Kuinka karkoittaa käärmeet pihasta?

Yksi keino pitää luikertelija poissa on että ripottaa kalkkia tontin rajoille, jos ei ole pesiä tontin sisällä :(
Käärmeet eivät kuulemma luikertele sen kalkin yli ?!
Työllästähän tuo tietty on, uusinta rankkasateiden jälkeen yms.. mut mitäpä ei ihminen tee lemmikkiensä hyvinvoinnin takia.

Tuo muurahaisten ja käärmeiden yhteenospimattomuus johtuu kuulemma siitä, että ne eivät yleensä viihdy samanlaisilla alueilla. Meiltä löytyy pihasta molempia, joten ainakaan muurahaiset eivät ole takuuvarma keino pitää käärmeitä loitolla. Käärmefobia ei valitettavasti auta silloin, kun elellään vieretyksin, (kokemusta on) vaan siitä kannattaa kyllää koittaa päästä eroon. Kun tutustuu kunnolla käärmeiden elintapoihin (tietysti kirjoista ja netissä) huomaakin itseasiassa, että ne on sangen loogisia tyyppejä, jotka ei todellakaan tykkää väijyä jossakin vain odottamassa, että saisi piruuttaan puraista koiraa tai ihmistä. Se kammo alkaa jäädä historiaan, mitä enemmän niistä saa tietoa. Tai siis näin mulle ainakin kävi. Satuin nimittäin vielä viime keväänä olemaan aivan kauhuissani ja olin varma, että en selviä tästä "naapuruussuhteesta" ilman, että lapset saavat puremia!! No, vuosi mennyt, viisi käärmettä pihasta löytynyt ja kaikkien perheenjäsenten nilkat ovat pistämättömät!!

Vinkki kirjoitti:

Yksi keino pitää luikertelija poissa on että ripottaa kalkkia tontin rajoille, jos ei ole pesiä tontin sisällä :(
Käärmeet eivät kuulemma luikertele sen kalkin yli ?!
Työllästähän tuo tietty on, uusinta rankkasateiden jälkeen yms.. mut mitäpä ei ihminen tee lemmikkiensä hyvinvoinnin takia.

Lue lisää

Meillä on sama ongelma maalla. Pihapiiri oli pitkään asumaton ja käärmeillä oli paljon ruokaa: sisiliskoja, hiiriä, sammakoita ja myyriä. Nyt niiden ruoka on vähentynyt asutuksen myötä koska nurmikot on ajettu ja pikkunisäkkäitä torjuttu. Joten käärmeetkin on vähentyneet. Kaksi käärmettä on pesiytynyt kuitenkin tontille ja ei lähde pois vaikka pihalla on paljon liikettä. Traktorilla ajetaan ja aggrgaattia käytetään ja jyrsimellä kunnostetaan maata joten käärmeiden kannalta piha on huono koska tärinää on pihassa paljon ja sitä ne eivät siedä.
Koiraani on kärtsy pistänyt ainakin kaksi kertaa joskus kun se oli n. 2-3 vuotias mutta kyypakkaus auttoi ja koira oli seur. pnä ihan ok. Oireet kyllä huomaa heti joten apu on saatava välittömästi. Terveen koiran kyllä pitäisi kestää purema ellei se ole aivan pienikokoinen. Nykyään koira ei mene käärmeen lähelle joten oppi on mennyt perille. Toisaalta käärme kyllä jättää ihmiset ja eläimet rauhaan ellei niitä häiritä.

Meille on jäänyt kaksi sitkeää käärmettä tontille.
Toisen nimesin myrkyksi toisen letkuksi. Letkuun kyllästyin koska se piti mansikkamaata kotinaan ja sihisi rullalla jos oli eri mieltä omistusoikeudesta. Siirsin sen monta kertaa tien toisellle puolelle mansikkamaalta koska piston vaara oli olemassa. Se kuitenkin palasi aina takaisin joten kerran sitten laitoin sen kottikärryihin ja kuskasin parin kilometrin päähän ja kippasin sen jokeen. Sen koommin sitä ei ole näkynyt. Myrkyn olen antanut olla omalla reviirillään koska siitä ei ole ollut haittaa. Itse asiassa sitä on kiva seurata ja katsoa kuinka paljon se itse asiassa tottuu ihmiseen. Reviiri on suht. pieni joten tiedän suurinpiirtein missä se luikertelee joten vaaraa ei oikeastaan ole.

