Eli joo kai tässä vois kirjoittaa vähän tarinaa kun näin sairaan sekaisin ollaan ja näin luova olo on.
Tämä tarina kertoo huumeista ja tajunnan laajennuksesta
____________________________________________________
Gurun matka toiselle puolelle.
Oli kaunis kesäloma päivä olin herännyt juuri kaverin vierestä joka oli poika. Niin itsekin kai.
Heräilin ja tunsin tuon kamalan tunteen mahassa mahani myllersi ja huusi minulle että muistakkos mitä teit eilen. Muistelin vähän aikaa... Niin joo taisin juoda muutaman kaljan, no okei vain 12 pulloa mut kumminkin. Kävelin vessaan ja katsoin itseäni peilistä. Siellä näin pojan joka on noin 15 vuotta vanha vähän sellainen beatles tukka ja se tällä hetkellä on ihan rasvassa. Naama näyttää aika kalpealta ja se poika tärisee vähän. Laitan hammastahnan hammasharjaani ja tungen tuon raikastavan harjan suuhuni. Sen jälkeen otan mobyni esiin ja sohotan sillä pönttöön annan tavaran valua ja huomaan että se on normaalia keltaisempaa ja haisevampaa. Kömmin ulos vessasta menen huoneeseeni ja laitan jotain vaatetta päälle katson kelloa. Kello on 7.00 am ja päivä on 6.6.05 katson samalla kaveriani joka makaa vielä sängyllä ja nukkuu sikeästi krapulaansa pois. Hän näyttää niin kauniilta siinä, koska hän ei vielä onneksi tiedä mitä kaikkea teki illalla ja vielä ei tunne mahakipua. Kävelen keittiöön ja katson sitä sotkua mitä me teimme. Siivoan pikkaisen keittiöö ja laitan pitsan mikroon ja katselen, kun se pyörii siellä. Syön rasvasen pitsan mahaani. Oi kuinka ihanalta tuo tuntuukaan se laittaa mahani kuntoon ja nostaa päivän uudeksi sen jälkeen tunnen kuinka rasvat jyllää mahassani. Menen vessaan ja hoidan krapula paskat alas. Vähän ajan päästä menen olohuoneen sohvalle ja laitan käteni housuihin. Tuo juttu nousee siellä ja se on isompi mitä se normaalisti on saan normaalia paremman tärähdyksen ja käyn vessassa "putsaamassa" itseni. Menen takaisin sohvalle ja laitan silmäni kiinni...
Muutaman tunnin päästä avaan silmäni ja katson tuo pitkä tukkainen poika katsoo minua ja kysyy minulta missä hänen silmälasit on. Katson häntä vähän aikaa ja osoitan johonkin. Sen jälkeen poika menee johonkin. Itse nostan itseni pystyyn ja katson maailmaa. Odottelen vähän aikaa. Kaverini tulee toiselle tuolille ja katsoo minua ja alkaa puhumaan.
-Aika heikko olo vai mitä.
-Juu, vastasin
-Mitähän eilen tuli tehtyä? kysyi kaverini
-No sää kvelit tuolla kadulla sukka munassa ja joit omaa kustas ja kusit meidän lattialle, sanoin
- Jaa, kaverini sanoi ja hymyili
Sen jälkeen istuimme hetken ja sen jälkeen siivosimme talon. Kaverini lähti kotiin.
Joskus kello 15.00 kaverini tuli meille takaisin mietimme mitä tehtäis ja kaverini sanoi että olisi hienoa vetää kännit.
