johokin tuomioon?? ovatko ne sakkoja vai vankilaa??
kiitos vaivannäöstä joka viitsii vastata!!! :)
kiitos vaivannäöstä joka viitsii vastata!!! :)
Mikä on siviilikanne???
miten tehdään
1020186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
riita-asiassa, ei rikosasiassa. Ei siis johda rangaistukseen. Siviilikanne nostetaan esim. silloin kun joku ei maksa velkaansa ja oikeudesta halutaan tuomio, joka voidaan sitten toimittaa tarvittaessa ulosottomiehelle. Tai jos esim. talokaupassa joku virhe ja myyjältä halutaan korvausta tai jos vaaditaan korvausta laittoman irtisanomisen johdosta. Rikosasiassa nostetaan syyte ja vaaditaan rangaistusta joskin myös rikosasian yhteydessä voidaan vaatia rikokseen perustuvaa vahingonkorvausta kuten esim. pahoinpitelyn johdosta.
Siviilikanne nostetaan toimittamalla haastahakemus käräjäoikeuteen. Tässä tarvitaan yleensä juristin apua ellei kyse yksinkertaisesta velkomusasiasta tai häätöjutusta.
Siviilikanteella voidaan tarkoittaa sekä riita-asiassa nostettavaa kannetta että määrätyissä tilanteissa rikosasiassa.
Rikosasiassa siviilikanteeksi nimitetään myös tilannetta, jossa rikoksen uhri vaatii (itsenäisesti) rangaistusta (esim tilanteessa, jossa syyttäjä on antanut SJP:n). Tällöin kyse on siis myös varsinaisesta rikosasiasta, eikä esim. adheesioper. mukaisesta yhdistetystä vah.korv. & rikosasiasta (toki sekin mahdollista ja jopa yleistä).
Siviilikanne siis voi johtaa rangaistukseen.
VT
Laki ei tunne rikosjutuissa mitään siviilikannetta. Kysymys on asianomistajan itse nostamasta syytteestä, jos syyttäjä ei jostain syystä ole syyttänyt. Termi taitaa olla peräisin Aku Ankasta.
Termi perustuu käytännön juridiseen kielenkäyttöön.
Kuten tiedämme, ei legaalimääritelmää siviilikanteelle ole.
Sama asia kuin exp - eipä missään määritelty, mutta jokainen prosessaava tietää mitä tarkoittaa. Eikä sekään muuten ole Aku Ankasta.
Ja jokainen prosessaava myös tietää, että kun aoja käyttää toissijaista syyteoikeuttaan, puhutaan siviilikanteen nostamisesta (tässäkin tapauksessa).
-VT
rikosprosessista. Voihan jokainen tietysti kutsua jotain asiaa millä nimellä haluaa, mutta kun alunperin oli tarkoitus vastata alkuperäisen kysyjän kysymykseen siviilikanteen ja rikosjutun eroista, niin on turha hämmentää asiaa tällä tavalla. Kysymys oli aiheellinen koska jopa television pääuutislähetyksessä saatetaan puhua syytteiden hylkäämisestä kun loppujen lopuksi kyse on ollut siviilikanteen hylkäämisestä.
Asianomistajan yksinään (ilman syyttäjän nostamaa kannetta) ajama syyte on kuten virallisen syyttäjänkin ajama syyte rikos- eikä siviilikanne. Siviilikanteella rikosasiassa haetaan siviilioikeudellista seuraamusta kuten vahingonkorvausta eikä rikosoikeudellista rangaistusta. Asianomistajan nostama syyte (rangaistusvaatimus) ei ole siviilikanne. Minusta siviili- ja rikosasiat on syytä selvyyden vuoksi pitää erillään, kuten rikos- ja prosessoikeudessa perinteisesti on tehtkin.
On harhaanjohtavaa puhua siviilikanteesta, kun taroitetaan asianomitajan eli rikoksen uhrin ilman virallisen syyttäjän esittämää syytettä ajamaa rangaistusvaatimusta. Laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa tämä pidetään erillään todellisesta siviilikanteesta eli kuten laki sanoo "yksityisoikeudellisen vaatimuksen" kuten vahingonkorvauksen esittämisestä rikosjutussa. Näitä kanteita koskevat aivan eri säännöt, joten aidon juridisen sekaannuksen vaara on olemassa, jos siviilikanne sekoitetaan rikoksen uhrin kanteeseen, jolla vaaditaan rangaistusta.
Siviilikanteissa pitää myös olla tarkkana, sillä jos häviää kanteensa, niin automaattisesti tulee maksettavaksi kaksi laskua. Oma lasku ja vastapuolen lasku.
Sama on myös omalla syytteellä nostetussa rikosasiassa. He, jotka eivät tyydy syyttäjän ratkaisuun ovat ns. periaatteen ihmisiä, maksoi mitä maksoi. Tällä palstalla heitä esiintyy myös.