Jämät oikikseen

...pääse (siis eliitti). Lista oli varsin kattava. kusipäistä sakkia, kerrassaan. Paitsi itäsuomalaiset. Miun mielestä ;) Vaikka siis olenkin Helsingistä.

En kyllä voi käsittää, miksi nimenomaan oikeustieteellisessä opiskelevat tulevat tänne aukomaan päätään. Oikis on nimenomaan tavisten mekka; lukaiset läpi pari kirjaa, olet sisällä ja mummo panee tilillesi 1000 e. Oikislaiset ovat sitä paitsi todella epäsivistyneitä, en ole huomannut lääkisläisten, humanistien ja teekkareiden solvaavan toisiaan noin paljon. TKK:lle, kauppikseen ja lääkikseen on huomattavasti vaikeampi päästä, mutta todellisia eliittialoja ovat sellaiset, mitä ihmiset eivät edes tunne, kuten musiikkitiede, logistinen todennäköisyyslaskenta ja analyyttinen genetiikka. Oikis on tavallinen tallaaja tuntee olonsa kotoisaksi.

Tkk2001 kirjoitti:

En kyllä voi käsittää, miksi nimenomaan oikeustieteellisessä opiskelevat tulevat tänne aukomaan päätään. Oikis on nimenomaan tavisten mekka; lukaiset läpi pari kirjaa, olet sisällä ja mummo panee tilillesi 1000 e. Oikislaiset ovat sitä paitsi todella epäsivistyneitä, en ole huomannut lääkisläisten, humanistien ja teekkareiden solvaavan toisiaan noin paljon. TKK:lle, kauppikseen ja lääkikseen on huomattavasti vaikeampi päästä, mutta todellisia eliittialoja ovat sellaiset, mitä ihmiset eivät edes tunne, kuten musiikkitiede, logistinen todennäköisyyslaskenta ja analyyttinen genetiikka. Oikis on tavallinen tallaaja tuntee olonsa kotoisaksi.

Lue lisää

pääsin itse sisään vain käymällä pääsykokeissa, 3 tehtävää 12:sta oikein ja humps olen syksyllä teekkari. Tosin otin opiskelupaikan vain halvan kämpän vuoksi(missään muualla pk-seudulla ei saa kaksiota reilulla kolmella sadalla kuussa) ja suorittelen sitten työn ohessa sen 17opintopistettä jotka vaaditaan asumisoikeuteen, lisäksi opiskelijuudesta on muitakin etuja, halvemmat junamatkat yms. ainut heikkous on jos jää työttömäksi niin saa opintotukea ansiosidonnaisen sijaan.

Tuleva teekkari kirjoitti:

pääsin itse sisään vain käymällä pääsykokeissa, 3 tehtävää 12:sta oikein ja humps olen syksyllä teekkari. Tosin otin opiskelupaikan vain halvan kämpän vuoksi(missään muualla pk-seudulla ei saa kaksiota reilulla kolmella sadalla kuussa) ja suorittelen sitten työn ohessa sen 17opintopistettä jotka vaaditaan asumisoikeuteen, lisäksi opiskelijuudesta on muitakin etuja, halvemmat junamatkat yms. ainut heikkous on jos jää työttömäksi niin saa opintotukea ansiosidonnaisen sijaan.

Lue lisää

Totta, mutta teknilliseen fysiikkaan, tuotantotalouteen ja bioinformatiikkaan on huomattavasti vaikeampi päästä kuin oikikseen. Näiden alojen pääsykokeissa tarvitaan lahjakkuutta.

Tkk2001 kirjoitti:

Totta, mutta teknilliseen fysiikkaan, tuotantotalouteen ja bioinformatiikkaan on huomattavasti vaikeampi päästä kuin oikikseen. Näiden alojen pääsykokeissa tarvitaan lahjakkuutta.

Lue lisää

Kaikkien kannattaa ehdottomasti hakea noihin paikkoihin. Niiden on pakko olla oikein erityisen tavoittelemisen arvoisia, koska niitä on niin vaikea saada. Eikö se niin menekin?

..... kirjoitti:

Kaikkien kannattaa ehdottomasti hakea noihin paikkoihin. Niiden on pakko olla oikein erityisen tavoittelemisen arvoisia, koska niitä on niin vaikea saada. Eikö se niin menekin?

Lue lisää

Keskusteluhan lähti siitä, että oikislaiset lesottavat siitä, miten vaikea heidään kouluunsa on päästä ja nostavat sillä itsetuntoaan.