- No hei mullahan on niitä isän leijuma pillereitä josta mä sulle puhuin, kokeillaanks? kysyin
- Joo tehään niin
Otimme isäni selkäkipulääkkeet ja nakattiin sisään tuli hauska olo päätimme sen jälkeen ottaa muutaman muun pillerin ja tunsimme päämme pikkaisen sekaiseksi mietimme sen jälkeen että jos kokeilisimme impata pikkaisen ja teimme niin. Sen jälkeen tunsimme olomme erittäin kauniiksi ja täydelliseksi katselimme televisioo ja nauroimme niin että emme meinanneet saada henkeä, lähdemme käveleen kadulle ja tunsin, kun kävelin kadulta toiselta puolelta toiselle puolelle ja nauroin. Kävelimme Kaukajärven rantaan paikkaan jota kutsumme puuksi. Menimme sinne istumaan ja jatkoimme nauramista itse halasin puuta ja tunsin kunka se suojeli minua ja antoi voimaa minulle. Mietin silloin että kumpa ihmiset voisivat olla kuin puut he eivät rankaise meitä ihmisiä vaikka me tuhoamme heidän kavereita. Jos ihmiset olisivat niin anteeksi antavia niin maailmassa ei olisi sotia. Silloin ekan kerran koin kuinka tärkeä luonto on. Ihmisen täytyy tehdä kaikki sen puolesta jotta luonto pelastuisi, koska ihminen ei ole luonnon arvoinen. Ymmärsin silloin minkä voimalla hipit jotka 60-luvulla huusivat rauhaa ja rakkautta saivat voimansa. Mistä tuo "minä pystyn rakastamaan kaikkea tulee"? Onko ihminen luotu luomaan rakkautta? Onko sen elämän tehtävä vain varmistaa että elämä jatkuu? Avaan silmät lopetan nauramisen tunnen kuinka tunteet menevät päästä joka suuntaan ja toiseen suuntaan. Tunnen kuinka aineet haihtuvat päästäni ja sen jälkeen selvittelen pääni ja sanon kaverille hei hei ja "PEACE LOVE AND DRUGS"! Kävelen kotiin tunnen kuinka kaikki pyörii mielessäni ja ihania tunteita. Menen kotiin ja laitan kitarani soimaan ja improvisoi aivan mahtavia juttuja ja mietin ensinmäistä huume kokemusta.
Jatkan tarinaa joskus kun on aikaa paremmin...
Tämä tarina kertoo huumeista ja tajunnan laajennuksesta
____________________________________________________
Gurun matka toiselle puolelle.
Oli kaunis kesäloma päivä olin herännyt juuri kaverin vierestä joka oli poika. Niin itsekin kai.
Heräilin ja tunsin tuon kamalan tunteen mahassa mahani myllersi ja huusi minulle että muistakkos mitä teit eilen. Muistelin vähän aikaa... Niin joo taisin juoda muutaman kaljan, no okei vain 12 pulloa mut kumminkin. Kävelin vessaan ja katsoin itseäni peilistä. Siellä näin pojan joka on noin 15 vuotta vanha vähän sellainen beatles tukka ja se tällä hetkellä on ihan rasvassa. Naama näyttää aika kalpealta ja se poika tärisee vähän. Laitan hammastahnan hammasharjaani ja tungen tuon raikastavan harjan suuhuni. Sen jälkeen otan mobyni esiin ja sohotan sillä pönttöön annan tavaran valua ja huomaan että se on normaalia keltaisempaa ja haisevampaa. Kömmin ulos vessasta menen huoneeseeni ja laitan jotain vaatetta päälle katson kelloa. Kello on 7.00 am ja päivä on 6.6.05 katson samalla kaveriani joka makaa vielä sängyllä ja nukkuu sikeästi krapulaansa pois. Hän näyttää niin kauniilta siinä, koska hän ei vielä onneksi tiedä mitä kaikkea teki illalla ja vielä ei tunne mahakipua. Kävelen keittiöön ja katson sitä sotkua mitä me teimme. Siivoan pikkaisen keittiöö ja laitan pitsan mikroon ja katselen, kun se pyörii siellä. Syön rasvasen pitsan mahaani. Oi kuinka ihanalta tuo tuntuukaan se laittaa mahani kuntoon ja nostaa päivän uudeksi sen jälkeen tunnen kuinka rasvat jyllää mahassani. Menen vessaan ja hoidan krapula paskat alas. Vähän ajan päästä menen olohuoneen sohvalle ja laitan käteni housuihin. Tuo juttu nousee siellä ja se on isompi mitä se normaalisti on saan normaalia paremman tärähdyksen ja käyn vessassa "putsaamassa" itseni. Menen takaisin sohvalle ja laitan silmäni kiinni...
Muutaman tunnin päästä avaan silmäni ja katson tuo pitkä tukkainen poika katsoo minua ja kysyy minulta missä hänen silmälasit on. Katson häntä vähän aikaa ja osoitan johonkin. Sen jälkeen poika menee johonkin. Itse nostan itseni pystyyn ja katson maailmaa. Odottelen vähän aikaa. Kaverini tulee toiselle tuolille ja katsoo minua ja alkaa puhumaan.
