joo tuota paraneeko elämä jos suorittaa muutoksen ?
Heippa
fgausgif
15993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vituiks meni!
hallittuina ovat osa elämää. Yleisesti ei kannata näytellä elämässään vaan olla oma itsensä.
Joillekin ihmisille muutos vaikuttaa myös ympäristöön. Mukavuudenhaluiset ihmiset ympäristössä eivät tykkää yleensä muutoksista, mutta tottuvat kyllä muutokseen mikäli se on pysyvä ja he kokevat sen olevan vaaratonta kannaltaan.
Se on ihan itsestä kiinni, paraneeko elämä. Ei siihen pysty kukaan vastaamaan kuin omalta osaltaan. Minulla elämänlaatu parani valtavasti kun aloin elämään oman luonteeni mukaisesti oikeassa sukupuolessa. Eikä siihen tarvittu edes hormoneja, ne tuli vasta myöhemmin kuvioon mukaan. Jos epäilyttää että paraneeko elämä, sitä voi kokeilla ja katsoa kestääkö pää. Kun elää täysillä omaksi kokemaansa sukupuolen elämää, tuntee kyllä onko se oikea elämäntapa.
mistä voisin aloittaa muutosprosessin tai kokeilun?
tehdäänkö lääkärin haastatteluja vain tampereella?
onko kasvojen ulkonäöllä paljoa merkitystä SIINÄ läpimenossa?miten te aluksi kokeilitte sukupuolen vaihdosta?
itse pelkään vain sitä että en ole tarpeeksi naisen näköinen
Kokeiluun ei tarvita lääkärin lupaa, siitä vaan asialliset naisen vaatteet päälle ja tarvittaessa meikkiä. Meikeillä saa aika hyvän tuloksen, kunhan ei tee ylilyöntejä. Joku tuttu tyttö voisi olla tarvittaessa apuna, jos itseltä vielä puuttuu meikkaamisen taito. Siisti peruukki päähän, jos omista hiuksista ei saa naisen kampausta ja siinä se. Jos tulos ei tunnu riittävältä ulkona liikkumiseen, voihan naisena elämistä kokeilla kotioloissakin.
Jos kokee sukupuoliristiriitaa, haetaan lähete yleislääkäriltä transtutkimuksiin. Tutkimusryhmiä on Tampereella ja Helsingissä. Transtutkimuksia ei saa kukaan muu tehdä. Tarkempia ohjeita löytyy aikaisemmista keskusteluketjuista.
Kasvojen ulkonäöllä ei ole vaikutusta kovin paljon. Olen nähnyt kuinka miehekkäistä kasvoista tulee hormonihoidossa naiselliset. Jos luusto on kovin kulmikas ja miestyyppinen, voi tarvita leikkauksia (omaan laskuun!).
Minä kokeilin vähitellen kotioloissa ja sitten lyhyitä käyntejä ulkona. Niin ja pieni tarkennus lopuksi: Sukupuolta EI VAIHDETA, se on siellä korvien välissä valmiina. Fyysinen sukupuoli voidaan KORJATA samaksi kuin henkinen sukupuoli jo on.
Listaamalla mitä asioita et voisi tehdä nykyisessä olemuksessasi ja miksi. Koetko todella sukupuolen ristiriitaa vai oletko vaan tehnyt itsellesi liian ahtaan roolin.
Nimittäin pojatkin tanssivat balettia tai on olemassa hyvin taiteellisia ja herkkiä miehiä. Voit rauhassa miettiä voisitko toteuttaa itseäsi omassa sukupuolessasi paremmin. Mikään ei estä sinua käyttämästä värikkäitä vaatteita.
Mutta jos koet ettet voi toteuttaa sukupuoltasi omassa kehossasi, silloin on transtutkimusten aika. Toisinaan riittää transvestismi sukupuolen kokemiselle, että saa olla kokemansa sukupuolen vaatteissa. Transsukupuoliselle tästä ei ole apua vaan apu on haettava lääkäristä.
olen mieheksi tarpeeksi miehekäs eli en ole naisellinen.
mietin vain että olisiko elämä naisena helpompaa ja saisinko silloin mielenrauhaa?
minulla on aika kulmikkaat leukaperät ->en oikein haluaisi leikattavaksi leuoista jos se edes on mahdollista (leukojen muutosleikkaus siis).
elättekö te siksi toisen sukupuolen elämää koska olitte ristiriidassa ulkonäkö suhteessa käytökseen?
mitä ongelmia trans-vestismi tai (enemmänkin)transsukupuolisuus aiheutti teille ennen
kuin aloitte elää toista "sukupuolta"?