Tkk2001 kirjoitti:

Totta, mutta teknilliseen fysiikkaan, tuotantotalouteen ja bioinformatiikkaan on huomattavasti vaikeampi päästä kuin oikikseen. Näiden alojen pääsykokeissa tarvitaan lahjakkuutta.

Lue lisää

Ja höpö höpö!

Osa sisäänotetuista pääsi opiskelemaan tuotantotaloutta pelkillä papereilla. Näin ainakin minä ja kaveri vuonna 1999.

Tkk2001 kirjoitti:

Totta, mutta teknilliseen fysiikkaan, tuotantotalouteen ja bioinformatiikkaan on huomattavasti vaikeampi päästä kuin oikikseen. Näiden alojen pääsykokeissa tarvitaan lahjakkuutta.

Lue lisää

itse hakenut tai ainakaan päässyt oikikseen. Mielestäni on turha miettiä mihin on vaikein tai helpoin päästä. Toivottavasti kaikki hakevat ja pääsevät opiskelemaan sitä, mikä heitä itseään oikeasti eniten kiinnostaa. And for the record oikiksen pääsykoe testaa monipuolisesti hakijan taitoja (esim. verbaalista lahjakkuutta,joka luultavasti selittää miksi tytöistä suurempi prosentti pääsee sisään kuin pojista).

Ipso iure kirjoitti 21.7.2006 klo 18.34
Yksi asia on kuitenkin varma: arvostukseni alaa kohtaan laski huomattavasti. Okei, kaikki eivät ole yhtä noloja/huonoja kuin minä, mutta jos Helsingin oikikseen olisi päässyt kaltaiseni tyyppi, se ei voi olla kovin kummallinen paikka.

Minäkin pääsin yleisesti vaikeana pidettyyn paikkaan. Sen jälkeen tulin jopa hieman surulliseksi, kun tajusin miten tyhmiä ovat monet ikäiseni nokka pystyssä kulkevat alan opiskelijat. Valitettavasti minun on todettava, että ylemmyydentunteelle ei näytä olevan minkäänlaisia perusteita, koska minunlaiseni lihanuijakin pääsee tällaiseen neropattien kouluun sisään. En lukenut edes mitään puolta vuotta, vaan vähemmän kuin sisäänpäässeet keskimäärin.

lukemalla joitain kuivia lakikirjoja aamusta iltaan puoli vuotta ei liene nyt kovin ihmeellinen saavutus. Kyllä monelle muulle alalle on vaikeaa päästä ja opiskelu on vaativaa. Alat ovat vaan luonteeltaan erilaisia, tärkeää on että on omalla alalla eikä niinkään se, mitä naapuri siitä ajattelee,,,

Taideteolliseen korkeakouluun tai teatterikorkeakouluun päästäkseen täytyy olla LAHJAKAS, jotta pääsee sisään!!!

Itse arvostan näitä kouluja suuresti, vaikka en ole kiinnostunut kyseisistä aloista.

Jenna2006 kirjoitti:

Taideteolliseen korkeakouluun tai teatterikorkeakouluun päästäkseen täytyy olla LAHJAKAS, jotta pääsee sisään!!!

Itse arvostan näitä kouluja suuresti, vaikka en ole kiinnostunut kyseisistä aloista.

Lue lisää

Kyllä, mutta Sibelius-Akatemiaan vaaditaan lahjakkuuden lisäksi aivan käsittämättömän korkeata tasoa soittimensa hallinnasta ennen kuin edes pääsee sisään. Siksi se onkin kansainvälisillä ranking-listoilla Suomen parhaiten menestyvä yliopisto. Oikista ei voi edes verrata näihin taidekorkeakouluihin. Ei ihme, että he eivät viitsi tulla pitämään itsestään meteliä keskustelupalstoille, kun heitä muutenkin arvostetaan. Oikislaisille tämä on ainoa keino itsetunnon kohotukseen.

Jenna2006 kirjoitti:

Taideteolliseen korkeakouluun tai teatterikorkeakouluun päästäkseen täytyy olla LAHJAKAS, jotta pääsee sisään!!!

Itse arvostan näitä kouluja suuresti, vaikka en ole kiinnostunut kyseisistä aloista.

Lue lisää

Huomauttaisin vain, että teatterikorkeaan voi lähteä kuka tahansa kadun hemmo pyrkimään, ja 99 % hakijoista onkin täysiä turisteja. Se, että sinne pääsee vain 5 % hakijoista, ei tarkoita että sinne olis vaikea päästä. On ihan turha puhua oikiksesta ja taidekouluista samana päivänä- meillä opetetaan asioita, mitä elämässä tarvitaan.

