Hei!
Jotenkin joka paikassa törmää siihen, että opettajien palkat ovat huonot. Toki opiskeluaika on pitkä, mutta kyllä monella alalla voi varautua 5 vuoden korkeakouluopintojen jälkeen 10 tuntisiin päiviin, jatkuvaan kiireeseen ja huonoon palkkaan.
Mikäli en ole väärin ymmärtänyt niin opettajat tienaavat kuitenkin n.2500 euroa/kk, mikä on vallan hyvin. Vertailun vuoksi pankin sijoitusasiantuntija voi odottaa tienaavansa ehkäpä juuri tuon 2500 euroa.
En vähättele sitä, etteikö opetusmaailmassa joutuisi tekemään töitä, mutta kyllä tulostavotteet on vähän toisenlaiset.
Kommentoikaa nyt hyvät opettajat, että miksi ihmeessä valitatte palkoistanne? Ja paljonko nyt todellisuudessa sitten tienaatte?
Jotenkin joka paikassa törmää siihen, että opettajien palkat ovat huonot. Toki opiskeluaika on pitkä, mutta kyllä monella alalla voi varautua 5 vuoden korkeakouluopintojen jälkeen 10 tuntisiin päiviin, jatkuvaan kiireeseen ja huonoon palkkaan.
Mikäli en ole väärin ymmärtänyt niin opettajat tienaavat kuitenkin n.2500 euroa/kk, mikä on vallan hyvin. Vertailun vuoksi pankin sijoitusasiantuntija voi odottaa tienaavansa ehkäpä juuri tuon 2500 euroa.
En vähättele sitä, etteikö opetusmaailmassa joutuisi tekemään töitä, mutta kyllä tulostavotteet on vähän toisenlaiset.
Kommentoikaa nyt hyvät opettajat, että miksi ihmeessä valitatte palkoistanne? Ja paljonko nyt todellisuudessa sitten tienaatte?
Vastaukset 19
Vanhimmat
rakentuu hyvin monesta eri tekijästä, toimiala, pätevyysja mm. kokemus vaikuttavat. Opettajaystäväni tienaa n. 6000 euroa kuussa, mutta onkin alansa asiantuntija ja monessa mukana, totisesti palkkansa ansainnut. Opettajien aloituspalkka on melko pieni - mikä lienee yleisin valituksen aihe.
Aineenopettajan aloituspalkka on ihan kelvollinen verrattuna yksityisen sektorin akateemisiin. Ongelma on lähinnä siinä, että nousu on vähäistä ja hidasta. Aloitytaessani hommat olin palkassa lähempänä (ja jopa edellä) DI- ja ekonomikavereitani kuin nyt.
Kyllä opettajan palkat ovat kohdillaan:
ala-asteella riittää vähemmän,
yläasteella pitää maksaa enemmän,
lukiossa vielä enemmän.
Ammattikorkeakouluissa pitää tienata enemmän kuin mainituissa. Kaikkein eniten olisi tienattava luonnollisesti yliopistossa.
Todellisuudessa ammattikorkeakoulun tekniikan alan yliopettaja (esim. fysiikka)tienaa eniten. Ja saa tienata. Hän on palkkansa ansainnut.
Puheet alakoulujen palkkojen lisäämisestä ovat utopistisia. Jos niitä ruvetaan korottelemaan, muutan jenkkeihin.
2600, nyt pätevänä 2950. Ei se palkka huono ole, mutta koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden voisi olla korkeampikin. En ole palkkaani ikinä kyllä valittanutkaan. Kollegoillani palkka alkaa nelosella tai vitosella, ja keskipalkkakin koulussamme 3800 kuussa. Nykyäänhän ikälisät ovat vahvasti poistumassa palkkauudistuksen myötä, jolloin myös nuorilla opettajilla on mahdollisuus saada heti alussa parempaa palkkaa.
Laitatteko viestiin mukaan minkä koulutusasteen parissa työskentelette.
Kiitos! :)
luokka-aste on yläaste ja pari lukion kurssia.
Samaa asiaa olen minäkin silloin tällöin miettinyt. Paljon suuremmassa vastuussahan esimerkiksi sairaanhoitajat ovat työssään, heidän kontollaan on oikeita ihmishenkiä. Opettajan työn vastuullisuutta ei ainakaan ylemmillä kouluasteilla voi ymmärtää, sillä esimerkiksi lukiossa oppilaiden itse tulee ottaa vastuu opinnoistaan, ammattikorkeakouluista puhumattakaan.
vastuuta on monenlaista, ei aina tarvitse olla henki kyseessä. Voisi myös verrata sairaanhoitajan ja opettajan koulutusta. Opettajathan niitä sairaanopettajiakin kouluttavat (ja tietysti sairaanhoitajat hoitavat opettajia:). Mutta onhan noilla koulutuksillakin eroa! Tavan pulliaisen on ehkä vaikea ymmärtää, miten paljon asiantuntemusta ja tietoa opettaja tarvitsee. Kaikki ei tietysti näy oppitunnilla, koska eihän niitä asioita opeteta kuin vasta yliopistoissa. Yritäppäs mennä opettamaan lukiopohjalta vaikka yläastetta. Voi onnistua hetken...