-Aika heikko olo vai mitä.
-Juu, vastasin
-Mitähän eilen tuli tehtyä? kysyi kaverini
-No sää kvelit tuolla kadulla sukka munassa ja joit omaa kustas ja kusit meidän lattialle, sanoin
- Jaa, kaverini sanoi ja hymyili
Sen jälkeen istuimme hetken ja sen jälkeen siivosimme talon. Kaverini lähti kotiin.
Joskus kello 15.00 kaverini tuli meille takaisin mietimme mitä tehtäis ja kaverini sanoi että olisi hienoa vetää kännit.
- No hei mullahan on niitä isän leijuma pillereitä josta mä sulle puhuin, kokeillaanks? kysyin
- Joo tehään niin
Otimme isäni selkäkipulääkkeet ja nakattiin sisään tuli hauska olo päätimme sen jälkeen ottaa muutaman muun pillerin ja tunsimme päämme pikkaisen sekaiseksi mietimme sen jälkeen että jos kokeilisimme impata pikkaisen ja teimme niin. Sen jälkeen tunsimme olomme erittäin kauniiksi ja täydelliseksi katselimme televisioo ja nauroimme niin että emme meinanneet saada henkeä, lähdemme käveleen kadulle ja tunsin, kun kävelin kadulta toiselta puolelta toiselle puolelle ja nauroin. Kävelimme Kaukajärven rantaan paikkaan jota kutsumme puuksi. Menimme sinne istumaan ja jatkoimme nauramista itse halasin puuta ja tunsin kunka se suojeli minua ja antoi voimaa minulle. Mietin silloin että kumpa ihmiset voisivat olla kuin puut he eivät rankaise meitä ihmisiä vaikka me tuhoamme heidän kavereita. Jos ihmiset olisivat niin anteeksi antavia niin maailmassa ei olisi sotia. Silloin ekan kerran koin kuinka tärkeä luonto on. Ihmisen täytyy tehdä kaikki sen puolesta jotta luonto pelastuisi, koska ihminen ei ole luonnon arvoinen. Ymmärsin silloin minkä voimalla hipit jotka 60-luvulla huusivat rauhaa ja rakkautta saivat voimansa. Mistä tuo "minä pystyn rakastamaan kaikkea tulee"? Onko ihminen luotu luomaan rakkautta? Onko sen elämän tehtävä vain varmistaa että elämä jatkuu? Avaan silmät lopetan nauramisen tunnen kuinka tunteet menevät päästä joka suuntaan ja toiseen suuntaan. Tunnen kuinka aineet haihtuvat päästäni ja sen jälkeen selvittelen pääni ja sanon kaverille hei hei ja "PEACE LOVE AND DRUGS"! Kävelen kotiin tunnen kuinka kaikki pyörii mielessäni ja ihania tunteita. Menen kotiin ja laitan kitarani soimaan ja improvisoi aivan mahtavia juttuja ja mietin ensinmäistä huume kokemusta.
Jatkan tarinaa joskus kun on aikaa paremmin...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tekstisi oli sekava ja masentava ja se vilisi kirjoitusvirheiä, mutta olit hyvin saavuttanut tavoittelemasi tunnelman.
Teksti voi olla aika sekavaa ja kirjoitusvirheet ovat suurin ongelmani. Joskus tuli koulussa nukuttua...
Eli joo kai tässä vois kirjoittaa vähän tarinaa kun näin sairaan sekaisin ollaan ja näin luova olo on.
Tämä tarina kertoo huumeista ja tajunnan laajennuksesta
____________________________________________________
Gurun matka toiselle puolelle.
Eämäni muuttui kokemuksen jälkeen aivan täysin jatkoin imppausta ja kokeilin joka kerta uusia lääkkeitä vetelin ihan mitä lääkkeitä vaan mitä kaapista löytyi ja sekoilin. Joskus sain jopa hankittua butaania ja imppasin pääni täyteen oikein kunnolla sillä.
