En ymmärrä ihmisten halua vääristellä selviä fakta laskelmia siitä,kumpi on kannattavampaa.Yleensä laskelmissa ei ole huomioitu esim:korkovähennystä,arvonnousua,lyhennykset lasketaan kuluiksi (mitä ne eivät tietysti ole vaan säästöä),perusparannukset ja niistä kustannuksiltaan mittavin putkiremontti lasketaan lähes aina suoraksi menoeräksi mitä se ei missään nimessä ole vaan se nostaa asunnon arvoa huimasti kuten muutkin perusparannukset.Lisäksi laskuissa vuokra ei yleensä nouse kuten tosielämässä.Lisäksi näissä laskuissa verrataan vain ja ainoastaan uuden lainanottajan ja vuokralaisen tämänhetkistä tilannetta ikäänkuin vuokranmaksuvelvollisuus loppuisi silloin kun jonkun esimerkkitapauksen laina on maksettu pois ja aina olisi asunnonomistajalla sama pääoma maksettavana.Valehdellaan että pankki voisi vaatia lisävakuuksia lainansa hoitavalta.Valehdellaan että omistusasuja ei saisi tukea yhteiskunnalta esim työttömyyden sattuessa asumistuen muodossa.Minä olen aivan ihmeissäni miten jotkut suoraan kehtaavat valehdella luvuilla kuten tällä palstalla usein olen nähnyt.Olen ollut 1,5 vuotta työttömänäkin omistusasumiseni aikana ja kun jäin työttömäksi niin ensi töikseni soitin pankkiin ja sanoin että haluaisin maksaa jatkossa vain korot lainastani.Asia oli sillä selvä.Seuraavaksi kelaan,asumistukeakin myönsivät hiukan.En vain voi käsittää ja ymmärtää joidenkin ihmisten perusteetonta pelkoa omistusasumista kohtaa.Minua pelottaisi olla vuokralla sillä se on ainoa ikivelka mitä on.Se kasvaa joka vuosi ja mikä järjettömintä se ei lyhene,etkä sillä kerää itsellesi omaisuutta.Ja se ei koskaan lopu.Aika paatoksellista tekstiä eikös vain :)..mutta tosiasioita silti.
Omistusasuminen vs
vuokra-asuminen
292038
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Vuokra-asumisen halpuus perustuu tasan kahteen asiaan, huonompitasoiset asunnot ja vähemmän neliöitä.
Jos verrataan hyvällä paikalla olevaa hyvätasoista vuokra-asuntoa vastaavaan omistusasuntoon, niin asumiskulujen neliöhinnat alkaa olla hyvinkin lähellä toisiaan, vaikka omistusasunnon pääomakutukin lasketaan mukaan.
Erona on siis se että toinen maksaa pääomakulut vuokranantajalleen ja toinen iteselleen.
kannattaa asua vuokralla ja on aikoja jolloin kanttaa asua suurimmaksi osaksi velalla omistetussa omistusasunnossa. Jos omistusasunnosta ei ole mitään velkaa niin tottakai se on joitakin poikkeuksia lukuunottamatta halvin asumismuoto, siinä ei ole mitään jossiteltavaa.
Tuosta omasta kirjoitelmastasi loistaa, että oletat asuntojen hintojen nousevan aina. Arvaas mitä, näin ei vaan ole vaan hinnat laskevat aika-ajoin. Välillä aika rajustikin. Mitä korkeammalle asuntojen hinnat nousevat, sitä herkemmin ihmiset alkavat "panikoida" myynnin kanssa. Kaikkihan eivät tosin katso asuntoaan sijoituskohteena vaan asuvat omassaan huonojen ja hyvien aikojen läpi. Jotkut sitten haluavat hieman tienata ekstraa vaihtelemalla hieman asuntoa. Riskejä on ja kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan.
Markkinoilla on myös näitä kauppaajia, joiden on jostain syystä tarve myydä asunto. Tässä se koko soppa sitten kiehuukin kun myyjillä alkaa lahkeet lepattamaan.
Jos tutkit historiaa takaperin niin näin voisi luulla.Asuntojen hinnat eivät kuitenkaan toimi "kuminauhaefektillä" eli mikä menee ylös tulee myös alas.Tämä täytyy ymmärtää.
En odota että asuntojen hinnat nousee. Oletan että vuokrien hinnat eivät laske.
Samahintaisuus johtopäätöksessä ei ole huomioitu mitenkään arvon nousua tai laskua, vaan ainaostaan 20 vuoden asumiskulut.
On ihan yksi ja sama omistaako ne seinät joiden sisällä asuu vai ei, jos tuntee olonsa kotoisaksi ja viihtyy ja on onnellinen. Mitään ei täältä maailmasta mukaansa saa ja mieluummin asun unelmieni asunnossa unelmapaikalla vuokralla kuin kituuttaisin jossain ihan muualla halvemmalla omassa, jossa en viihtyisi.
