Minun hyvällä tuurillani mursin jalkani. Ja nyt ihmettelen mistä saan esim. siivousapua ym.
Tiedän, että jos minulla olisi rahaa niin ongelmaa ei olisi.
Mutta kun ei satu olemaan, hyvä että rahat riittävät ruokaan eikä siihenkään aina. Joskus viikon syön vettä ja näkkileipää.
Tiedän, että jos minulla olisi rahaa niin ongelmaa ei olisi.
Mutta kun ei satu olemaan, hyvä että rahat riittävät ruokaan eikä siihenkään aina. Joskus viikon syön vettä ja näkkileipää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Katkaisin sääriluuni reilut kymmenen vuotta sitten. Sisareni kävi muutaman kerran auttamassa, mutta ystävätär, joka asuu lähellä auttoi useimmiten. Kun sain jalkaani kävelykipsin, imuroin istuen tuolilla; siirsin tuolia aina uuteen kohtaan ja onnistuin sillä tavalla siivoamaan jotenkuten. Tiskaaminen sujui myös istuen rappujakkaralla. Astioiden astiakaappiin saaminen oli vaikeampaa, mutta voihan ne jättää kuivumaan tiskipöydälle pyyhkeen päälle. Ilmeisesti asut yksin, joten eihän siellä asunnossasi kovin paljon siivottavaa tulekaan. Toivottavasti sinulla on joku sukulainen tai ystävä, joka voi hiukan auttaa.
Minulla oli tuolloin koira ja sen ulkoiluttaminen oli ongelma; poikani asui vajaan 10 km:n päässä opiskelija-asunnossaan ja lupasi tulla aamuin illoin käyttämään koiraa lenkillä. Koirapa ei lähtenyt hänen mukaansa vaan iski nelitassujarrutuksen päälle ulkorappusilla! Onneksi asun rivitalossa ja minulla on ovi suoraan ulos olohuoneesta. Poikani laittoi ovenpielestä juoksunarun metsänreunaan ja pystyin laittamaan koiran kiinni naruun, joten ulkoilu onnistui. Joskus se mokoma kiersi puun ympäri ja piti soittaa seinäntakanaapuri apuun selvittämään koiran naru :).
Tsemppiä sinulle, kyllä pari kuukautta sittenkin aika nopeasti kuluu. Jos ystävät eivät auta, voit tietenkin soittaa jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle ja kertoa pulmistasi, ehkä saat avun sillä tavalla.
Ota sinne nyt yhteyttä ja selvitä tarpeet. Täytyyhän sinun kai saada sairaanhoitoakin varten jelppiä. Ota vaikka kotihoitoon yhteyttä. Toki se maksaa, mutta jos olet tarpeeksi varaton, voit saada maksusitoumuksen. Ihmiset aristelee turhaan veromarkoillamme ylläpidettäviä instansseja.
Ja pidä pintasi. Onha se yhdenlaista heitteillejättöä, jos ei edes tulla katsomaan avuntarpeen suuruutta.
Surkeintahan tässä on se että sukulaiset asuvat satojen kilometrienpäässä.
"Ilmeisesti asut yksin, joten eihän siellä asunnossasi kovin paljon siivottavaa tulekaan." Mutta kanssani asuu kaksi koiraa.
"Toivottavasti sinulla on joku sukulainen tai ystävä, joka voi hiukan auttaa." Ei ei ole kun olen muualta tässn muuttanut.
"Sosiaalitoimisto on hätävara
Ota sinne nyt yhteyttä ja selvitä tarpeet. Täytyyhän sinun kai saada sairaanhoitoakin varten jelppiä. Ota vaikka kotihoitoon yhteyttä. Toki se maksaa, mutta jos olet tarpeeksi varaton, voit saada maksusitoumuksen. Ihmiset aristelee turhaan veromarkoillamme ylläpidettäviä instansseja.
Ja pidä pintasi. Onha se yhdenlaista heitteillejättöä, jos ei edes tulla katsomaan avuntarpeen suuruutta."
Kiitos, huomenna otan yhteyttä sosiaalitoimistoon. Ja toivon parasta.
esim vapaakirkosta, helluntaiseurakunnasta, pelastusarmeijasta ja miksei myös evlutseurakunnasta?
Jos ei noista löydy auttajaa, niin ihmettelenpä suuresti.
terveyskeskuksen tai sairaalan potilas-asiamieheen tai sosiaalihoitajaan? Myös oman kunnan sosiaalitoimistosta kannatta kysyä. On meitä vapaa-ehtoistyötä tekeviäkin, mutta kannattaa varmistaa, että on joko seurakunnan, sosiaalitoimen tms. alainen ihminen, jotta ois varmasti luotettava ja tiedetään Hänen käyvän Sinun luona. Uhkarohkeata hakea yksityinen tuntematon kodinhoitaja eli mihinkään kaupan seinälle ei kannata ilmoitusta laittaa. Toivottavasti saat luotettavan kodinhoitajan pian!
Kyllä sitä pärjää melko kauan siivoamattakin. Jostain ystävänpalvelusta voisi saada henkilön, joka joskus hakisi kaupasta ruokatarvikkeita, jos soittaisit ne sinne valmiiksi.