Kerran olin kumminkin kipeä ja jouduin menemään lääkäriin. Minun tautini oli sellainen että minulla oli kurkku kipeä, nuha ja kuumetta. Menin lääkäriin ja sain tältä sellaisia lääkkeitä kuin duact. Lääkäri sanoi minulle että nämä lääkkeet sisältävät efedriiniä. Muistelin että olin kuullut jossain tästä efedriinistä. Isäni toi minut kotiin
yritin nukkua matkalla, mutta en onnistunut.
-Niin poikani nyt sulla on sellaisia lääkkeitä joita jotkut urheilijat käyttävät dopingina, sanoi hän
- Jaa, sanoin väsyneesti
-Miten nää sitten vaikuttaa? kysyin.
-Ne tekevät sut pirtemmäksi, sanoi isä.
-Oojee, sanoin.
Menin sitten kotiin ja jäin ikkunaan katsomaan,
kun isäni painuu töihin isolla punaisella autollaan ja menen nettiin ja katselen mikä tämä efedriini oikein on. Luin sieltä että jos tätä vetää alkoholin kanssa saa aika kovat täpinät. Tämän jälkeen jätin syömättä lääkkeeni ja säilöin kaikki lääkkeet laatikkoon. Parannuin noin viikon päästä ja soitin kaverilleni. Kaverini vastasi:
-No moi
-Ookkos ikinä kuullu aineesta nimeltä efedriini? kysyin
-Juu, vastasi kaverini
-No mul olis sellasia pillereitä jossa on efedriiniä ja luin että ne toimii alkoholin kanssa aika hyvin, vastasin.
-No mennään kokeileen! huusi kaverini
Tasan viikon päästä olimme meidän keittiön pöydällä katselimme valkoista viivaa joka menee pöydän toiselta puolelta toiselle puolelle. Otamme pillit käteen tungemme toisen pään nenäämme ja toisen pään viivan päälle... Imasemme ja tunnemme pahan tuntuisen kutinan nenässä otamme sen jälkeen meidän mäyräkoiran ja otamme pään siltä pois ja laitamme mahaamme. Meidän kutina helpottaa katsomme toisiamme silmiin ja jatkamme imemistä lopuksi, kun olimme juonut kolme kaljaa kummatkin ja olimme saanut puoli metriä imettyä menimme meidän olohuoneen sohvalle. Kaverini kysyy että laittaisimmeko jotain musiikkia soimaan menen pimeään huoneeseeni ja laitan soadin soimaan ja tunnen kaikki sen kitaran väreet ja ne nostavat minut korkealle. Vähän ajan päästä kummatkin tanssimme ympyrää meidän kotona. Yhtäkkiä kaverini juoksee seinää päin ja nauraa sille juoksee keittiöön ja vetää imasut juo kaljan ja juoksee ulos pihalle, talveen, -20 asteeseen, t-paita päällä menen perään ja juoksen ulkona. Pelkään jäätyväni juoksen kaverin perässä ja yhtäkkiä hukkaan hänet hän juoksee liian kovaa. Kävelen kotiin juon kaljan lämmitykseksi ja imasen... Noin puolen tunnin päästä kaverini juoksee kotiin vaatteet hajalla ja sinisenä. Itse olen niin huonossa kunnossa että en tajua mitä tapahtuu kaverini ottaa kaljan menee meidän saunaan ja jää sinne. Haen häntä sieltä puolen tunnin päästä siellä hän on alasti ja pitää käsiään kepissä vetää sitä ylös alas ja liikuttelee kehoaan hiljaa ja päästelee ääntä. Jätän hänet sinne ja kävelen horjuen läpi meidän apukeittiön ja otan pillin imen noin 30 cm tuota kaunista viivaa ja juon kolme kaljaa ja menen nukkumaan...
jatkuu taas joskus
Kerta olisi riittänyt tätä juttua. Ainejutut ei mulla sytytä.
...aisi uutena Hans Selona, mutta kuolet liiltavasti aikaisemmin.
Eli joo kai tässä vois kirjoittaa vähän tarinaa kun näin sairaan sekaisin ollaan ja näin luova olo on.
Tämä tarina kertoo huumeista ja tajunnan laajennuksesta
____________________________________________________
Gurun matka toiselle puolelle.