Miksi pidetään itsestään selvänä sitä että raha tai omistaminen tai jonkun asian kaupallinen arvo olisi se ainoa ja oikea tapa ajatella asioista? Minulle (ja monille muille) raha on sivuseikka, jos mietitään sitä mikä tekee elämästä laadukasta ja onnellista.
rahaa pois asumalla vuokralla?Minullekin raha on sivuseikka,mutta silti aika tärkeä sivuseikka.Siksi asun omistusasunnossa.
Minä olen päätynyt omistusasujaskisi, juuri siksi että haluan asunnon tietynlaiseta milijööstä, en halua olla epävarma asumisen jatkumisesta ja haluan asunnostani juuri omanilaisen. Edellämainitut seikat on helposti toteutettavissa omassa asunnossa, mutta ei vuokrakämpässä.
Rahasta puhuminen vetoaa järkeen. Minulle omistusasumisen syyt on kyllä enemmän mukavuus ja tunne asioita.
Laskin että omistusasuminen ja vuokra-asuminen on tosiaan neliöhinnaltaan saman hintaista. 20 vuoden jälkeen vuokralaisella ei ole mitään, mutta asuntovelallisella on velaton asunto, jossa asuminen on taas paljon halvempaa kuin vuokralla asuminen.
Mutta nyt omistusasujana neliöitä on kaksi kertaa enemmän kuin ikinä raskisin vokrata. Eli asumiseni on kalliimpaa, mutta myös laadukkaampaa, mutta tämä kaikki on joskus minun.
että nyt asun vuokralla unelmakämpässä unelma-alueella (Helsingissä meren rannalla) kohtuuvuokralla, kun samalta alueelta samankokoisesta kämpästä saisi pulittaa 500-600 tuhatta euroa. Se vasta olisi minusta sulaa hulluutta maksaa asumisesta.
Meillä on takuuvarma vuokra-asunto (kaupungin) Lauttasaaressa meren rannalla, aravavuokra. Viereisessä talossa samankokoisest kämpät maksaa vanhoja miljoonia...
kun sinua ei kuitenkaan voida sinne omaan asuntoon haudata?
Elämässä mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus, joten miksi ihmeessä se, että saa jonkun hetken OMISTAA yhtään mitään olisi se tärkein pointti? Jossainhan sitä on joka tapauksessa asuttava, vuokralla tai ei. Minusta on säälittävää katsoa perheitä, jotka ovat ottaneet ylisuuria asuntolainoja omakotitalojaan varten ja joutuvat niska limassa raatamaan ylitöissä saadakseen niitä maksetuksi eivätkä siis vietä niiden helvetein kalliiden seinien sisällä kuin pienen pienen osan vuorokaudesta. Minusta siinä ei ole järkeä.
Sillä saanhan sillä rahalle vastineeksi kodin itselleni, eli seinät, joiden sisäpuolella asustelen, huoltomiehen palvelut ja lähes ilmaiset remontit aina kun tarve vaatii. (sisältyy vuokraan).
Kyse on nimen oman asumisen laadusta.
Asuntosäästäminen tulee ylimääräisenä boonuksena.
Ehkä saan turvattua vanhuuteni myymällä asuntoni joskus tai sitten voi auttaa sillä lapsieni.
Eri ihmisille erilainen asuminen on mieleistä. Kun ajoimme kerrostalolähiön ohi, 12 vuotias tyttäreni sanoi että "olisi hirveätä asua tälläaisessa paikassa".
Hintakupla kannattaa hyödyntää. Osta, kun halpaa, myy, kun saa hyvän hinnan.
Minä myin ja odotan romahdusta:)
Peräkammarin poijat voi toimia noinkin. Meidän perheellisten ja tuottavassa työssä olevien pitää huomioida asuminen vähän pidemmällä tähtäimellä.
PS. Mummotkin ovat jo kuolleet, eikä niidenkään nurkissa voi majailla rommausta odottelemassa.
"Lisäksi laskuissa vuokra ei yleensä nouse kuten tosielämässä."
Ja tosielämässä asuntojen hinnat eivät voi laskea, putki ja julkisivuremonttien kustannukset nostavat tas yhtä paljon asunnon arvoa, korot eivät luojan kiitos voi 20 vuotisen lainan aikana nousta ym, ym......
Kuten erään suuren vuokranantajan vuokrasopimuksissa lukee: "vuorkaa korotetaan vuositain rakennuskustannusindeksin mukaan, kuitenkin vähintään 3%"
Asuntolaina on sovittu lähes poikeuksetta tasaerälliseksi. Jos korko nousee niin laina-aika kasvaa.
Mitkä ihmeen katastrofi siitä seuraa, jos laina aika kasvaa 15:ta vuodesta 17:a vuoteen?
PS. Oma lainani sovittiin aikanaan 22 vuoden mittaiseksi ja korkojen laskun myötä se oli parhaimmillaan 16v laina... nyt ollaan jossain 18v paikkkeilla, kun korot ovat vähän nousseet.
Tasalyhenteinen laina, enkä muuta ottaisi edelleenkään.
Ps. Loppu häämöttää...
Etkö nyt jo pässi tajua että kukaan täällä ei väitä vuokra-asumista pysyvänä asuntomuotona paremmaksi kuin omistus asumista. Kyse on siitä, missä vaiheessa siirtyy vuokralta omistusasuntoon. Silloin kun asunto maksaa 300k€ vai kaksi vuotta myöhemmin kun sen odottaa maksavan 200k€? Sillä ei ole mitään väliä jos vuokra nousee 3% niiden kahden vuoden aikana. SE EI OLE MITÄÄN VERRATTUNA SIIHEN 100k€ ASUNNON HINNAN EROON.
Ja se, laskeeko hinnat jossain vaiheessa 30% vai ei on eri keskustelu. Yritä ensin tajuta tämä ensimmäinen pointti ja lopeta jankuttaminen.
Tuo 300k€ laskeminen 200k€ on kannattava vain siinä tilanteessa, jossa suurehko osuus ostettavan kämpän hinnasta on säästöinä. Mikäli PELKKÄ koron nousu saa kämppien hinat laskemaan 100K€, niin korkojen osuus kasvaa lainassa/lyhenyksissä. Huom! onko muten tietoa miten ihmiset jakavat riskejä lainoissa? itse laitan osan kiinteään korkoon, vaikka kokonaislainasumma ei ole lähelläkään maksimilainaa.
Eli pelkän koron nousun takia ei kämppien kokonaishinta(=elinkaarihinta) tule laskemaan. Mikäli tulisi esim. massatyöttömyys, niin sillon varmaan pääsisi "keräilemään" helmiä pois markkinoilta..
No älä sitten jankuta siitä oikeasta hetkestä. Oikea hetki on silloin kun asunnon vaihtoon on TARVE ja MAHDOLLISUUS. Sinun mahdollisuutesi on käsittääkseni 70%:n rommauksen jälkeen.
Mitä sillä asunnolla sitten teet kun se on ns. oma? Samalla tavalla asustelet kuin ennen sitäkin. Onko se omaisuuden kerääminen ja omistaminen jotenkin elämän johtotähti, punainen lanka, jonka ympärille kaikki kasaantuu? Ne jotka omistavat, ovat kunnon ihmisiä ja elävät oikein ja ne jotka asuvat vuokralla ovat jotenkin epänormaaleja ja elävät väärin? Niinkö se menee?
Perintö on kyllä ihan kova juttu. Siksi myin 1989, ostin 1994, myin 2006 ja ostan 2007. Täytyyhän jälkikasvulle jäädä kunnon omaisuus!
Ei vuokraamisessakaan ole mitään järkeä, jos samoilla kustannuksilla saa oman.
Omistusasuminen on turvallisempaa ja kestävämpää, asunnosta voi myös muokata mieleisenstä, ilman että siihen tarvii pyytää lupaa.
Jostain syystä vuokrataloilla ja osaketaloilla on erilaiset maineet, eikä maine synny ihan tyhjästä.
jos samalla hinnalla saa luksusta kuin mitä omasta joutuisi maksamaan jossain maaseudulla (eli Espoossa tai Vantaalla). Minulle laatu on tärkeämpää kuin se että sattuisin omistamaan seinät jossain Tuusulassa. Mieluummin asun hulppeasti merenrannalla Helsingin keskustan tuntumassa aravavuokratalossa.
Se mikä maine vuokrataloilla sattuu kenenkin ennakkoluuloisen ja tietämättömän ventovieraan mielessä olemaan, on minulle ihan yhdentekevää. Sääliksi käy tytärtäsi, jos hänelle on muodostunut niin suppea ja rajoittunut kuva asumisesta lähiössä (mistäköhän sekin on peräisin...?)
katajanokalla ja kalterit ikkunoissa?
ilmeisesti maalaisena et vielä tiedä, ettei Skatalla ole ollut vankilaa aikoihin...
Päättäjät ja työnantajat hykertelevät tyytyväisenä, kun tyhmä Suomen kansa on sitonut itsensä elinkautiseen pankkilainaan. Pysyypähän kansa nöyränä ja kuuliaisena ja nielee kaiken mitä päättäjät tai työnantajat kulloinkin sattuvat saamaan päähänsä tehdä tai jättää tekemättä. Elinkautisen on vaikea alkaa kapinoimaan kun on pelko perseessä työpaikan pysyvyydestä isojen lainojen vuoksi. Ja ihmisillä on illuusio siitä että juuri se on sitä VAPAUTTA... Hah. Kyllä teitä ihmisiä viedään kuin pässiä...