Yks mimmi oikiksesta kirjoitti:

Huomauttaisin vain, että teatterikorkeaan voi lähteä kuka tahansa kadun hemmo pyrkimään, ja 99 % hakijoista onkin täysiä turisteja. Se, että sinne pääsee vain 5 % hakijoista, ei tarkoita että sinne olis vaikea päästä. On ihan turha puhua oikiksesta ja taidekouluista samana päivänä- meillä opetetaan asioita, mitä elämässä tarvitaan.

Lue lisää

"Huomauttaisin vain, että teatterikorkeaan voi lähteä kuka tahansa kadun hemmo pyrkimään, ja 99 % hakijoista onkin täysiä turisteja. Se, että sinne pääsee vain 5 % hakijoista, ei tarkoita että sinne olis vaikea päästä."

Tämä oikislainen ei selvästi tiedä mistä puhuu, mutta antaa olla tietämättä. Minä en ala häntä valistamaan, koska siitä ei olisi mitään hyötyä.

Yleinen harhakäsitys on just se, luullaan että oikikseen mennään vaan opettelemalla kirjat ulkoa. Tiedän muutaman sellaisen henkilön jotka ovat osanneet kirjat ulkoa läpikotaisin, mutta eivät osaa soveltaa tietojaan oikeustapaukseen. Kyllä sisäänpääsy vaatii myös kirjojen syvällisempää ymmärtämistä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

James kirjoitti:

Yleinen harhakäsitys on just se, luullaan että oikikseen mennään vaan opettelemalla kirjat ulkoa. Tiedän muutaman sellaisen henkilön jotka ovat osanneet kirjat ulkoa läpikotaisin, mutta eivät osaa soveltaa tietojaan oikeustapaukseen. Kyllä sisäänpääsy vaatii myös kirjojen syvällisempää ymmärtämistä ja laajojen kokonaisuuksien hallintaa.

Lue lisää

Ei siihen oikikseen pääsyyn tietenkään riitä se, että osaa kirjat vain ulkoa. Mutta kaikista pääsykokeista juuri oikiksen pääsykokeessa tarvitaan eniten ulkoa opettelua ja vähiten asioiden ymmärtämistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asioiden sisäistämistä ei tarvittaisi ollenkaan. Muissa paikoissa vaan tarvitaan enemmän.

oh yeah kirjoitti:

Ei siihen oikikseen pääsyyn tietenkään riitä se, että osaa kirjat vain ulkoa. Mutta kaikista pääsykokeista juuri oikiksen pääsykokeessa tarvitaan eniten ulkoa opettelua ja vähiten asioiden ymmärtämistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asioiden sisäistämistä ei tarvittaisi ollenkaan. Muissa paikoissa vaan tarvitaan enemmän.

Lue lisää

Lääkikseen ja TKK:lle haettaessa lukiotiedoilla on suuri merkitys, toisin kuin oikeustieteellisen kohdalla. Oikikseen pyrittäessä asioiden välisten yhteyksien nopea sisäistäminen lienee vaikeampaa, kun ensimmäisillä lukukerroilla pääsykoekirjat ovat aikamoista hepreaa. Kun pyrkijällä ei ole tarvittavaa lakitekstin lukutaitoa ja valmistuneen juristin taitoa hahmottaa käsiteltävää aihetta, raaka ulkoaopettelu jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

oik. tiet. alioppilas kirjoitti:

Lääkikseen ja TKK:lle haettaessa lukiotiedoilla on suuri merkitys, toisin kuin oikeustieteellisen kohdalla. Oikikseen pyrittäessä asioiden välisten yhteyksien nopea sisäistäminen lienee vaikeampaa, kun ensimmäisillä lukukerroilla pääsykoekirjat ovat aikamoista hepreaa. Kun pyrkijällä ei ole tarvittavaa lakitekstin lukutaitoa ja valmistuneen juristin taitoa hahmottaa käsiteltävää aihetta, raaka ulkoaopettelu jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Lue lisää

Tämän vuoksi oikikseen tuleekin valituksi kaikista sekalaisinta porukkaa, kun kokeessa ei testata lahjakkuutta ollenkaan. Kait sinne muutama fiksu tyyppikin eksyy, josta sitten saamme jonkinnäköiset tuomarit KKO:hon.

Kuitenkin se, että opiskelee oikiksessa, ei sano yhtään mitään. Se, että opiskelee lääkiksessä tai TKK:n tietyillä osastoilla kertoo jo sinänsä jonkinasteisesta vähimmäislahjakkuudesta, sillä pääsykoe näihin paikkoihin edellyttää sekä luovuutta että älykkyyttä. Siksi en oikein ymmärrä, miksi tulevat juristit ovat täällä niin leuhkoja.