Olin nukkunut jonkun aikaan ja lähtenyt kävelemään pimeää huonetta pitkin. Yritin etsiä kaveriani, menin keittiöön siellä näin hänet pää pöydällä hän itki. Kävelin viereen ja kysyin häneltä että mikä nyt on. Hän kysyi minulta että onko mulla enenmän aineita. Vastasin että ei ole. Sen jälkeen kysyin haluaisiko hän mennä nukkumaan. Hän jatkoi nukkumista ja sen jälkeen hän käveli horjuen minun sänkyyn. Minä katsoin että fiksuinta olisi mennnä sohvalle nukkumaan. Kuuntelin vähän aikaa kellon tikitystä ja katsoin että kello oli 5 yölllä. Laitoin silmät kiinni.
Maalaus oli kuivumassa laitoin sen seinää vasten tässä oli kaunis kuva alastomasta mielestä. Kuva oli hiukan sekainen, mutta oli kumminkin. Kuulin, kun ovikello soi. Menin avaamaan avasin oven. Sieltä näkyi nainen jolla oli pikkaisen pyöreät kasvot, punaiset hiukset ja silmälasit. Hän ei ollut kauhean pitkä ja hänellä oli edessä vain pyöreät pallot jonka alla oli pikkaisen isompi pallo. Nainen käveli huoneeseen jossa oli iso sohva istahti siihen ja kysyi missä asennossa halusin kuvata hänet? Katsoin hänen suloisiaan silmiä jotka huusivat kauneutta ja hänen hiuksiaan
sanoin että: "Minkälaisena haluat itsesi tulla muistetuksi?". Sen jälkeen hän hymyili ja meni vessaan hän oli siellä vähän aikaan. Ajatukseni kiersivät, mitenkä hän on niin kaunis? Miten saan lumottua tämän? Miten pääsen eroon tästä? Hetken kuluttua hän tuli vessasta alasti. Hänen pyöreä keho oli esillä ja hän käveli niin että hänen lanteensa pyöri puolelta toiselle hän hymyili. Hän katsoi minuun ja laittoi itsensä istumaan. Hän teki itsestään h-kirjaimen muotoisen ja levitti itsensä. Hän laittoi sormet paikoilleen ja minä maalasin hänet tähän muotoon. Maalauksen lopussa hän pyysi minut sormellaan istumaan menin siihen hän otti vaatteeni pois ja pyysi minut makuulle sohvalle. Sen jälkeen hän asetteli itsensä ja hymyili. Laittoi sen kohdalleen ja alkoi liikkumaan. Sen jälkeen hän teki minusta onnelisen
Hän ulvoi pikkaisen ja suuteli minua. Hän sai aikaan minussa värähdyksen ja otti minua käsistä kiinni ja laittoi ne sydämensä kohdalle ja sanoi että "Olet ihana, mutta asiat eivät aina ole näin".
Seuraavana hetekenä löysin itseni sieltä missä olin ennen olin sohvalla. Huomasin että housut oli kosteat ja sydämeni pyysi rakkautta. Koin krapulani pois ja hyvästelin kaverini. Menin saunaan. Päässäni alkoi soimaan.
Mikä on elämän tarkoitus?
Pitäisikö minun suojella luontoa?
Pitäisikö minun rakastaa?
Onko se niin voimakas?
Miksi maassa on paljon pahaa?
Miksi soditaan?
Miksi olen kärsinyt masennuksesta?
Miksi tein niinkuin eilen tien?
Miten pääsen pois?
Mihinkä menen?
Miksi, missä mitä?! Mitä tapahtuu!
Haluanko että pysyn täällä?
Onko minut luotu tänne?
Voiko päästä pois?
Okei tää on viimeinen osa. Koittakaa kestää.
____________________________________________________
Gurun matka toiselle puolelle.
Olin ollut jo jonkin aikaa nyt käyttänyt aineita, mutta minulle ei ollut vielä mikään selvinnyt. Omat vanhemapani oli lähtenyt nyt viikoksi pois ja olin päättänyt että teen oikein pitkän tajunnanlaajennus matkan. Söin sieniä ja matkustelin vähän aikaa, otin jotain muutakin ja tunsin olevani todella sekaisin näin omia muistojani yms. Sen jälkeen otin pullon jonka tiesin sisältävän yskänlääkettä. En tiedä paljonko pullosta join, koska en tuntenut kieltäni. Lähdin vain nopeasti matkalle kohti sänkyäni ja yritin päästä makuulle. Laitoin musiikkia painoin repeat näppäintä ja laitoin musiikin kovalle ja menin sänkyyn...
