Terve kaikki joilla avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ja muut.
Kysyisin että miten on lapsen sukuniemi sitten päätetty. Ilmeisesti usein annetaan isän sukunimi, mutta itsestäni se tuntuu jotenkin kummalta ettei äiti ja lapsi ole samaa sukunimeä. Ja jos lapsella on isän sukunimi niin isä ja lapsi tuntuu enemmän perheeltä kun äiti ja lapsi...
En tiedä, kertokaa miten olette päättäneet asian ja miksi.
Kiitoksia!!
Kysyisin että miten on lapsen sukuniemi sitten päätetty. Ilmeisesti usein annetaan isän sukunimi, mutta itsestäni se tuntuu jotenkin kummalta ettei äiti ja lapsi ole samaa sukunimeä. Ja jos lapsella on isän sukunimi niin isä ja lapsi tuntuu enemmän perheeltä kun äiti ja lapsi...
En tiedä, kertokaa miten olette päättäneet asian ja miksi.
Kiitoksia!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos lapsen isä ei ole saanut aikaiseksi viedä äitiä vihille, tulee lapsi äidin sukuun ja äidin nimelle. (Ja mahd. myöhemmin avioiduttaessa äiti ja lapsi voivat äänestää 2 - 1 että isä ottaa äidin sukunimen.)
eletään avoliitossa ja pojalle tulee sunnuntaina isän sukunimi, omaa sukunimeäni en halua antaa.Koska miehen sukunimi on todella harvinainen verrattuna mun nimeen. Isyyskin on tunnustettu..:)
ei oo omaa tahtoa ollenkaan, että se vaan viedään vihille tai ollaan viemättä. Riippuen isän tahdosta.
mietin,mekin ollaan oltu yhdessä yli viisi vuotta,eikä oo puhuttu ees naimisiin menosta. Enkä itseasiassa tiedä haluanko mennä, kun pystyy elämään näinkin.
Meilläkin lapsi saa isän sukunimen. Alunperin juttelimme että jos on tyttö saa äidin nimen, poika saa isän nimen. Meilläkin ristiäiset tulevana sunnuntaina. Mietin minäkin alkuun että pojalla on eri sukunimi kuin minulla, mutta jos jossain vaiheessa mennään naimisiin niin ei tarvitse lapsen nimeä muuttaa. Oma sukunimeni on myös tosi tavallinen...
Kaksi ensimmäistä lasta on syntynyt au-lapsina. Ensimmäinen tuli minun nimelleni, pidin sitä mieheni kanssa järkevimpänä ratkaisuna siinä tilanteessa, koska lapsen isä ei edes asunut kokonaan samassa osoitteessa opintojensa vuoksi. Tokihan hänen isyytensä oli vahvistettu, eli ihan virallinen isä hän oli.
Toisen kohdalla ei sitten enää tarvinnut pohtiakaan asiaa, biologisilla sisaruksilla kun pitää olla sama sukunimi. Eli äidin nimelle hänkin.
Sitten menimme naimisiin, ja otimme kaikki mieheni nimen, joka oli helppo prosessi, eikä maksanutkaan mitään. Täytimme kaavakkeen, joka toimitettiin kirkkoherranviraston kautta vahvistettavaksi jonnekin, ja parin viikon päästä tuli kotiin ilmoitus, että nimet ovat sitten virallisesti muuttuneet väestötietojärjestelmään. Uudet kela-kortitkin tulivat automaattisesti postissa. Lapset eivät ihmetelleet asiaa juurikaan, vaan nopeasti oppivat uuden sukunimensä. Itselläni taisi mennä pidempi aika, ennen kuin oli uusi nimi sisäistettynä.
on heitetty, päätettiin näin simppelisti ja isukin nimi voitti
jos menis naimisiin ennen ku lapsia hankkii ni ei ois tommostakaa ongelmaa?