Torjumisesta olen sitä mieltä että kalkki ei auta koska meillä on kalkittu maita ja toisaalta tärinää on tontilla riittävästi. Muurahaispesiäkin kyllä löytyy. Eikä pesiä kyllä saa hajoitta. Joten siirto lienee tehokkain keino
pihojen siistimisen ohella. Pikkunisäkkäiden torjunta vaikutta myös välillisesti. Voisin kuvitella että petolinnut on kärmeiden luontaisia vihollisia joten niiden suosimisesta ei ainakaan haitta olisi. Siis pöllöille pönttöjä tontin läheisyyteen. Tosin pöllöt on yöeläimiä mutta kyllä ne joskus voivat kärtsyn napata.
Tuosta virtsan tiputtelusta en tiedä mutta en siihen oikein usko. Lienee vanhan kansan uskomuksia muttei siitä kai haittaakaan ole.

Koeta päästä eroon käärmepelostasi. Ei ne niin pahoja ole. Itse asiassa ihan säyseitä eläimiä kun niihin tutustuu lähemmin. Valitettavasti niitä vaan vihataan ja tapetaan aivan suotta. Kulttuuri meillä vaan on sellainen. En ole aivan varma mutta muistelisin että kyy on nykyään rauhoitettu tai ainakin sitä ollaan rauhoittamassa. Terveelle ihmiselle ne eivät ole vaarallisia(ehkä lapsille ja vanhoille?). Kyypakkaus vaan pitää olla esillä nopeaa käyttöä silmällä pitäen.

koiras kirjoitti:

Meillä on sama ongelma maalla. Pihapiiri oli pitkään asumaton ja käärmeillä oli paljon ruokaa: sisiliskoja, hiiriä, sammakoita ja myyriä. Nyt niiden ruoka on vähentynyt asutuksen myötä koska nurmikot on ajettu ja pikkunisäkkäitä torjuttu. Joten käärmeetkin on vähentyneet. Kaksi käärmettä on pesiytynyt kuitenkin tontille ja ei lähde pois vaikka pihalla on paljon liikettä. Traktorilla ajetaan ja aggrgaattia käytetään ja jyrsimellä kunnostetaan maata joten käärmeiden kannalta piha on huono koska tärinää on pihassa paljon ja sitä ne eivät siedä.
Koiraani on kärtsy pistänyt ainakin kaksi kertaa joskus kun se oli n. 2-3 vuotias mutta kyypakkaus auttoi ja koira oli seur. pnä ihan ok. Oireet kyllä huomaa heti joten apu on saatava välittömästi. Terveen koiran kyllä pitäisi kestää purema ellei se ole aivan pienikokoinen. Nykyään koira ei mene käärmeen lähelle joten oppi on mennyt perille. Toisaalta käärme kyllä jättää ihmiset ja eläimet rauhaan ellei niitä häiritä.

Meille on jäänyt kaksi sitkeää käärmettä tontille.
Toisen nimesin myrkyksi toisen letkuksi. Letkuun kyllästyin koska se piti mansikkamaata kotinaan ja sihisi rullalla jos oli eri mieltä omistusoikeudesta. Siirsin sen monta kertaa tien toisellle puolelle mansikkamaalta koska piston vaara oli olemassa. Se kuitenkin palasi aina takaisin joten kerran sitten laitoin sen kottikärryihin ja kuskasin parin kilometrin päähän ja kippasin sen jokeen. Sen koommin sitä ei ole näkynyt. Myrkyn olen antanut olla omalla reviirillään koska siitä ei ole ollut haittaa. Itse asiassa sitä on kiva seurata ja katsoa kuinka paljon se itse asiassa tottuu ihmiseen. Reviiri on suht. pieni joten tiedän suurinpiirtein missä se luikertelee joten vaaraa ei oikeastaan ole.