Yhtäkkiä kuulin enään musiikin, en pystynyt enään liikkumaan enkä nähnyt mitään muuta kuin mustaa. Yhtäkkiä musiikki sai minut näkemään värejä, keltaisia, punaisia, valkosia, vihreitä jne. Värit muodostivat tuntureita ja värit muodostivat alleni sateenkaaren värit. Ajattelin, että tulen kuolemaan, ajattelin että ei se haittaa kuolema tuntuu kivalta. Yhtäkkiä huomasin että kävelen sateenkaaren päällä. Kävelen sitä pitkin ja huomaan että en pääse sitä pitkin mihinkään, koska eihän sateenkaari lopu. Ajattelin että ei tästä pääse eroon, mutta sitten tapahtui jotain lähdin lentoon. Lento tuntui mahtavalta ja kevyeltä en uskoisi että maailma olisi näin ihana. Lento tuntui kuin kehoni olisi täyttynyt heliumilla kaikki oli hyvin. Ymmärsin täältä voi päästä pois mikään ei ole jatkuvaa vaan tulen saamaan uuden mahdollisuuden. Laskeuduin maahan ja näin ihanan maan joka teki kaikesta ihanaa. Puput juoksi, naiset juoksi alasti, miehet juoksi alasti, vähän niinkuin teletappi maa. Kukat loisti kaikki kukat oli hamppu kukkia ja unikkoja. Puut olivat isoja ja niillä oli silmät ja ne hymyili ja loisti rakkautta. Pitäisikö minun olla täällä pälkähti päähäni? Täällä olisi kaikki hyvin. En tuntisi surua, mutta onko iloa jos ei ole surua. Olisiko ihanaa nirvanassa. Minut on luotu tänne vaikka en halua olla täällä täällä ei ole mitään tärkeää vielä. Mutta tänne on matkani kulkeva. Kävelin erään puun jurelle ja katsoin sitä, se loisti rakkautta ja se hymyli hullunkurista hymyä.
"Haluaistiko kiivetä ylös näet sieltä asioita?", hän kysyi kovalla, mutta lempeällä äänellä. "no joo", vastasin. Kiipesin puuhun lopussa puuta näin pelkkää mustaa joka alkoi muuttamaan muotoaan. Näin koko elämäni udestaan pikakelauksella ja huomasin että en kuulu porukkaan, en kuulu kuvaan, tajusin miksi olen ollut alhaalla. Mahdollisuuteni ovat menneet. Enkä saa mitään aikaseksi vain ja ainoastaan tehtäväni on löytää viimeisin tärkeä asia... Sitten näin, kun koulussa minua viidenellä luokalla kiusattiin ja huoamsin että näillä pojilla ei ollut sitä mitä minulla, rohkeutta, ymmärrystä, ja huomasin että näiden on vain puolustettava vai omaa mieltään irtautumiselta. Jos heidän mieli irtautuu niin heidän elämästä tulee masennus ja heidän elämä tulee löytämään vastauksen. Sodat ovat maailmassa saman asian takia ihmiset haluavat pitää kiinni fyysistä asioista, seksi, vaatteet, raha, valta. Putoan puusta kävelen alasti olevien naisten viereen. He katsovat minua ilahtuneesti ja laulavat:
"Mitä haluat komea poika?
Haluatko päästä sisään?
No etpäs pääse, koska me ei
olla sun arvoisia. Et rakasta
haluat vain viboja. Jos rakastat
et pääse tänne sinun täytyy ymmärtää".
Sen jälkeen aloin ymmärtämään. Kävelen hamppu kukan viereen. Tämä kysyy: "haluatko ymmärrystä?".
Sanon että: "haluan". Hän antaa minulle piipun, poltan matkaan vielä syvemmälle ja tajuan.
Kaiken tarkoituksen olen ymmärtänyt, tarkoitus ei ole löytäminen eikä ymmärtäminen, ei rakkaus, ei valta, ei uskonto. Vaan pinnan löytäminen, pinnan tuhoaminen ja sen jälkeen pääsen tänne takaisin ja muutkin ihmiset päsevät. Kun yksi tekee näin hän pelastaa kaikki. Koska pinta on vahva niin se täytyy tuhota sisältä. Sen jälkeen kaikki pääsevät tänne.