Tkk2001 kirjoitti:

Tämän vuoksi oikikseen tuleekin valituksi kaikista sekalaisinta porukkaa, kun kokeessa ei testata lahjakkuutta ollenkaan. Kait sinne muutama fiksu tyyppikin eksyy, josta sitten saamme jonkinnäköiset tuomarit KKO:hon.

Kuitenkin se, että opiskelee oikiksessa, ei sano yhtään mitään. Se, että opiskelee lääkiksessä tai TKK:n tietyillä osastoilla kertoo jo sinänsä jonkinasteisesta vähimmäislahjakkuudesta, sillä pääsykoe näihin paikkoihin edellyttää sekä luovuutta että älykkyyttä. Siksi en oikein ymmärrä, miksi tulevat juristit ovat täällä niin leuhkoja.

Lue lisää

Mitä on tämä "lahjakkuus", josta puhut? Onko se matemaattista lahjakkuutta? Lahjakkuus on niin vapaasti määriteltävä termi ettei se sovellu opiskelijoiden valintaperusteeksi sen enempää oikiksen kuin lääkiksen tai tkk:kaan kohdalla.

Pääsykokeet testaavat mielestäni ennen kaikkea onko pyrkijällä tarvittava kiinnostus valittua alaa kohtaan (motivaatio opiskella). Tämä motivaatio konkretisoituu sinä armottomana pänttäämisenä, jota niin oikislaiset, teekkarit kuin lääkisläisetkin joutuvat sisään päästäkseen harjoittamaan.

Lukiossa opin että menestyksekäs opiskelu - oli oppiaineena sitten matematiikka, äidinkieli tai vaikkapa yhteiskuntaoppi - vaatii ennen kaikkea kestäviä istumalihaksia ja vain rajoitetusti "luonnonlahjakkuutta". Tiivistetysti sain tämän kuulla jo yläasteella luokanvalvojaltani, jonka mukaan "lukiossa opitaan lukemaan".

Itse vietin lukioajan huolettomasti ja tein varsinaisen urakkani pääsykoekeväänä, jolloin luin kirjaimellisesti perse ruvella. Uurastus palkittiin paikalla oikeustieteellisessä tiedekunnassa. En epäile hetkeäkään, etteikö minun
olisi ollut niin halutessani mahdollista pyrkiä ja päästä myös esimerkiksi lääketieteellisen tiedekuntaa. Silloinkin menestyksen resepti olisi kuitenkin ollut sama: 90% raatamista, yhdeksän osaa onnea ja yksi prosentti lahjakkuutta.

edellinen kirjoitti:

Mitä on tämä "lahjakkuus", josta puhut? Onko se matemaattista lahjakkuutta? Lahjakkuus on niin vapaasti määriteltävä termi ettei se sovellu opiskelijoiden valintaperusteeksi sen enempää oikiksen kuin lääkiksen tai tkk:kaan kohdalla.

Pääsykokeet testaavat mielestäni ennen kaikkea onko pyrkijällä tarvittava kiinnostus valittua alaa kohtaan (motivaatio opiskella). Tämä motivaatio konkretisoituu sinä armottomana pänttäämisenä, jota niin oikislaiset, teekkarit kuin lääkisläisetkin joutuvat sisään päästäkseen harjoittamaan.

Lukiossa opin että menestyksekäs opiskelu - oli oppiaineena sitten matematiikka, äidinkieli tai vaikkapa yhteiskuntaoppi - vaatii ennen kaikkea kestäviä istumalihaksia ja vain rajoitetusti "luonnonlahjakkuutta". Tiivistetysti sain tämän kuulla jo yläasteella luokanvalvojaltani, jonka mukaan "lukiossa opitaan lukemaan".

Itse vietin lukioajan huolettomasti ja tein varsinaisen urakkani pääsykoekeväänä, jolloin luin kirjaimellisesti perse ruvella. Uurastus palkittiin paikalla oikeustieteellisessä tiedekunnassa. En epäile hetkeäkään, etteikö minun
olisi ollut niin halutessani mahdollista pyrkiä ja päästä myös esimerkiksi lääketieteellisen tiedekuntaa. Silloinkin menestyksen resepti olisi kuitenkin ollut sama: 90% raatamista, yhdeksän osaa onnea ja yksi prosentti lahjakkuutta.