Torjumisesta olen sitä mieltä että kalkki ei auta koska meillä on kalkittu maita ja toisaalta tärinää on tontilla riittävästi. Muurahaispesiäkin kyllä löytyy. Eikä pesiä kyllä saa hajoitta. Joten siirto lienee tehokkain keino
pihojen siistimisen ohella. Pikkunisäkkäiden torjunta vaikutta myös välillisesti. Voisin kuvitella että petolinnut on kärmeiden luontaisia vihollisia joten niiden suosimisesta ei ainakaan haitta olisi. Siis pöllöille pönttöjä tontin läheisyyteen. Tosin pöllöt on yöeläimiä mutta kyllä ne joskus voivat kärtsyn napata.
Tuosta virtsan tiputtelusta en tiedä mutta en siihen oikein usko. Lienee vanhan kansan uskomuksia muttei siitä kai haittaakaan ole.

Koeta päästä eroon käärmepelostasi. Ei ne niin pahoja ole. Itse asiassa ihan säyseitä eläimiä kun niihin tutustuu lähemmin. Valitettavasti niitä vaan vihataan ja tapetaan aivan suotta. Kulttuuri meillä vaan on sellainen. En ole aivan varma mutta muistelisin että kyy on nykyään rauhoitettu tai ainakin sitä ollaan rauhoittamassa. Terveelle ihmiselle ne eivät ole vaarallisia(ehkä lapsille ja vanhoille?). Kyypakkaus vaan pitää olla esillä nopeaa käyttöä silmällä pitäen.

Lue lisää

vai että kyykin sitten pitää olla rauhoitettu elukka. huh huh. mokoma vaarallinen luikero. jos minun tontillani pesisi yksikään niin jo olisi nirri pois! vai että oikein mukava otus? katotaanpa kun se oikein kunnolla sinua tai jotain muuta nappasee niin ei taida olla enää kamu=)

vertaisin tätä sinun "ei väliä vaikka puree, kunhan on kyypakkaus" siihen että eihän sitä ehkäsyä tarvita kun ottaa heti katumuspillerin! haloo! ei niitä kyytablettejakaan voi kokoaikaa napsia.

apuva kirjoitti:

vai että kyykin sitten pitää olla rauhoitettu elukka. huh huh. mokoma vaarallinen luikero. jos minun tontillani pesisi yksikään niin jo olisi nirri pois! vai että oikein mukava otus? katotaanpa kun se oikein kunnolla sinua tai jotain muuta nappasee niin ei taida olla enää kamu=)

vertaisin tätä sinun "ei väliä vaikka puree, kunhan on kyypakkaus" siihen että eihän sitä ehkäsyä tarvita kun ottaa heti katumuspillerin! haloo! ei niitä kyytablettejakaan voi kokoaikaa napsia.

Lue lisää

Kiitos asiallisesta ja rakentavasta viestistäsi!

Miten perustelet käärmevihaasi? Miksi se on sinusta iljettävä ja vaarallinen luikero? Millä perustelet vaarallisuutta?
Eikö sinua sitten koske samat lait kuin muitakin. Tarkoitan tuota rauhoittamista. En ole kyllä asiasta varma mutta kuten sanoin niin muistelen.

Kyllä minusta käärme on ihan mukava otus jonka elämää on mukava seurata. Sitäpaitsi mistä tiedät onko minua pistänyt käärme. Kuten sanoin koiraani pisti eikä se ollut ampiaisenpistoa kummempi. Tiedän kyllä että koiria on siihen kuollut mutta kyllä minä pidän ihmistä paljon vaarallisempana kuin kyytä.

Ei mennyt perille tuo katumuspileri? Ehkä tarkennat hiukan.

koiras kirjoitti:

Meillä on sama ongelma maalla. Pihapiiri oli pitkään asumaton ja käärmeillä oli paljon ruokaa: sisiliskoja, hiiriä, sammakoita ja myyriä. Nyt niiden ruoka on vähentynyt asutuksen myötä koska nurmikot on ajettu ja pikkunisäkkäitä torjuttu. Joten käärmeetkin on vähentyneet. Kaksi käärmettä on pesiytynyt kuitenkin tontille ja ei lähde pois vaikka pihalla on paljon liikettä. Traktorilla ajetaan ja aggrgaattia käytetään ja jyrsimellä kunnostetaan maata joten käärmeiden kannalta piha on huono koska tärinää on pihassa paljon ja sitä ne eivät siedä.
Koiraani on kärtsy pistänyt ainakin kaksi kertaa joskus kun se oli n. 2-3 vuotias mutta kyypakkaus auttoi ja koira oli seur. pnä ihan ok. Oireet kyllä huomaa heti joten apu on saatava välittömästi. Terveen koiran kyllä pitäisi kestää purema ellei se ole aivan pienikokoinen. Nykyään koira ei mene käärmeen lähelle joten oppi on mennyt perille. Toisaalta käärme kyllä jättää ihmiset ja eläimet rauhaan ellei niitä häiritä.