Toi oli tosi mielenkiintonen stoori... Kumma kyllä mua ei haitannu yhtään toi epäloogisuus ja kirjoitusvirheet. Kun mä luin, mua välillä nauratti ja välillä itketti (olen 'vähän' herkkä).
Miten vanha sä muuten oot, vai samanikänen ku toi päähenkilö?
Niin ja onks se totta se duact alkoholijuttu...?
Itse asiassa olen vähän vanhempi kuin päähenkilö.
Duact alkoholijuttu on osaksi totta ja osaksi ei.
Itse olen kokenut tuollaisia asoita ja ajatuksia tuossa iässä ja olen kokeillut aineita erittäin paljon ja käytän tätä hyväkseni kaikissa luovissa hommissa.
Myös ajattelen paljon asioita (filosofoin) ja tämäkin asia onnistuu paremmin kun on polttanut muutaman jointin.
Tiivistä, tiivistä, tiivistä ja mieti voiko saman sanoa mielenkiintoisemmin.
Joo olisit voinut tiivistää, mutta aivan loistava tarina muuten.
Siis yrtitkö sanoa jotain tässä tarinassa vai oliko se vaan huume höyrilyä?
Miksi sun pitää kertoa seksistä ja masturboinnista?
"minä pystyn rakastamaan kaikkea tulee"?
Tarkoitatko että luontoa katsomalla rakastumme?
Kirjoitit että hänen elämä muuttui ensinmäisen huume kokeilun jälkeen. Onko tämä sinun mielestä yleistä vai minkä takia kirjoitit sen tähän.
Teit hirveän pitkän kysymys listan kolmanteen osaan. Pitikö tarinasta löytyä vastaukset näihin?
Mitä viimeisen osan viimeinen kappale tarkoittaa?
Mielenkiintoinen tarina!
Huume höyräilyssä on usein jotain järkeä.
No eikö seksi ole aika tärkeä osa 15 vuotiaan elämää.
Kun katsoo luontoa oikealla mielellä voi saada jotain selville.
Yleensä huumeet muttaa ihmisen mielipiteitä.
Löydät kaikki vastaukset kun vain jaksat tarkasti lukea.
Väitätkö että elämän tarkoitus on se että löytää jonkun ajatuksen päässä?
Väitätkö että jos ihminen on erilainen kuin muut se masentuu ja löytää jotain jolla voi pelastaa maailman?
Väitätkö että elämän tarkoitusta ei voi ratkaista jos ei rakasta?
Kyllä väitän että elämän tarkoitus löytyy alitajunnasta. Sen takia poika käytti huumeita kun se "ymmärsi".
Sillä tavalla että masennuksessa eristäytyy ja huomaa että pinnalliseta asiat eivät ole tärkeitä.
Kyllä ja ei. Mutta väitän että epäonni autta ymmärtämiseen.
Siis ovatko nämä sinun vastauksesi:
Mikä on elämän tarkoitus?
Siis väitätkö että jonkinlainen itsensä irti päästäminen on tärkein asia.
Pitäisikö minun suojella luontoa?
Väitätkö että, kun ihminen pääsee irti itsestään hän alkaa suojella luontoa, koska se on sen ystävä.
Viittasit tähän siinä, kun ensinmäisessä osassa olit "puulla" ja viimeisessä osassa olit luonnossa ja myös keskustelit puun kanssa.
Pitäisikö minun rakastaa?
Väität että rakkaus pitää meidät "sisällä" meissä
Miksi maassa on paljon pahaa?
Ihmiset ovat pahoja, koska heidän täytyy olla muuten he tuhoutuvat. Tämä oli tuo kiusaus kohtaus.
Miksi olen kärsinyt masennuksesta?
Masennus tulee, kun haluaa asioita.
Miten pääsen pois?
Pääset pois vapauttamalla itsesi.
Mihinkä menen?
Omaan mieleesi.
Haluanko että pysyn täällä?
Haluat pysyä täällä vaikka se pahalta tuntuukin.
Onko minut luotu tänne?
Ei sinun täytyy päästä pois.
Voiko päästä pois?
Kyllä.