olen aina uskonut että kaikille on olemassa "se oikea" ja nyt olen itse löytänyt sen pitkän ja raskaan tien ja kokeilujen jälkeen. :)
olen vasta 13 ja olen seurustellut n. 20 kertaa, joskus vakavammin, joskus vähemmän.
nyt olen iskenyt silmäni, tiedän että kuulostaa ihan hölmöltä, mutta netin kautta löytämääni poikaan, joka on 17 vuotta.
aluksi puhuimme kaikkea hölmöä.. mutta pikku hiljaa aloimme keskustella vakavasti, kerroimme itsestämme ja tunnen hänet nyt melkein täysin.
olemme nyt puoli vuotta tunteneet mesen ja puhelimen välityksellä ja olen kertonut hänelle kaiken mikä on painanut mieltäni ja hän on kertonut minulle kaiken jos hänellä on ollut suruja... nyt sitten yhtäkkiä huomasimme molemmat että olemme kovaa ihastumassa toisiimme... nyt olemme molemmat täysin rakastuneita, ja kutsumme toisiamme kullaksi ja unelmoimme päästä toistemme kainaloon, olemme kertoneet toisillemme useasti kuinka rakastamme toisiamme ja puhumme yleensä KAIKESTA, kerromme toisillemme KAIKEN. :) meillä on aivan erityinen side, olemme suunnittelemassa että tapaisimme jossain välissä. :)
olemme molemmat päätyneet siihen tulokseen että olemme kuin luodut toisillemme... emme voi kumpikaan enään katsoa muita sillä silmällä, koska rakastamme vain toisiamme, hän on minulle niin tärkeä, kukaan ei ole koskaan saanut minua näin rakastumaan, en ole koskaan tuntenut näin.
mistä sitä tietää, kun tästä vartumme, olemmeko vielä yhdessä, mutta se on hyvin toden näköistä. :) hän on minulle Se Oikea. olen varma siitä. :)
olen vasta 13 ja olen seurustellut n. 20 kertaa, joskus vakavammin, joskus vähemmän.
nyt olen iskenyt silmäni, tiedän että kuulostaa ihan hölmöltä, mutta netin kautta löytämääni poikaan, joka on 17 vuotta.
aluksi puhuimme kaikkea hölmöä.. mutta pikku hiljaa aloimme keskustella vakavasti, kerroimme itsestämme ja tunnen hänet nyt melkein täysin.
olemme nyt puoli vuotta tunteneet mesen ja puhelimen välityksellä ja olen kertonut hänelle kaiken mikä on painanut mieltäni ja hän on kertonut minulle kaiken jos hänellä on ollut suruja... nyt sitten yhtäkkiä huomasimme molemmat että olemme kovaa ihastumassa toisiimme... nyt olemme molemmat täysin rakastuneita, ja kutsumme toisiamme kullaksi ja unelmoimme päästä toistemme kainaloon, olemme kertoneet toisillemme useasti kuinka rakastamme toisiamme ja puhumme yleensä KAIKESTA, kerromme toisillemme KAIKEN. :) meillä on aivan erityinen side, olemme suunnittelemassa että tapaisimme jossain välissä. :)
olemme molemmat päätyneet siihen tulokseen että olemme kuin luodut toisillemme... emme voi kumpikaan enään katsoa muita sillä silmällä, koska rakastamme vain toisiamme, hän on minulle niin tärkeä, kukaan ei ole koskaan saanut minua näin rakastumaan, en ole koskaan tuntenut näin.
mistä sitä tietää, kun tästä vartumme, olemmeko vielä yhdessä, mutta se on hyvin toden näköistä. :) hän on minulle Se Oikea. olen varma siitä. :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
hehkuttamaan ku tosiaan olette tavanneet... mulla ainaki pari kertaa menny just samaan malliin että etänä ollaan niiiiin lovelove aaaahhh, mut sit ku on tavattu niin homma onki kaatunu suurinpiirtein siihen. Vaikka miten tuntuis että kemiat synkkaa puhelimessa/mesessä/netissä niin asia ei välttämättä ole enää niin ku viimein ollaan naamatusten.
Tunnet varmasti olevasi hyvin rakastunut poikaan. Mutta olet vasta kovin nuori. Tunne on ehkä uusi, mutten usko, että hän on sinulle SeOikea.