Lue lisää

ole nyt vähän jäävi (oikustieteellisin termein) kehumaan omaa alaasi... Toisaalta, kukahan sen kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.

edellinen kirjoitti:

Mitä on tämä "lahjakkuus", josta puhut? Onko se matemaattista lahjakkuutta? Lahjakkuus on niin vapaasti määriteltävä termi ettei se sovellu opiskelijoiden valintaperusteeksi sen enempää oikiksen kuin lääkiksen tai tkk:kaan kohdalla.

Pääsykokeet testaavat mielestäni ennen kaikkea onko pyrkijällä tarvittava kiinnostus valittua alaa kohtaan (motivaatio opiskella). Tämä motivaatio konkretisoituu sinä armottomana pänttäämisenä, jota niin oikislaiset, teekkarit kuin lääkisläisetkin joutuvat sisään päästäkseen harjoittamaan.

Lukiossa opin että menestyksekäs opiskelu - oli oppiaineena sitten matematiikka, äidinkieli tai vaikkapa yhteiskuntaoppi - vaatii ennen kaikkea kestäviä istumalihaksia ja vain rajoitetusti "luonnonlahjakkuutta". Tiivistetysti sain tämän kuulla jo yläasteella luokanvalvojaltani, jonka mukaan "lukiossa opitaan lukemaan".

Itse vietin lukioajan huolettomasti ja tein varsinaisen urakkani pääsykoekeväänä, jolloin luin kirjaimellisesti perse ruvella. Uurastus palkittiin paikalla oikeustieteellisessä tiedekunnassa. En epäile hetkeäkään, etteikö minun
olisi ollut niin halutessani mahdollista pyrkiä ja päästä myös esimerkiksi lääketieteellisen tiedekuntaa. Silloinkin menestyksen resepti olisi kuitenkin ollut sama: 90% raatamista, yhdeksän osaa onnea ja yksi prosentti lahjakkuutta.

Lue lisää

"Lukiossa opin että menestyksekäs opiskelu - oli oppiaineena sitten matematiikka, äidinkieli tai vaikkapa yhteiskuntaoppi - vaatii ennen kaikkea kestäviä istumalihaksia ja vain rajoitetusti "luonnonlahjakkuutta"."

Minä taas opin lukiossa, että jos on todella lahjakas jollakin alalla / jossakin aineessa, siihen ei tarvitse panostaa juuri ollenkaan. Tarkoitan lähinnä äidinkieltä ja matematiikkaa. Poikkeuksena ehkä reaaliaineet, joissa pärjätäkseen täytyy oikeasti lukea.

(Tämä ei kyllä suoranaisesti liittynyt alkup. aiheeseen, mutta halusin kuitenkin ilmaista mielipiteeni.)

fil.yo kirjoitti:

"Lukiossa opin että menestyksekäs opiskelu - oli oppiaineena sitten matematiikka, äidinkieli tai vaikkapa yhteiskuntaoppi - vaatii ennen kaikkea kestäviä istumalihaksia ja vain rajoitetusti "luonnonlahjakkuutta"."

Minä taas opin lukiossa, että jos on todella lahjakas jollakin alalla / jossakin aineessa, siihen ei tarvitse panostaa juuri ollenkaan. Tarkoitan lähinnä äidinkieltä ja matematiikkaa. Poikkeuksena ehkä reaaliaineet, joissa pärjätäkseen täytyy oikeasti lukea.

(Tämä ei kyllä suoranaisesti liittynyt alkup. aiheeseen, mutta halusin kuitenkin ilmaista mielipiteeni.)

Lue lisää

Tällaisista voidaan tietysti kiistellä. Kokemukseni mukaan äidinkielessä menestyivät ne, jotka vapaa-aikanaankin lukivat paljon ja matematiikassa ne, joilla oli vahva laskurutiini.

edellinen kirjoitti:

Mitä on tämä "lahjakkuus", josta puhut? Onko se matemaattista lahjakkuutta? Lahjakkuus on niin vapaasti määriteltävä termi ettei se sovellu opiskelijoiden valintaperusteeksi sen enempää oikiksen kuin lääkiksen tai tkk:kaan kohdalla.

Pääsykokeet testaavat mielestäni ennen kaikkea onko pyrkijällä tarvittava kiinnostus valittua alaa kohtaan (motivaatio opiskella). Tämä motivaatio konkretisoituu sinä armottomana pänttäämisenä, jota niin oikislaiset, teekkarit kuin lääkisläisetkin joutuvat sisään päästäkseen harjoittamaan.

Lukiossa opin että menestyksekäs opiskelu - oli oppiaineena sitten matematiikka, äidinkieli tai vaikkapa yhteiskuntaoppi - vaatii ennen kaikkea kestäviä istumalihaksia ja vain rajoitetusti "luonnonlahjakkuutta". Tiivistetysti sain tämän kuulla jo yläasteella luokanvalvojaltani, jonka mukaan "lukiossa opitaan lukemaan".