Meille on jäänyt kaksi sitkeää käärmettä tontille.
Toisen nimesin myrkyksi toisen letkuksi. Letkuun kyllästyin koska se piti mansikkamaata kotinaan ja sihisi rullalla jos oli eri mieltä omistusoikeudesta. Siirsin sen monta kertaa tien toisellle puolelle mansikkamaalta koska piston vaara oli olemassa. Se kuitenkin palasi aina takaisin joten kerran sitten laitoin sen kottikärryihin ja kuskasin parin kilometrin päähän ja kippasin sen jokeen. Sen koommin sitä ei ole näkynyt. Myrkyn olen antanut olla omalla reviirillään koska siitä ei ole ollut haittaa. Itse asiassa sitä on kiva seurata ja katsoa kuinka paljon se itse asiassa tottuu ihmiseen. Reviiri on suht. pieni joten tiedän suurinpiirtein missä se luikertelee joten vaaraa ei oikeastaan ole.

Torjumisesta olen sitä mieltä että kalkki ei auta koska meillä on kalkittu maita ja toisaalta tärinää on tontilla riittävästi. Muurahaispesiäkin kyllä löytyy. Eikä pesiä kyllä saa hajoitta. Joten siirto lienee tehokkain keino
pihojen siistimisen ohella. Pikkunisäkkäiden torjunta vaikutta myös välillisesti. Voisin kuvitella että petolinnut on kärmeiden luontaisia vihollisia joten niiden suosimisesta ei ainakaan haitta olisi. Siis pöllöille pönttöjä tontin läheisyyteen. Tosin pöllöt on yöeläimiä mutta kyllä ne joskus voivat kärtsyn napata.
Tuosta virtsan tiputtelusta en tiedä mutta en siihen oikein usko. Lienee vanhan kansan uskomuksia muttei siitä kai haittaakaan ole.

Koeta päästä eroon käärmepelostasi. Ei ne niin pahoja ole. Itse asiassa ihan säyseitä eläimiä kun niihin tutustuu lähemmin. Valitettavasti niitä vaan vihataan ja tapetaan aivan suotta. Kulttuuri meillä vaan on sellainen. En ole aivan varma mutta muistelisin että kyy on nykyään rauhoitettu tai ainakin sitä ollaan rauhoittamassa. Terveelle ihmiselle ne eivät ole vaarallisia(ehkä lapsille ja vanhoille?). Kyypakkaus vaan pitää olla esillä nopeaa käyttöä silmällä pitäen.

Lue lisää

Hieno kirjoitus Koiraalta, tämäkin. Osoittaa luonnon kanssa tasapainossa elämistä. Käärmeetkin kuuluvat luontoon.
En pidä käärmeistä, en tunne niitä. Toki metsässä olen useinkin niihin törmännyt ja minun puolestani saavat olla rauhassa. Koiriani en vie paikkoihin, joissa tiedän käärmeitä olevan. Saisin hirvittävän hepulin, jos käärme pistäisi jotain koiristani.

roosa kirjoitti:

Hieno kirjoitus Koiraalta, tämäkin. Osoittaa luonnon kanssa tasapainossa elämistä. Käärmeetkin kuuluvat luontoon.
En pidä käärmeistä, en tunne niitä. Toki metsässä olen useinkin niihin törmännyt ja minun puolestani saavat olla rauhassa. Koiriani en vie paikkoihin, joissa tiedän käärmeitä olevan. Saisin hirvittävän hepulin, jos käärme pistäisi jotain koiristani.

