Olen itse tavannut useita uusperheitä, joissa useita lapsia. Monille eronnut tai leski saa tahtomattaankin suurperheen, kun menee uusiin naimisiin.
Minulle kävi näin:
Olin 25 vuotias kun avioiduin, ja saimme viiden vuoden sisällä avioliitostani 3 lasta.
Aloin odottaa neljättä lasta, kun miehelläni todettiin syöpä.
Isä ehti nähdä lapsensa muutaman kerran, ennen kuin kuoli.
Avioiduin uudelleen 34 vuotiaana nykyisen mieheni kanssa. Hän oli eronnut, ja hänellä oli 3 pientä lasta. Lapset eivät voineet asua äitinsä luona, koska äiti oli alkoholiongelmainen.
Kun päätimme pitkän pohdinnan jälkeen muuttaa yhteen, jouduimme ostamaan suuren talon, jossa oli tilaa tarpeeksi.
En ollut koskaan haaveillut suurperheestä, enkä olisi uskonut selviäväni sen kanssa, mutta kun sitten asuimme kaikki yhdeksän samassa taloudessa,
aloin pitää siitä, että ympärilläni oli paljon lapsia.
Miheni pienet lapset kuitenkin kasvoivat, ja minun teki mieli hankkia yhteisiä lapsia.
Niin sitten synnytin vielä nämä kaksi lasta.
Olen nyt 39 vuotias, ensimmäisestä avioliitosta minulla on siis 4 lasta, 13v. ja 12v. tytöt, 9v. poika ja 6v. tyttö.
Miehelläni oli ensimmäisestä avioliitostaan nyt 7v. 6v. ja 5v. lapset.
Nyt meillä on myös yhteisiä lapsia kaksi, 1kk ja 1,5 v.
Mielestäni mekin olemme suurperhe, vaikka emme olekaan se alkuperäinen perhe, ja lapsilla on eri isiä ja äitejä.
Vaikka lapset eivät kaikki biologisesti olekaan minun, kasvatan ja rakastan heitä samalla tavalla.
Mieheni lapset olivat hyvin pieniä kun tapasimme, ja he omaksuivat minut heti äidikseen.
Lapset eivät tapaa biologista äitiään, koska äiti itse ei halua.
Tuttavapiirissäni on useita tällaisia uusperheitä, joissa useita lapsia, ja uteliaisuuttani kyselen, onkos heitä täälläkin?
Minulle kävi näin:
Olin 25 vuotias kun avioiduin, ja saimme viiden vuoden sisällä avioliitostani 3 lasta.
Aloin odottaa neljättä lasta, kun miehelläni todettiin syöpä.
Isä ehti nähdä lapsensa muutaman kerran, ennen kuin kuoli.
Avioiduin uudelleen 34 vuotiaana nykyisen mieheni kanssa. Hän oli eronnut, ja hänellä oli 3 pientä lasta. Lapset eivät voineet asua äitinsä luona, koska äiti oli alkoholiongelmainen.
Kun päätimme pitkän pohdinnan jälkeen muuttaa yhteen, jouduimme ostamaan suuren talon, jossa oli tilaa tarpeeksi.
En ollut koskaan haaveillut suurperheestä, enkä olisi uskonut selviäväni sen kanssa, mutta kun sitten asuimme kaikki yhdeksän samassa taloudessa,
aloin pitää siitä, että ympärilläni oli paljon lapsia.
Miheni pienet lapset kuitenkin kasvoivat, ja minun teki mieli hankkia yhteisiä lapsia.
Niin sitten synnytin vielä nämä kaksi lasta.
Olen nyt 39 vuotias, ensimmäisestä avioliitosta minulla on siis 4 lasta, 13v. ja 12v. tytöt, 9v. poika ja 6v. tyttö.
Miehelläni oli ensimmäisestä avioliitostaan nyt 7v. 6v. ja 5v. lapset.
Nyt meillä on myös yhteisiä lapsia kaksi, 1kk ja 1,5 v.
Mielestäni mekin olemme suurperhe, vaikka emme olekaan se alkuperäinen perhe, ja lapsilla on eri isiä ja äitejä.
Vaikka lapset eivät kaikki biologisesti olekaan minun, kasvatan ja rakastan heitä samalla tavalla.
Mieheni lapset olivat hyvin pieniä kun tapasimme, ja he omaksuivat minut heti äidikseen.
Lapset eivät tapaa biologista äitiään, koska äiti itse ei halua.
Tuttavapiirissäni on useita tällaisia uusperheitä, joissa useita lapsia, ja uteliaisuuttani kyselen, onkos heitä täälläkin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä on molemmilla 4 lasta, eli nyt kesänkin pöydän ääressä 10 henkeä. Taustalla tietty molemmat eronneet 5 vuotta sitten, tapasimme -03, kihlauduimme 1.1.05. Olemme molemmat lähivanhempia, lapset tapaavat ex:ä säännöllisesti 2 viikon välein ja samat viikonloput (ne on meidän vapaaviikonloput). Kaikilla asialliset välit. Lasten juhlissa on uudet ja entiset sovussa.
MUTTA, emme asu samassa taloudessa, minä muutin lapsineni samalle paikkakunnalle, välimatkaa hieman alle 2 km (ennen 200km), elämme kahden talouden väkeä. Lapset pyöräilevät paljon välimatkaa, itse ja yksi lapsistani olemme yöt miehen talolla. Kesän olimme oikeastaa kokonaan miehen talolla, minun asunnossa yöpyy määrätyt nuorista ja hoitavat häkkieläimet.
Ratkkaisuna tämä ihan lapsimäärän vuoski, emme mahtuisi saman katon alle ja näin on väljempää.
Lapsemme kun ovat jo enemmän nuoria, kaikki 10-20v välillä, joitakin vuosia, kun muutamme sit saman katon alle - sitten kotona asuva lapsimäärä pienempi. Turha ottaa suurta pankkilainaa suureen taloon, joka pian jääkin liian suureksi.
Jo alussa selvää ettei yhteisiä tehdä missään tapauksessa, ikääkin kun jo on. Tavatessa olin juuri alle 40, nyt yli. Ja tosin jo oman kuopuksen jälkeen tein sterilisaation =)
olen eronnut niinkuin mieheni ja olemme molemmat lähivanhepia.minulla on edelliestä 4lasta(13v-4v) ja miehelläni yksi 9v.meillä on yksi yhteinen 2v.
tavattiin neljä vuotta sitten ja ollaan asuttu kolme vuotta saman katon alla. nyt omakotitalossa joka valmistui vuosi sitten.
Myös suur-uusperhe,olimme molemmat yh:ta kun tapasimme reilu 3 v sitten.Mulla kolme lasta 11v poika ja kaksoset 7 v.Miehellä yksi 7 vuotias joten meillä siiis kolmoset.Yksi yhteinen,täytti juuri 1 v.eli 5 lasta meidän taloudessa.LIsää lapsia tekisi mieli,vaan uskaltaako vielä??
Miehen poika tapaa äitiään kaksi kertaa kuussa,mun lapset eivät isäänsä näe kuin satunnaisesti kaupassa tms.törmätessä...