Itse vietin lukioajan huolettomasti ja tein varsinaisen urakkani pääsykoekeväänä, jolloin luin kirjaimellisesti perse ruvella. Uurastus palkittiin paikalla oikeustieteellisessä tiedekunnassa. En epäile hetkeäkään, etteikö minun
olisi ollut niin halutessani mahdollista pyrkiä ja päästä myös esimerkiksi lääketieteellisen tiedekuntaa. Silloinkin menestyksen resepti olisi kuitenkin ollut sama: 90% raatamista, yhdeksän osaa onnea ja yksi prosentti lahjakkuutta.

Lue lisää

Et ole käsittänyt yhtä perusasiaa: oikiksen pääsykoe vaatii pelkkää ulkoa opettelua, siihen pystyy kuka tahansa, joka on tarpeeksi motivoitunut. Lääkiksen ja TKK:n pääsykokeet vaativat ulkoaopettelua suuren määrän matemaattis-loogista älykkyyttä.

Laskurutiinia voi tietysti aina kehittää, mutta suurin osa porukasta on sellaista, että he eivät vain älyäisi logiikkaa, jonka varaan laskut on tehty, vaikka istuisivat nenä kiinni derivaattakirjassa joka perjantai-ilta. Se on luonnollista, ihmisillä nimittäin on eri määrä älykkyyttä.

TKK:ta/lääkistä ja oikista ei siis voi edes verrata pääsykokeen suhteen. Mainitsepa huviksesi jokin sellainen yliopistoala, jonka pääsykoe vaatii lähtökohtaisesti vähemmän lahjakkuutta kuin oikiksen.

Muuan humanisti kirjoitti:

Et ole käsittänyt yhtä perusasiaa: oikiksen pääsykoe vaatii pelkkää ulkoa opettelua, siihen pystyy kuka tahansa, joka on tarpeeksi motivoitunut. Lääkiksen ja TKK:n pääsykokeet vaativat ulkoaopettelua suuren määrän matemaattis-loogista älykkyyttä.

Laskurutiinia voi tietysti aina kehittää, mutta suurin osa porukasta on sellaista, että he eivät vain älyäisi logiikkaa, jonka varaan laskut on tehty, vaikka istuisivat nenä kiinni derivaattakirjassa joka perjantai-ilta. Se on luonnollista, ihmisillä nimittäin on eri määrä älykkyyttä.

TKK:ta/lääkistä ja oikista ei siis voi edes verrata pääsykokeen suhteen. Mainitsepa huviksesi jokin sellainen yliopistoala, jonka pääsykoe vaatii lähtökohtaisesti vähemmän lahjakkuutta kuin oikiksen.

Lue lisää

Minusta se vaatii lahjakkuutta että opettelee neljä kirjaa ulkoa. Lääkiksen pyrkijöiden pitää opetella vain yksi. Kumpaankohan on helpompi päästä??

Muuan humanisti kirjoitti:

Et ole käsittänyt yhtä perusasiaa: oikiksen pääsykoe vaatii pelkkää ulkoa opettelua, siihen pystyy kuka tahansa, joka on tarpeeksi motivoitunut. Lääkiksen ja TKK:n pääsykokeet vaativat ulkoaopettelua suuren määrän matemaattis-loogista älykkyyttä.

Laskurutiinia voi tietysti aina kehittää, mutta suurin osa porukasta on sellaista, että he eivät vain älyäisi logiikkaa, jonka varaan laskut on tehty, vaikka istuisivat nenä kiinni derivaattakirjassa joka perjantai-ilta. Se on luonnollista, ihmisillä nimittäin on eri määrä älykkyyttä.

TKK:ta/lääkistä ja oikista ei siis voi edes verrata pääsykokeen suhteen. Mainitsepa huviksesi jokin sellainen yliopistoala, jonka pääsykoe vaatii lähtökohtaisesti vähemmän lahjakkuutta kuin oikiksen.

Lue lisää

" Et ole käsittänyt yhtä perusasiaa: oikiksen pääsykoe vaatii pelkkää ulkoa opettelua, siihen pystyy kuka tahansa, joka on tarpeeksi motivoitunut. Lääkiksen ja TKK:n pääsykokeet vaativat ulkoaopettelua suuren määrän matemaattis-loogista älykkyyttä."

Kärjistetysti "Kuka tahansa" pystyy mihin tahansa, kunhan on tarpeeksi motivoitunut. Lääkis ja TKK eivät todellakaan vaadi mitään tavallisesta poikkeavia matemaattisia lahjoja, tämän voi todeta tutkailemalla sitä joukkoa, joka kyseisissä opinahjoissa opiskelee tai on niistä valmistunut. Tunnen läheisesti kaksi lääkäriä, omat vanhempani, kummatkin kaikin puolin tavallisia tallaajia. Jos lahjakkuus todella olisi niin ratkaisevaa tulevaisuuden alavalintojen kannalta, miksi ei vain yksinkertaisesti järjestettäisi älykkyyskokeita ja annettaisi vain parhaiten menestyneille mahdollisuus esimerkiksi teknilliseen korkeakouluun pyrkimiseen.
---

"Laskurutiinia voi tietysti aina kehittää, mutta suurin osa porukasta on sellaista, että he eivät vain älyäisi logiikkaa, jonka varaan laskut on tehty, vaikka istuisivat nenä kiinni derivaattakirjassa joka perjantai-ilta. Se on luonnollista, ihmisillä nimittäin on eri määrä älykkyyttä."

Matemaattisia taitoja voi harjoittaa siinä missä muitakin. Hyvin harva on niin lahjaton, etteikö kykenisi todella halutessaan harjaantumaan matematiikassa erittäin taitavaksi.
----

"TKK:ta/lääkistä ja oikista ei siis voi edes verrata pääsykokeen suhteen. Mainitsepa huviksesi jokin sellainen yliopistoala, jonka pääsykoe vaatii lähtökohtaisesti vähemmän lahjakkuutta kuin oikiksen."

Näytä minulle se mittari jolla vertaillaan eri pääsykokeiden vaatimaa lahjakkuutta. Eiköhän kaikkiin tiedekuntiin valikoidu loppujen lopuksi yksilöitä. Oikiksen pääsykoe ei mittaa matemaattista lahjakkuutta, mutta niin eivät tee esimerkiksi humanistisenkaan kokeet. Voidaanko tällä perusteella yleistetysti sanoa humanistien olevan imbesillejä?

Muuten, tämän palstan keskusteluita tuntuu vaivaavan tavaton pätemisen tarve ja vihamielisyys. Onko ihmisten vaikea sulattaa muiden menestystä, vai miksi todistetusti vaikeapääsyisille aloille opiskelemaan valittuja täytyy mollata perusteetta?

Muuan humanisti kirjoitti:

Et ole käsittänyt yhtä perusasiaa: oikiksen pääsykoe vaatii pelkkää ulkoa opettelua, siihen pystyy kuka tahansa, joka on tarpeeksi motivoitunut. Lääkiksen ja TKK:n pääsykokeet vaativat ulkoaopettelua suuren määrän matemaattis-loogista älykkyyttä.

Laskurutiinia voi tietysti aina kehittää, mutta suurin osa porukasta on sellaista, että he eivät vain älyäisi logiikkaa, jonka varaan laskut on tehty, vaikka istuisivat nenä kiinni derivaattakirjassa joka perjantai-ilta. Se on luonnollista, ihmisillä nimittäin on eri määrä älykkyyttä.

TKK:ta/lääkistä ja oikista ei siis voi edes verrata pääsykokeen suhteen. Mainitsepa huviksesi jokin sellainen yliopistoala, jonka pääsykoe vaatii lähtökohtaisesti vähemmän lahjakkuutta kuin oikiksen.

Lue lisää

No niin, listataanpa erityisesti älyä vaativat alat (aakkosjärjestyksessä): filosofia, fysiikka, lääketiede, matematiikka, psykologia kognitiotiede, tähtitiede.

Lisäksi taideaineet ja kielet vaativat erityislahjakkuutta.

Jokaisella alalla voi varmasti tehdä syvällistä ja vaativaa tutkimusta, mutta nyt mitataan ns. yleisvaativuutta.

oh yeah kirjoitti:

Ei siihen oikikseen pääsyyn tietenkään riitä se, että osaa kirjat vain ulkoa. Mutta kaikista pääsykokeista juuri oikiksen pääsykokeessa tarvitaan eniten ulkoa opettelua ja vähiten asioiden ymmärtämistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asioiden sisäistämistä ei tarvittaisi ollenkaan. Muissa paikoissa vaan tarvitaan enemmän.