Kuten sanottua, moni hyvinkin miehekäs on muuttunut naiselliseksi hormonihoidolla.
Jos mielenrauhaa hakee vain naiseksi muuttumisesta, voi olla hakoteillä. Ei pelkkä naisen elämä anna mitään mielenrauhaa. Prosessi voi päinvastoin kuormittaa henkisesti vielä enemmän, varsinkin jos ei tosiaan koe olevansa henkisesti nainen.
Ei kulmikkaat leukaperät ole mikään rajoitus. Jos vähänkin katselee telkkaria, niin on nähnyt toimittajia ja jopa missejä joilla on hyvin kulmikkaat leukaperät. Muutosleikkaus on mahdollista, mutta siihen uppoaa paljon rahaa.
Olen kokenut olevani nuoruudesta asti tyttö/nainen, siksi hakeuduin tutkimuksiin ja hoitoihin. Pelkkä ulkonäköristiriita ei asiaan vaikuttanut. Loppujen lopuksi ulkonäkökään ei ole aivan mahdottomasti muuttunut, lähinnä naisistunut. Suurin muutos on tietenkin rintojen kasvu ja aikanaan sukuelimien korjaus oikeaksi. Käytöskin on melkein ennallaan, erona on se ettei enää tarvitse esittää miestä vaan voi elää oman perusluonteen mukaista elämää. Henkiseltä taustaltani olen aina ollut nainen.
Suurin ongelma transsukupuolisesta taustastani ja siitä että koin olevani todellisuudessa nainen, oli salailu. Piti joka käänteessä salata tausta, ettei kukaan arvaisi mikä minä todellisuudessa olen. Miehen roolin vetäminen oli raskasta kun todelisuudessa on nainen. Nämä kuormittivat henkisesti. Aikaisemmin elin toista sukupuolta, nyt elän oman sukupuoleni mukaista elämää ja se on helpottanut valtavasti.
Mitä ongelmia transsukupuolisuus minulle aiheutti?
Ensinnäkin 20-jotain vuotta elämässäni tunsin itseni täysin alieniksi omassa kehossani. Vaikka yritin olla kuinka mies, hampaat irvessä ja vaikka väkisin, siitä ei tullut yhtään mitään.
Toiseksi olin pimahtaa ja yritin kahdesti itsemurhaa. Että se karmea olo hellittäisi edes hetkeksi. Kehon testosteronituotanto sai minut voimaan todella pahoin.
Kolmanneksi minulla oli koko joukko allergioita. Ne siksi, että testosteroni ja sen aiheuttama ahdistus saivat minulla stressihormonit virtaamaan. Elin koko ajan karmea ahdistus ja stressi päällä, ja sen myös oli rikkoa minut niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ne kaikki paranivat kun pääsin mömmöille.
En ole koskaan ollut transvestiitti: olen koko ikäni pukeutunut sukupuolineutraalisti. Minulle itse muutos merkitsi lopultakin sitä, että aloin käyttämään toppia T-paidan alla ja päästin poninhäntäni auki. Oikeastaan kaikki muu pysyi entisellään.
siinä tapauksessa, että olet transsukupuolinen ja kykenet elämään 24/7 naisena (miehenä, jos olet n>m). Muussa tapauksessa se on varma tie katastrofiin.
haluaisin olla mies ja miehekäs mutta tunnen olevani kuitenkin niin naisellinen että miehenä olo on raskasta.en todellakaan haluaisi mennä mihinkään hoitoihin.
mikä avuksi?
tulevat ikävuodet. Huomaat että se naisellisuus sinussa onkin ihmisyyttä ja luovut turhista stereotypioista. Viimeistään kun vastaat useasta lapsesta heidän isänään, voit tuntea miehen roolin täyteyttä.
Mieti miten olet stereotyypittänyt miehen roolin. Ei se ole pakollista, mutta auttaisi mielestäni sinua.
kiitos kaikille vastaajille!
on aina mukavaa saada kannustavaa palautetta.
yritän avartaa mieltäni.