New Yorkin, Miamin ja Las Vegasin poliisilaitosten tekniset rikostutkijat ja laboratoriot ovat huippuluokkaa, saavat ihmeitä aikaan. Miten on Helsingin poliisilaitoksen vastaavat, pärjäävätkö? Entä KRP:n rikoslaboratorio, onko yhtä hienot pelit ja vehkeet kuin Amerikan ihmemaassa?
CSI Helsinki, pärjäävätkö Amerikan
kollegoille
61017
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
CSI:tä katsomalla ei välttämättä saa todenmukaista kuvaa ko. paikkojen rikosteknisistä laboratorioista.
että joku vahapää menee tuohon!
Lueppa ensin kysymys!
Kysymyksessä ei ollut mitään puhetta tv-sarjasta!
"New Yorkin, Miamin ja Las Vegasin poliisilaitosten tekniset rikostutkijat ja laboratoriot ovat huippuluokkaa, saavat ihmeitä aikaan. Miten on Helsingin poliisilaitoksen vastaavat, pärjäävätkö?"
"New Yorkin, Miamin ja Las Vegasin poliisilaitosten tekniset rikostutkijat ja laboratoriot ovat huippuluokkaa, saavat ihmeitä aikaan. Miten on Helsingin poliisilaitoksen vastaavat, pärjäävätkö?"
HELSINGIN POLIISILAITOKSELLA EI OLE RIKOSLABORATORIOTA. ARVASIN TÄMÄN, ETTÄ JOKU INISIJÄ JOKA EI ASIOISTA MITÄÄN TIEDÄ , TULEE KYSYMÄÄN JOTAIN TÄLLAISTA.
LIIKA TV:n KATSELU TEKEE JUURI NÄITÄ ILMIÖITÄ.
TEKNISIÄ TUTKIJOITA HELSINGIN POLIISILAITOKSELLA KYLLÄ ON, JA HE OVAT AMMATTILAISIA ALALLAAN, TOISIN KUIN MUUTAMAT EDELLÄ KIRJOITTANEET "Pollaria" LUKUUNOTTAMATTA.
Kala ui pyydykseen. Tajusitko?
Vielä Caps Lock päällä. Ei jumalauta xD
Tietotekniikkarikokset
Tietotekniikkarikokset ovat uudehko rikollisuuden laji. Keskusrikospoliisissa on toiminut tietotekniikkarikoksiin erikoistunut tutkintaryhmä vuodesta 1998. Sen tehtävänä on mm. tutkia tietotekniikkarikoksia, kouluttaa muuta poliisikuntaa selvittämään tietotekniikkaympäristössä toteutettuja rikoksia sekä avustaa tarvittaessa viranomaisia elektronisen todistusaineiston hankinnassa ja käsittelyssä.
Tietotekniikkarikoksilla tarkoitetaan tietotekniikkaan kohdistuvia rikoksia. Usein niiksi mielletään myös tietotekniikan avulla tehdyt rikokset.
Tietotekniikkaan kohdistuvat rikokset
Tietotekniikkarikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun tietojenkäsittelyrauhaa loukataan. Tietojenkäsittelyrauha on verrattavissa kotirauhan käsitteeseen. Laki suojaa tietojenkäsittelyrauhaa eli tiedon luottamuksellisuutta, käytettävyyttä ja eheyttä.
Tietotekniikkarikokset määräytyvät rikoslain mukaisesti. Kun käyttää luvatta toisen käyttäjätunnusta ja salasanaa tai ylittää saamansa käyttäjäoikeudet, syyllistyy tietomurtoon (Rikoslaki 38:8§). Esimerkiksi viattomalta tuntuva ja yleinen porttiskannaus täyttää tietomurron yrityksen tunnusmerkistön.
Tietomurtorikoksessa ei siis tarvitse murtaa mitään, vaan rikos tapahtuu, kun ylitetään omat oikeudet tai käytetään luvatta toisen oikeuksia. Tietomurrosta rikoslaki säätää rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi.
Jos tekijä pääsee luvatta sisään toisen tietokoneelle, teko katsotaan useimmiten joksikin muuksi rikokseksi kuin tietomurroksi. Rikoksen määrittely riippuu siitä, mitä rikoksentekijä koneessa tekee.
Liikkuessaan luvatta toisen tietokoneessa tekijä käyttää toiselle kuuluvaa "tietokoneaikaa" ja syyllistyy näin koneen luvattomaan käyttöön. Tekoon sovelletaan samaa pykälää kuin auton luvattomaan käyttöön (RL 28:7§). Rangaistusmaksimi on sama kuin tietomurrossa.