Lue lisää

Oikiksen kokeessa asiat on nimenomaan pitänyt omaksua ja sisäistää hyvin, tietoa on osattava käyttää luovasti ja yhdistellen jne. Tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat lukeneet oikiksen pääsykokeeseen lähes vuorokaudet ympäri eivätkä ole silti päässeet sisään juuri siksi, ettei pelkkä ulkoa opettelu riitä mihinkään. Oikiksen pääsykokeeseen luettava aineisto on paljon laajempi kuin useimpiin opiskelupaikkoihin pyrkiessä, joten asioiden ymmärtämistä tarvitaan ainakin yhtä paljon kuin muuallekin ja ulkoa opettelu on vain lisärasite. Tiedän tämän, sillä oikikseen pääsyn lisäksi olen saanut 4 muuta opiskelupaikkaa yliopistossa(mm. humanistinen tdk), enkä ole noiden paikkojen eteen tehnyt töitä edes yhteensä niin paljon kuin oikikseen pyrkiessäni.

Tkk2001 kirjoitti:

Tämän vuoksi oikikseen tuleekin valituksi kaikista sekalaisinta porukkaa, kun kokeessa ei testata lahjakkuutta ollenkaan. Kait sinne muutama fiksu tyyppikin eksyy, josta sitten saamme jonkinnäköiset tuomarit KKO:hon.

Kuitenkin se, että opiskelee oikiksessa, ei sano yhtään mitään. Se, että opiskelee lääkiksessä tai TKK:n tietyillä osastoilla kertoo jo sinänsä jonkinasteisesta vähimmäislahjakkuudesta, sillä pääsykoe näihin paikkoihin edellyttää sekä luovuutta että älykkyyttä. Siksi en oikein ymmärrä, miksi tulevat juristit ovat täällä niin leuhkoja.

Lue lisää

Oot vitun retu.

"oikiksessa ne pissikset ja muut verbaalisesti avuttomat tampiot nauraisivat ressukan lysyyn ja työelämässä huippujuristimme saisikin istua tarjottimensa kanssa ihan omassa pöydässään." Aivan - oikislaiset eivät siedä erilaisuutta. Kaikkien vaan pitäisi kulkea jakkupuvussa ja käydä syömässä Papa Giovannissa. Jos vähänkin poikkeaa kaavasta, ei oteta porukkaan.
Taidat itse olla jakkupukujuristi, joista minulla on kokemusta vaikka opiskelen vasta ekaa vuotta. Käsittämättömän ylimielistä ja suvaitsematonta porukkaa. Sen huomaa tällä palstallakin.

oikiksen fuksi kirjoitti:

"oikiksessa ne pissikset ja muut verbaalisesti avuttomat tampiot nauraisivat ressukan lysyyn ja työelämässä huippujuristimme saisikin istua tarjottimensa kanssa ihan omassa pöydässään." Aivan - oikislaiset eivät siedä erilaisuutta. Kaikkien vaan pitäisi kulkea jakkupuvussa ja käydä syömässä Papa Giovannissa. Jos vähänkin poikkeaa kaavasta, ei oteta porukkaan.
Taidat itse olla jakkupukujuristi, joista minulla on kokemusta vaikka opiskelen vasta ekaa vuotta. Käsittämättömän ylimielistä ja suvaitsematonta porukkaa. Sen huomaa tällä palstallakin.

Lue lisää

"ei oteta porukkaan" - selvisi traumojesi alkuperä. Kun ekan opiskeluvuoden jälkeen tietää olevansa huippujuristi, ei todennäköisesti otetakaan porukkaan, ei sinne Papa Giovanniin eikä työporukkaan myöhemminkään.

Luitko muuten kirjoitukseni ensimmäisen kappaleen? Oliko ylimielistä ja suvaitsematonta? Kannattaisiko sinun käydä jossain naapurilaitoksella jonkinlainen luetunymmärtämisen kurssi, jottet joudu kärsimään tuosta puutteestasi myöhemmin?

En ole jakkupukujuristi, olen jakkupukulisensiaatti - toistaiseksi. Kokemukseni opiskelusta ja työelämästä saattaa olla pitempi kuin sinun. Otapa siis vihjeistä vaarin ja muista, että se löyhemmänkin opiskelijapiirin ulkopuolelle pudonnut on aika harvoin se vuosikurssin nero.

Miten joitain kiinnostaa jauhaa tällaista skeidaa?
Sehän on itsestään selvyys, että mikään koulu ei tee autuaaksi. Eikä kukaan idiootti ole oikeutettu yleistämään, että kaikki oik yo:t on sitä tai tätä. eiköhän oo tässäkin koulussa aikalailla sellainen läpileikkaus meistä suomalaisista.
PS. menkää hyvät ihmiset pois tietokoneiden ääreltä ja alkakaa elämään!!!

ensimmäinen tutkintosi?