Et ehkä ole ennen kokenut mitään noin vahvaa ihastusta, mutta ei saa nuolaista ennen kuin tipahtaa. Vaikka poika vaikuttaa ihanalta ja juuri oikeanlaiselta sinulle, muista olla varovainen. 13 on vielä kovin vähän, tyttöseni. :)
Niin, ja vuoden päästä tämä kundi täyttää 18 ja homma menee jokseenkin laittomaksi kun 14vee pikkutyttöihin sekaantuu.
"olen vasta 13 ja olen seurustellut n. 20 kertaa"
Mitähän lie leikkiseurustelua ollut.
Tulee ikäänkuin vaikutelma, että likka olettaa sen olevan heti seurustelemista jos poika sanoo "hei" yms.
Varmaan vielä eka kerta kun netin kautta jotain pedofiileja bongailee. Luulis ns. 20 edellisestä "seurustelu"kerrasta sen oppineen ettei kannata mennä noin pää pilvessä jonkun puolituntemattoman nettityypin takia jota ei ole edes vielä nähnytkään livenä.
olet 13 ja olet seurustellut jo 20 kertaa!? Enpä taida uskoa mut jos oikeesti olet niin luulenpa ettei ne mitään vakavia seukkauksia edes olleet
ja jos olet tunetnut pojan mesen/puhelimen kautta pelkästään ja jo sen perusteella tunnet että hän on Se Oikea niin mieli saattaakin muuttua kunhan näette toisenne IRL
HUORA SÄ OOT
En haluaisi rusentaa olotilaasi, mutta:
A.) Olet vasta kolmetoistavuotias, et voi tietää elämästäsi ollenkaan, mitä se tulee 10 vuoden päästä olemaan. Olet vielä lapsi; aikuisten ja lain edessä.
B.) Seurusteleminen. Mitä se on? Se on pitkäaikaista (välillä lyhyeksi jäävää) toisesta välittämistä, toisen kanssa elämistä. Tunnetaan jo toinen sen verran hyvin, ettei ehkä ihan koko aika olla yhdessä. Seurusteleminen vakavammin on juuri sitä, että olla oltu yhdessä jo vähän kauemmin kuin se kaksi päivää ja toisesta välitetään aidosti.
C.) Netti"rakkaus". Haluan tietää, sen että miten voit rakastua henkilöön, jota et ole edes tavannut. Onko hän edes vielä konkreettinen henkilö elämässäsi? Minäkin luulin joskus rakastuneeni netin kautta, mut pyh ja pah. Se mitään rakastumista ollut kun vähän kasvoin. Ihastumista pikemmminkin.
Rakastaminen ja rakastuminen on kaksi eri asiaa. Voit rakastua nopeasti, tai ehkä ihastua ensin joka sitten muuttuu siihen, että olet rakastunut.
Rakastaminen tulee pikku hiljaa, alat välittää ja katsomaan eri tavalla rakastamaasi miestä. Haluat ehkä suojella häntä kaikelta pahalta ja olla hänen kanssaan usein. Kuitenkaan ei kokoajan.
D.) Vanhemmat. Mitä vanhempasi sanovat, että seurustelet 4 vuotta vanhemman pojan kanssa? Poika on lukiossa tai jossain ammattikoulussa todennäköisesti. Hän on jo aikuistumassa pikku hiljaa, kun sinä vasta alat elää nuoruuttasi.
tunnet noin jonkin aikaa, ja sit tajuut et PERKELE elämässä on monta vuotta aikaa saatana nothing lasts forever..oon ite ton kokenut ja kerron vaan totuuden. anteeks jos nyt rakkautes menee ihan tuusannuuskaks mut 13 vuotiaana alkanu suhde ei todellakaan kestä välttämättä kaikkea, toki on se etu et tuntee toisen kaikki oikut mut..kukaan ei jaksa sitä samaa ihmistä aina. oon tyttöystävän kanssa ollu vajaa vuos ja jo nyt tuntuu siltä et haluun päästä revittelemään piitsille sun muuta hauskaa jota tehdään vapaana...eikä olla missään nettisuhteessa, joka päivä ollaan nähty ja ollaan enemmän ku läheisiä. oon kyllästyny mut irrottautuminen on perkeleen vaikeeta