Usein tekijä myös asentaa erilaisia omia tarkoitusperiään palvelevia ohjelmia toisen koneelle. Luvattoman käytön lisäksi on syytä epäillä, että tällöin täyttyy myös vahingontekorikoksen tunnusmerkistö. Kyseessä olisi sama vahingonteko, jota sovelletaan esimerkiksi ikkunan rikkomisen yhteydessä (RL 35:1§).
Tietyillä menetelmillä murtautuja voi hankkia itselleen palvelintasoisesta koneesta oikeuksia, jotka mahdollistavat esim. palvelimella olevien sähköpostien lukemisen. Tämän onnistumiseksi tekijän on ensin tehtävä erityisesti tätä tarkoitusta varten uusi ohjelma tai muutettava koneessa olevaa ohjelmaa. Tällöin täyttyy törkeän viestintäsalaisuuden loukkaamisen tunnusmerkistö (RL 38:4§). Rangaistusmaksimi näissä tapauksissa on 3 vuotta vankeutta.
Edellä mainitut rikokset ovat pääosin asianomistajarikoksia. Se tarkoittaa, että poliisi voi aloittaa rikoksen tutkinnan vasta, mikäli asianomistaja ilmoittaa asiasta poliisille ja vaatii samalla tekijälle rangaistusta.
Asianomistaja on se, jonka oikeutta on loukattu, esim.
- henkilö, jonka tunnuksia ja salasanoja on käytetty väärin tai
- henkilö tai yhteisö, jonka palvelimelta rikoksen tekijä on hankkinut luvattomia oikeuksia.
Tietotekniikkaa hyväksi käyttävät rikokset
Rikosmuotoja, joissa käytetään tietotekniikkaa hyväksi, on paljon. Nykyisessä tietoteknistyneessä maailmassa tietotekniikka on lähes aina osallisena mm. talousrikoksissa, joissa kirjanpito ja muu tietoaines on talletettu elektroniseen muotoon. Niitä ei silti lueta varsinaisiksi tietotekniikkarikoksiksi.
Tavallisen tietokoneen ja tietoverkkojen käyttäjän tärkein sääntö on se, että mikä on kiellettyä tietoverkkojen ulkopuolella, on kiellettyä myös verkoissa. Tietoverkkojen tai sähköpostiviestien kautta ei saa esim. herjata tai uhkailla ketään. Lapsi- ja eläinpornografian levittäminen on kiellettyä.
Tekijänoikeudet
Tekijänoikeuksiin tulee myös tavallisen verkon käyttäjän kiinnittää huomioita ja tietää perussäännöt.
Verkkoon ei saa laittaa tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa ilman sen tekijän lupaa. Esim. omien kotisivujen kuvituksena ei saa käyttää kuvia, joiden käytölle ei ole kuvan tekijän lupaa.
Verkosta ei myöskään saa vapaasti kopioida aineistoja edes omaan käyttöön. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleen tekijänoikeuslain muutoksen mukaan yksityiseen käyttöön saa kopioida vain sellaista aineistoa, joka on laillisesti saatettu yleisön saataville ja jonka kopiointia ei ole estetty teknisellä suojauksella. Jos aineistossa on suojaus, sitä ei saa murtaa kopion tekemistä varten. Laittomien aineistojen imurointi eli lataaminen internetistä omalle koneelle on kiellettyä.
Tiedostojen jakelu internetissä ilman lupaa on kiellettyä. Vaikka jakelu ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa, voidaan tekijänoikeutta loukkaavasta toiminnasta rangaista tekijänoikeusrikoksena, jos laiton toiminta on omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa oikeudenhaltijalle.
vertailussa jos kyseessä olisivat todelliset henkilöt eikä ihmemiehet jotka saavat vaikeimmatkin tutkimukset valmiiksi heti rikoksen tapahduttua. Näin ei tosiaankaan todellisuudessa tapahdu.
...kyseisten kaupunkien rikoslabrojen tason? Itse en ainakaan tiedä millaisia ihmeitä kyseisissä paikoissa oikeasti saadaan aikaan.
Tv-sarjojen ihmeet kyllä tiedän ja ne ovat loppujen lopuksi aika kaukana todellisuudesta. CSI-sarjan tarinoissa on osassa taustalla tositapaus, eli ratkaisuun johtavat todisteet ovat sinänsä uskottavia... Mutta rikospaikkatutkintaa kuvataan todellisuuden vastaisesti ja laboratorioprosessia on draamallisista syistä nopeutettu.
Luulenpa, että KRP ei omista kaikkia alan viimeisimpiä hilavitkuttimia siitä yksinkertaisesta syystä, että ne maksavat maltaiden lisäksi myös hunajaa. Teetetäänhän osa DNA-tutkimuksistakin ulkomailla.