Lue lisää

Kiitos kehuista.
En minäkään mitenkään erityisesti pidä käärmeistä mutta en niitä vihaakaan. Ja ei ne mitään kovin toivottuja vieraita ole meidän maallakaan mutta jos niitä on niin siinä on tilaisuus tutustua.

Suhtaudun niihin jonkinlaisella huumorilla.
Ymmärrän kyllä että lapsiperheessä on huoli kärtsyistä aivan aiheesta. Mutta ei niitä silti tarvitse tappaa koska ne voi aivan hyvin siirtää muualle.

Varmaan käärmeviha tai pelko on osaksi peräisin raamatusta ja luomiskertomuksesta jossa käärme on se kaiken pahan alku. Toisissa kulttuureisssa käärmettä kunnioitetaan.

Koiran ja käärme on aika huono yhdistelmä varsinkin pentua ajatellen, koska ne ovat niin uteliaita. Yleensä se pisto tulee kuonoon tai rinnan alueelle ja kuonolla se voi olla vaarallinen koska turvotus voi olla rajua.

No odottelen ensi kesää ja myrkyn tapaamista. Saa nähdä sako se kylmän kylvyn vai jääkö lemmikiksi?

Joulun odotusta!

Keiko kirjoitti:

Tuo muurahaisten ja käärmeiden yhteenospimattomuus johtuu kuulemma siitä, että ne eivät yleensä viihdy samanlaisilla alueilla. Meiltä löytyy pihasta molempia, joten ainakaan muurahaiset eivät ole takuuvarma keino pitää käärmeitä loitolla. Käärmefobia ei valitettavasti auta silloin, kun elellään vieretyksin, (kokemusta on) vaan siitä kannattaa kyllää koittaa päästä eroon. Kun tutustuu kunnolla käärmeiden elintapoihin (tietysti kirjoista ja netissä) huomaakin itseasiassa, että ne on sangen loogisia tyyppejä, jotka ei todellakaan tykkää väijyä jossakin vain odottamassa, että saisi piruuttaan puraista koiraa tai ihmistä. Se kammo alkaa jäädä historiaan, mitä enemmän niistä saa tietoa. Tai siis näin mulle ainakin kävi. Satuin nimittäin vielä viime keväänä olemaan aivan kauhuissani ja olin varma, että en selviä tästä "naapuruussuhteesta" ilman, että lapset saavat puremia!! No, vuosi mennyt, viisi käärmettä pihasta löytynyt ja kaikkien perheenjäsenten nilkat ovat pistämättömät!!

Lue lisää

sellainen pikku vinkki, että ne pitää olla kekomuurahaisia, pentuina sanoimme niitä "kusiaisiksi" isohko murkku, musta pää ja takaruumis, keltaruskea keskeltä. Rakentavat isoja kekoja, niitä näkee aina metsissä kuivilla paikoilla. Ei käärmeet ole moksiskaan tavallisista mustista mauriaisista. Meillä on tontilla, aidan takana kekomuurahaisten keko ja ikinä ei ole ensimmäistäkään käärmettä pihalle eksynyt vaikka muuten alue on niille otollinen.

Hyvät jatkot vaan ja mukavaa joulun aikaa =)

Kaksi koiraa kotona kirjoitti:

sellainen pikku vinkki, että ne pitää olla kekomuurahaisia, pentuina sanoimme niitä "kusiaisiksi" isohko murkku, musta pää ja takaruumis, keltaruskea keskeltä. Rakentavat isoja kekoja, niitä näkee aina metsissä kuivilla paikoilla. Ei käärmeet ole moksiskaan tavallisista mustista mauriaisista. Meillä on tontilla, aidan takana kekomuurahaisten keko ja ikinä ei ole ensimmäistäkään käärmettä pihalle eksynyt vaikka muuten alue on niille otollinen.

Hyvät jatkot vaan ja mukavaa joulun aikaa =)

Lue lisää

Minullekin on tuttu tuo juttu että murkut ja kärtsyt ei viihdy samoilla alueilla. En ole koskaan kuullut että mihin se perustuu. Varmaan se on niitä vanhan kansan uskomuksia.

Mutta karkottaako murkut käärmeitä? Ainakaan omalla tontilla tuo ei tunnu pitävän paikkaansa.
Tontilla on käärmeitä ja kekomurkkujen pesiä. Pesiä on ainakin kaksi ja ne ovat tuosta nyt jo legendaarisesta Letkusta n. 20 metrin päässä.

