Onko homma sillee, että digijärkkärillä ei kuva tärähdä yhtä helposti kuin pokkarilla? Ja jos näin on, niin mistä se johtuu?
"Kuvan tärähtäminen"
Virus
7788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Järjestelmällä saa paremman otteen kamerasta ja kuvaus on huolellisempaa.
Mutta koska järjestelmässä on liikkuvia osia, kuten peili ja suljin pitäisi sen tärähtää enemmän.
Kuitenkaan ei niin yleensä tapahdu, koska kameran suurempi massa ja kuvaajan kädet ja otsalohko absorboi tärähdyksen tehokkaasti.
Mekaanisen rakenteen puolesta pokkarit tärähtää vähemmän, mutta kuvaaja konpensoi asian huonolla otteellaan pokkarin tappioksi.
Digipokkarilla useimmat ottaa kuvat suorilla käsillä ilman mitään tukea valotusmittarista välittämättä.
Pokkareita on vaikea laukaista niitä täräyttämättä, mutta koska useimmat kuvat otetaan laajakulmalla yllättävän suuri määrä onnistuu.
voisi mennä samaan kategoriaan tämän kanssa: "Tuleeko järkkärillä parempia kuvia?"
Kalliillakin järkkärillä saa yhtälailla tärähtäneitä ja muilla tavoin epäonnistuneita kuvia kuin halvoilla pokkareilla, jos etsimen takana ei ole ole muuta kuin "tyhjää". Kalleinkaan kamera ei sommittele ja ota kuvaa automaattisesti, siihen tarvitaan myös digikaudella asiansa osaava valokuvaaja. Mutta kun valokuvauksen perusteet ovat selkäytimessä, ja niitä osaa soveltaa sieltä, järjestelmäkameralla hyvällä objektiivilla saa sellaisia kuvia, joista ei voi edes uneksia pokkareilla.
Tärähtämiseen vaikuttavat kuvausote, kameran massa, suljinaika ja polttoväli.
Isosta ja hieman painavammasta järkkäristä on helpompi ottaa vakaa ote kuin jostakin pikku-ixuksesta jota joutuu sihtaamaan takaosan LCD-näytöltä suorin käsin optisen etsimen puutteen vuoksi. Järkkärihän lisäksi tukeutuu kuvaajan otsaan.
Mitä lyhyempi suljinaika, sen terävämmät otokset. Vanha nyrkkisääntö oli, että suljinajan pitäisi olla lyhyempi kuin polttoväli ( eli polttovälillä 50mm suljinajan pitäisi olla 1/50sekuntia tai lyhyempi). Tyypillisesti kompaktidigeissä on pienen kennon takia polttoväli samalla kuvakulmalla huomattavasti lyhyempi kuin järjestelmädigillä. Esim. omassa pokkarissani on kinovastaavuudeltaan 32mm alkava obiska, jonka polttoväli on 7,2mm. Tyypillisessä harrastajajärkkärissä vastaava polttoväli on n. 20-22mm (croppikerroin 1,5-1,6). Niinpä pokkarilla saa laajakulma-asennossa onnistuneita otoksia vielä suht pitkilläkin ajoilla. Ainakin teoriassa ;)
Peilin tärähdys ei järkkärissä juuri haittaa, ellei sitten jossain isoilla suurennoksilla tapahtuvassa lähikuvauksessa. Kalliimmissa kameroissa saa yleensä lukittua peilin ylös.
Ja on kuvaajallakin vaikutuksensa, heittolaukaukset eivät kuvaa ainakaan paranna.
Mielenkiintoinen tulkinta valotusajasta ja harvinaisen väärä. Siltä varalta, että joku jopa uskoisi tuota selitystä ja käyttäisi kuvatessaan käsivaralta liian pitkiä valotusaikoja täytyy kirjoittaa vastine.
Epäterävyyttä syntyy kameran heilahtaessa, jolloin kennolle tai filmille fokusoitu kuva liikahtaa valotuksen aikana. Heilahdusherkkyys riippuu käänteisesti kuvakulmasta eli suoraan polttovälin ja kennokoon suhteesta. Tästä syystä pisintä "sallittua" valotusaikaa arvioitaessa on otettava huomioon polttovälin lisäksi kennon koko.
Vanhaa kinofilmikameroille sopivaa nyrkkisääntöä voi soveltaa laskemalla ensiksi ns. croppikertoimen avulla kinokokoa vastaava polttoväli ja tämän käänteislukuna saa hitaimman "tärähtämättömän" valotusajan.
Toinen suora tapa on käyttää vanhaa kinofilmikoon nyrkkisääntöä ja jakaa lopuksi tulos croppikertoimella.
Esimerkissäsi polttoväli 7.2 mm vastaa kinokoossa 32 mm polttoväliä, jolloin pisin "turvallinen" valotusaika on n. 1/30 s.
Mamiya 6x7 kamerassa on croppikerroin n. 0,46 (kennon halkaisija n. 92mm, kino n. 43mm).
Kertomalla tämän kinofilmin normaalipolttovälillä 50mm saan turvalliseksi ajaksi n. 1/23 sekuntia käyttäessäni kuusseiskassa vastaavan kuvakulman antavaa 80 mm normaalilasia, vai ...
Oma teoriani saattaa olla väärä, mutta joku tässäkin mättää.
Tuli kirjoitettua vastine turhan nopeasti. Olet aivan oikeassa, itse olen sotkenut mielessäni syvyysterävyyden mukaan soppaan.
Anteeksi kovasti jos joku erehtyi uskomaan sepustustani, mutta internetissähän vastuu on lukijalla ;)
Ei huolta, sillä eipä kai kukaan valitse valotusaikoja näiden kirjoitusten perusteella.
Riippuu tietysti kuvaajasta, mutta mielestäni tuo vanha nyrkkisääntö on varman päälle laskettu.
Mielestäni 3-5 kertaisilla ajoillakin saa tärähtämättömiä kuvia, kun pitää kunnolla kiini kamerasta ja tukee sen vartaloon tai otsaan.