Olen nyt muutaman kerran hakenut Hki:n oikikseen ja jäin taas parin pisteen päähän. Olenkin miettinyt olisiko Turku kuitenkin parempi vaihtoehto, sinnehän on hieman helpompi päästä eikä siellä jaella 3 pistettä abeille. Vaasa ja Rovaniemi ovat poissuljettuja vaihtoehtoja. Tietääkö joku, järkätäänkö Hki:ssä valmennuskursseja Turkuun? Kertokaa jotain Turun pääsykokeista ja kokeiden arvostelusta, onko se yhtä mielivaltaista kuin Hki:ssä?
HKI:n/Turun oikis
Pallo hukassa
93199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
..niin pääset sisään mihin vaan.
Vituttaa tollanen "lue kunnolla", ei se siitä ole aina välttämättä kiinni. Vaikka kuinka lukisi niin että galaksit räjähtäisivät ja universumit yhtyisivät niin ei silti välttämättä pääse, koetilanteessa vaikuttaa monet muutkin asiat.
..onko koe Turkuun sinsänsä yhtään helpompi. Pisterajoja ei kannata tuijottaa kun kokeet on kuitenkin erilaiset. Aikaisemmin saattoi olla helpompi päästä Turkuun jos ei hallinnut monivalintakysymyksiä, mutta kun nyt on molemmissa suoria ja oikeustapauksia, niin väittäisin, että yhtä vaikeeta on molempiin päästä (lukuunottamatta tota abien 3 pistettä). Käy kats. tiedekunnan sivuilta pääsykoekysymykset ja vastaukset...siitähän sitä sitten voi arvioida.
Lexiltä saa ainakin itseopiskelupaketteja valmennuskurssin sijaa ja muistaakseni valmennusyritykset järkkäsi kursseja myös Turun koetta varten.
...Oikaisupyyntö/HKI oikis alta. Olen pyrkinyt vuosina 2003, 2005 ja 2006 Helsinkiin ja vuonna 2004 Turkuun. Viestini "Ei paljon järkeä Turussakaan" sisältää pikku vertailun Helsinkiin ja Turkuun pyrkimisen välillä. Tietoni Turusta tosin perustuvat toissavuotisiin kokemuksiini, mutta pitänevät yhä pitkälti paikkansa.
Otetaanko Turussa koe- ja yhteispistekiintiössä yhtä paljon porukkaa sisään vai suositaanko sielläkin yhteispistekiintiöporukkaa?
Avoimen yliopiston kautta pääset sisään!:)
Ongelmasi on valmentautumisessa. Ajankäyttö ja lukemistekniikka ovat ne tärkeimmät ja lisäksi tarvitaan aimo annos henkistä kestävyyttä.
Itse käytin apuna mielikuvaharjoittelua kolmen kuukauden erämaavaelluksesta. Hyvin se toimi. Ja tuskin koskaan olen ollut niin hyvässä fyysisessä kunnossa kuin silloin. Tosin olisin voinut käydä ne lukemistekniikan kurssit, niin olis selvinnyt vähemmällä juoksemisella. Jos meinaat vielä pyrkiä, kannattaa aloittaa treenaaminen.
On ehdottomasti oltava jokin varasuunnitelma, jos kaikesta huolimatta ei pääsekään. Muutoin voi olla vaikeuksia toipumisen kanssa.
Tein koko kevään hulluna duunia päästäkseni kouluun, ei silti varmasti tekivät muutkin. Mutta miten oppii tuntemaan itsensä opiskelijana, luulen, että en vieläkään osaa opiskella tehokkasti?