Tässä muutama näkökohta insinöörin ja entisen opettajan silmin nähtynä.
Opettajan alkupalkka vastaa suunnilleen insinöörin alkupalkkaa. Jos oletetaan, että insinööri toimii suunnittelutehtävissä eikä esimerkiksi myyntitehtävissä, niin opettajan loppupalkkakin vastaa suunnilleen insinöörin loppupalkkaa. Insinöörin kesäloma on 4-5 viikkoa ja viikottainen työaika keskimäärin noin 44 tuntia.
Oma lukunsa ovat tekniikan ja liikenteen sektorilla toimivat AMK-opettajat. Jos he ovat päteviä (DI pedagogiset opinnot), niin palkka on todennäköisesti parempi kuin yksityisellä sektorilla.
Tiesitkös,ettei opettajan "lomakuukausi", kesäkuu ole oikeaa lomaa. Se on sisään tehtyä aikaa, joka kompensoi ylityöt..
Nuo AMK-opettajien palkat muodostetaan DI:n keskipalkoista. Siihen verrattuna palkat ovat kohtuulliset, ehkä jopa liian pienet.
Että kehtaat, aikuinen ihminen!!!!
Tuo nyt on ihan puppua että opettajien kesäkuu on vain kompensointia ylitöistä. Mistä ylitöistä? Niistä opetusvelvollisuuden ylikö (n. 20h/vko) menevistä tunneista? Vai niin kuin muilla työntekijöillä, niistä tunneista jotka menee 37.5 tunnista yli? Ei sen rajan alle jäävistä tunneista kukaan muukaan saa erityistä korvausta vaan päinvastoin, joutuu kiltisti tekemään ne tunnit sisään myöhemmin.
Joten ihan tosiko keskiverto-opettaja tekee paljonkin yli 37.5 h töitä viikossa? Jotenkin vaikea uskoa sen perusteella mitä on ammatissa toimivilta opettajilta kuullut.
Niin ja ennen kuin kukaan perustelee, että opettajilla on pidemmät lomat koska palkka on pienempi - ottakaa selvää, minkä verran muilla akateemisilla aloilla tosiasiassa saa palkkaa. Luulo ei ole tiedon väärti. Kaikki akateemiset eivät ole korkeapalkkaisia vaan tienaavat nippa nappa 2000-2200 euroa kuussa ja siltikin vuosiloma on se normi 5 vkoa.
ei ole tiedon väärti. Työaika venyy viikoittain reippaasti yli 40 tunnin helposti, eikä mitään kattoa ole, tunteja voi suunnitella niin perusteellisesti kuin sielu sietää. Ja sitten on tätä oheistoimintaa ja koulun kehitystyötä...
Mutta edelleen, kerro sitten ihan suoraan kuinka paljon yli ne tunnit vuositasolla menevät? Minä haluaisin nähdä joitakin tilastoja enkä mitään opettajien musta-tuntuu-että-mulla-on-liikaa-töitä mutinoita. Yksittäisiä viikkoja ei muutenkaan lasketa, pieni plussa tai miinus tasaantuu nopeasti viikkotasolla.
Ja se taas on jo opettajan tyhmyyttä jos suunnittelee tunteja "niin perusteellisesti kuin sielu sietää" ja vielä itse kärsii siitä. Vähemmälläkin pärjää. Todellakin, tuntemani opettajat sanovat kaikki että viisas vetää sen rajan johonkin (tuntien suunnittelussa), sillä ylitunnollinen saa itselleen vain burnoutin.
Kyllä näitä tutkimuksia on tehty vuosien varrella jos jostakin aiheesta, kannattaa kysyä OAJ:stä tai AKAVA:sta. En nyt kesähelteellä osaa referoida ulkoa tuloksia.
Jokainenhan saa toivoa itselleen parempaa palkkaa. Miksei myös opettaja? Valituksen syynä muiden vastaavan pituisen koulutuksen hankkineiden palkat.
Koulutusken pituus on eri asia asia kuin taso. Tällä logiikalla voi helposti ajatella, että kasvatusopin maisteri vastaa sähköteknikkoa. Itse asiassa näin asia onkin!
yliopistoon käydään monessa yliopistossa opettajankoulutukseen. Eli opiskelijoiden lähtötaso on jo ilmeisen korkea, vai mitä? Kuinka suuri osa näistä pyrkineistä sähköteknikoista valitaan? Eri aloja EI kuitenkaan mielestäni voi verrata keskenään, lapsi rakas.