Pikku-äiti

KultaharjaLeijona kirjoitti:

Mä nojasin kaatuneeseen koulupöytään ja mietin kaikkea sitä, mitä mulle oli tapahtunut. Mä olin menettänyt sun mukanas kaiken. Sä et olis saanu lähtee! Mä nappasin kiinni verhoista ja revin itseni ylös. Mun huone oli kuin pommin jäljiltä -äiti oli pistänyt kaiken romuksi kun oli kuullut että mä oon raskaana. Mä vihasin mielessäni Jasua ja kierosin sen alimpaan maan rakoon. Mun kädet lähti valumaan kohti vatsaa. Se pyöristyi jo vähän. Mä halusin pitää mun lapsen. Se oli osa mua ja jos äiti haluaisi että mä tapan sen, kuolisi osa muakin. Eikä se voinut mua pakottaa! Mä aloin vähän siivota mun huoneessa. Oikeastaan se taisi olla mun syytä että Jasu oli lähtenyt. Mä olin mennyt töksäyttämään sille tökerösti päin naamaa "Hei kuule, susta tulee isä!" Sepäs olikin reimastunut! Se oli napannut meidän yhteisen kuvan lompakostaan ja silpunnut sen. Mä olin alkanut vaan itkeä. "Me ollaan vasta viistoista! Samperin vauva!" Mutta me selvitään tästä yhessä -mä olin vielä yrittänyt. Ei auttanut. Mä niistin nenäni ja vajosin sohvalle. Mun silmistä virtasi suolaisia kyyneleitä ja musta tuntui että vauva potki. Vaikka se olikin vasta kirpun kokoinen. Mua pelotti. Mä en kestänyt. Mä vedin sohvan alta lääkäri-kirjan ja kasan vauva-lehtiä. Mä revin ja silppusin niitä aikani kuluksi. Sitten mä menin ja katsoin rohkeasti itseäni peiliin. Ja siellä olin mä -silmät punotti ja hiukset sekaisin. Kaikki oli hylänny mut! Mutta jos mä saisin lapsen... se ei jättäisi mua koskaan. Mä näppäilin puhelimeen koulun numeron ja selitin suoraan rehtorille, miten asia oli. Se vaikutti järkyttyneeltä, mutta sain lomaa. Äidin pitäisi vielä käydä puhumassa. Mua alkoi taas itkettää, mutta mä annoin itkun tulla. Kun olisi kulunut noin yhdeksän kuukautta, mulla olisi uusi elämä. Musta tulisi "Pikku-äiti" ja jo seuraavaa joulua mä juhlisin lapseni kanssa. Olin salaa onnellinen mutta mua pelotti. Mä tyydyin vain vähän hymyilemään -itsepä olin tämän saanut aikaan. Mä halusin pitää vauvan. Mä halusin ja halusin ja halusin. Äkkiä musta tulikin tosi vahva. Mä halusin kertoa kaikille mun vauvasta. Musta tulee äiti! Mä hyppäsin parvekkeelle ja huusin. Musta tulee äiti. Ja arvatkaa mitä -joku huusi "onnea".

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä