60 vuotiaalla käsintaotulla konesaumapeltikatolla on ikää edessä ehkä enää muutamia vuosia. Ruostetta on paljon ja muutama sauma vuotaa joten hiominen, paikkaus ja maalaus/maalauttaminen tuntuu turhalta.
Katonvaihto edessä?
Museovirasto suositteli jollain sivustolla peltikaton tervaamista. Vieläkö tällainen toimisi Bostikien ja Sikafleksien aikakaudella?
Mitäs jos tervaisin koko katon? Tukkisin siis saumakohtien vuodot tervakerroksella ja estäisin ruosteen leviämisen jotta katon vaihto siirtyisi vielä.
Onko kellään käyttäjäkokemuksia konesaumapeltikaton tervauksesta?
Katonvaihto edessä?
Museovirasto suositteli jollain sivustolla peltikaton tervaamista. Vieläkö tällainen toimisi Bostikien ja Sikafleksien aikakaudella?
Mitäs jos tervaisin koko katon? Tukkisin siis saumakohtien vuodot tervakerroksella ja estäisin ruosteen leviämisen jotta katon vaihto siirtyisi vielä.
Onko kellään käyttäjäkokemuksia konesaumapeltikaton tervauksesta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen tervannut lukuisia kattoja. Tervaa voisi verrata ehkäpä paksuun maaliin, joka tekee kattoosi tavallaan tietynlaien kalvon. Tämän takia se pitää hieman paremmin vettä, mutta sen jälkeen vuotoa on vaikeampi löytää, jos on paksu kalvo tervaa katossasi.
Tee uusi katto, koska selvästi kattosi on tien päässä. Tee se galvanoidusta pellistä ja anna sen hapettua rauhassa ainakin kaksi vuotta. Sitten voit maalata tai tervata kattosi ja kun muistat vielä syksyisin korjata jalkaränni/kouruista lehdet pois ja huoltomaalata kattoasi jää se sinulta perikunnalle hoidettavaksi=)
Terva on todella hyvä vaihtoehto nykyajan maaleille ja sanoisinkin, että voittaa monet kattomaalit mennen tullen. Viimeeksi tervatessani (n.4v. sitten) muistelisin, että tervapytyt oli kylläkin hieman kalliinpia kuin maali. Sitten vielä, kun muistaa että valitsee sopivan tervausilman ettei tervä valu ränneistä kadulle. Ja katuharja on levittämiseen paras väline.
...aio vielä vaihtaa.
Mulla on jotenkin pinttynyt ajatus siitä että kaikki tehdään nykyisin halvemmalla ja huonommin ainein kuin joskus muinoin. Meidän oletetusti vuodelta 1932 oleva peltisaumakatto on paikoin täynnä ruosteläikkiä ja kolmesta kohtaa tihkuu ullakolle vettä kovalla sateella.
Ei vaan ole tullut pieneen mieleenikään vaihtaa koko kattoa. Ruoste on pintaruostetta joka lähtee kyllä rälläkän teräsharjalla tms., ruosteensuojamaali alle ja maalia päälle, vuotopaikkoihin tiivistettä - tervaa tai Sikaa tms.. Täytyi vaan myöntää ettei minusta ollut edes siihen, että olisin päässyt savupiipulle asti kiinnittämään turvaköyden saati että olisin muuten tehnyt homman. Urakkasopimus kirjoitetaan huomenna.
No, tuohon terva-asiaan en osaa sanoa muuta kuin että museoviraston korteissakaan ei taideta puhua tervasta mitään tuossa yhteydessä...