Katson tyhjää paperia. Se loistaa pöydälläni valkoisena. Se odottaa mustetta.
Kirjoitan, pyyhin pois.
-ei tule mitää, totean. Ei tunteita. Ei tuskaa, ei ikävää, ei...mitään. Muistot ei tule mieleen. Ne ovat menneet piiloon.
Katson ikkunasta ulos tyhjyyteen. Sielläkään ei ole mitään. On paljon kysymyksiä, mutta ei ainuttakaan vastausta. En tiedä ketä rakastan. En tiedä ketä ikävöin.
Halu huutaa tyhjyyteen on sietämätön.
-ei tunteita, hoen. Kynä alkaa liukua paperilla. sielu huutaa, mutta sanoista ei saa selvää. Suttaan kirjoituksen. Otan paperin ja rypistän sen. Lopulta sen paikka on roskiksessa.
Tyhjyyden tunne on vallannut.
Katson antamaasi kaulakorua. Sekään ei herätä tunteita. Katson kelloa. Sen viisarit hohtavat kello viittä yöllä. Nousen pöydän äärestä ja tartun puhelimeen. Selaan viestejä ja pysähdyn nimesi kohdalle. Avaan viestin ja katselen sitä.
Sisälläni kuohahtaa. Halu tarttua hakaneulaan vie voiton. Lopulta pieni hakaneulan kosketus ihoon, saa veren valumaan. Heitän hakaneulan pois, huoneen nurkkaan. Annan veren valua tippoin alas pienestä haavasta. Ei kipua. Ei tuskaa. Ei...mitään.
Painan pääni tyynyyn. Ei edes kyyneliä. Katse on tyhjässä. Ajatukset muualla. Laitan silmät kiinni ja vaivuin levottomaan ja unettomaan uneen, toivoen, että en enää koskaan heräisi.
Kirjoitan, pyyhin pois.
-ei tule mitää, totean. Ei tunteita. Ei tuskaa, ei ikävää, ei...mitään. Muistot ei tule mieleen. Ne ovat menneet piiloon.
Katson ikkunasta ulos tyhjyyteen. Sielläkään ei ole mitään. On paljon kysymyksiä, mutta ei ainuttakaan vastausta. En tiedä ketä rakastan. En tiedä ketä ikävöin.
Halu huutaa tyhjyyteen on sietämätön.
-ei tunteita, hoen. Kynä alkaa liukua paperilla. sielu huutaa, mutta sanoista ei saa selvää. Suttaan kirjoituksen. Otan paperin ja rypistän sen. Lopulta sen paikka on roskiksessa.
Tyhjyyden tunne on vallannut.
Katson antamaasi kaulakorua. Sekään ei herätä tunteita. Katson kelloa. Sen viisarit hohtavat kello viittä yöllä. Nousen pöydän äärestä ja tartun puhelimeen. Selaan viestejä ja pysähdyn nimesi kohdalle. Avaan viestin ja katselen sitä.
Sisälläni kuohahtaa. Halu tarttua hakaneulaan vie voiton. Lopulta pieni hakaneulan kosketus ihoon, saa veren valumaan. Heitän hakaneulan pois, huoneen nurkkaan. Annan veren valua tippoin alas pienestä haavasta. Ei kipua. Ei tuskaa. Ei...mitään.
Painan pääni tyynyyn. Ei edes kyyneliä. Katse on tyhjässä. Ajatukset muualla. Laitan silmät kiinni ja vaivuin levottomaan ja unettomaan uneen, toivoen, että en enää koskaan heräisi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.