Mari oli kipeä.Kovin uskottavaa maanantai aamuisin. Mutta tälläkertaa tosi oli kyseessä. Yleensä herätessään ja Marin mennessä vessaan hän ei laittanut valoja päälle. Miksikö? Mari ei halunnut nähdä itseään peilistä siinä tilassa,vasta heränneenä,mustine silmänalusineen ja sekasine hiuksineen.
Aina kuitenkin jotain kivoja yllätyksiä aamut toivat tullessaan,kuten tälläkin kertaa.Finni,ei uusi tuttavuus.Ilmestynyt suoraan isona ja punaisena nenänpäähän. Täydellistä,Mari ajatteli.Aivan liian täydellistä.Tämä on se päivä,jolloin mikään ei todellakaan voi mennä pieleen.
Mari oli kipeä. Laittoi kuumemittarin kaakaokuppiin,40 astetta. Ei siinä tilassa voi mennä kouluun,puolikuolleena. Mutta eihän Marin äiti häntä uskonut,"Minä tiedän mitä yrität,Finni,senkö takia olet kuolemansairas?"
Ja niin Marin oli pakko mennä kouluun.
Koulun pihalla seisoi Piitu,niin täydellinen Piitu."Hei Mari,sulla on finni" se sanoi heti ensimmäiseksi,Piituhan huomaa kaiken,mutta eihän sitä finniä voinut olla huomaamatta....
jatkanko?
Aina kuitenkin jotain kivoja yllätyksiä aamut toivat tullessaan,kuten tälläkin kertaa.Finni,ei uusi tuttavuus.Ilmestynyt suoraan isona ja punaisena nenänpäähän. Täydellistä,Mari ajatteli.Aivan liian täydellistä.Tämä on se päivä,jolloin mikään ei todellakaan voi mennä pieleen.
Mari oli kipeä. Laittoi kuumemittarin kaakaokuppiin,40 astetta. Ei siinä tilassa voi mennä kouluun,puolikuolleena. Mutta eihän Marin äiti häntä uskonut,"Minä tiedän mitä yrität,Finni,senkö takia olet kuolemansairas?"
Ja niin Marin oli pakko mennä kouluun.
Koulun pihalla seisoi Piitu,niin täydellinen Piitu."Hei Mari,sulla on finni" se sanoi heti ensimmäiseksi,Piituhan huomaa kaiken,mutta eihän sitä finniä voinut olla huomaamatta....
jatkanko?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä yhdestä finnistä.No,niinkin voi ajatella,mutta ei aina.Mulla oli kerran treffit yhen likan kanssa.Siitä on nyt jo aikaa,olin silloin 15v.Perjantaina piti nähdä koulun bileissä,se alkoi nousta Sunnuntaina.Ajattelin,Tiistaina poissa.Puristelin joka aamu,verta siitä vaan lopuksi tuli.Pikkuveli nimitteli "petteri punakuonoksi",arvatkaa olinko hermona.Tää näppy,ei ollutkaan mikä tahansa näppy,vaan tosi paise ja nenän päässä.Aina,kun katsoin alaspäin,se loisti silmissäni.Itsekkin tunsin itseni tosi "Petteriksi",ei vaan ollu joulu,enkä poro.Mietin menenkö ollenkaan bileisiin?Mietin miten jäisin pois,kaverit menossa sinne.Siloposket,parranalku leuassa,muotivaatteet päällä.Kello lähestyi kuutta ja sovittua tapaamis aikaa poikien kanssa.Menin piiloon komeroon,ovi kello soi,voi ei.Jätkätkö ne siellä soittelee.En lähde,ajattelin,oon kuumeessa.Äiti tuli huoneen ovelle,"sua tyttö hakee",minä äimänä.Se olit sinä,mua hakemassa,näppynenää.Olit kuulema nähnyt minut viikolla linja-autossa,ihaillut rohkeuttani,esiintyä finni nenässäni.Muutenkin olin "lutunen "sun mielestä,kaikkine näppyineni.Sori,oon huono kertoon ja kirjottaan.Mutta,totta kaikki.Muuten,menin melkein naimisiin asti hänen kanssa,avoliitossa ollaan.
jatka jatka..