Voihan olla että murkkupesässä on jotakin karkotetta joka pitää käärmeet ja muut ötökät loitolla ja käärmeet väistää itse pesää. En asiaa tiedä. Mutta muuten käärmeillä ja murkuilla on mielestäni erilaiset elinympäristöt. Eihän murkuilla ole pesiä siellä missä käärme saalistaa.
Tarkoitan esim ruohikkoa peltoa ym. Ehkä tuo uskomus on peräisin juuri tuosta asiasta.

Mitä tulee itse muurahaisten siirtämiseen en kyllä tiedä miten sen voisi tehdä. Pesiä syntyy minun tietääkseni vähän samalla lailla kuin mehiläisyhdyskunnassa. Siis kuningattaren ympärille. Jos m siirretään sangollinen kauas omasta pesästä luulen että ne vaan kuolevat eivätkä voi muodostaa yhdyskuntaa. Pesän rakentamiseen tarvitaan myös havun neulasia ym. rautakauppatavaraa joista tontilla saattaa olla pula.

Olen sitä mieltä että aina siellä missä on saalista on saalistajia. Niin varmaan käärmeidenkin kohdalla. Käärmeet ei viihdy tontilla missä ei ole syötävää. Siksi luulen että saaliin vähentäminen vaikuttaa käärmeiden lukumäärään jollakin alueella. Siis pöllöt kissat ja koirat sellaiset asiat vähentää myös kärtsyjä.

koiras kirjoitti:

Minullekin on tuttu tuo juttu että murkut ja kärtsyt ei viihdy samoilla alueilla. En ole koskaan kuullut että mihin se perustuu. Varmaan se on niitä vanhan kansan uskomuksia.

Mutta karkottaako murkut käärmeitä? Ainakaan omalla tontilla tuo ei tunnu pitävän paikkaansa.
Tontilla on käärmeitä ja kekomurkkujen pesiä. Pesiä on ainakin kaksi ja ne ovat tuosta nyt jo legendaarisesta Letkusta n. 20 metrin päässä.

Voihan olla että murkkupesässä on jotakin karkotetta joka pitää käärmeet ja muut ötökät loitolla ja käärmeet väistää itse pesää. En asiaa tiedä. Mutta muuten käärmeillä ja murkuilla on mielestäni erilaiset elinympäristöt. Eihän murkuilla ole pesiä siellä missä käärme saalistaa.
Tarkoitan esim ruohikkoa peltoa ym. Ehkä tuo uskomus on peräisin juuri tuosta asiasta.

Mitä tulee itse muurahaisten siirtämiseen en kyllä tiedä miten sen voisi tehdä. Pesiä syntyy minun tietääkseni vähän samalla lailla kuin mehiläisyhdyskunnassa. Siis kuningattaren ympärille. Jos m siirretään sangollinen kauas omasta pesästä luulen että ne vaan kuolevat eivätkä voi muodostaa yhdyskuntaa. Pesän rakentamiseen tarvitaan myös havun neulasia ym. rautakauppatavaraa joista tontilla saattaa olla pula.

Olen sitä mieltä että aina siellä missä on saalista on saalistajia. Niin varmaan käärmeidenkin kohdalla. Käärmeet ei viihdy tontilla missä ei ole syötävää. Siksi luulen että saaliin vähentäminen vaikuttaa käärmeiden lukumäärään jollakin alueella. Siis pöllöt kissat ja koirat sellaiset asiat vähentää myös kärtsyjä.

Lue lisää

On tosiasia, että muurahaiset ja käärmeet eivät viihdy samalla seudulla. Kyseessä ei ole mikään vanhan kansan uskomus, vaan ihan fakta. Muurahaisia yleensä on sellaisissa metsissä, joissa ei ole käärmeelle riittävästi lämmittelypaikkoja ja sopivaa maastoa. Mistään taikauskosta ei ole kysymys.

On kuitenkin olemassa paikkoja, joissa sekä muurahaiset että käärmeet viihtyvät. Siellä on sattumalta molempia miellyttäviä paikkoja. Silloin ne esiintyvät samalla seudulla. Jos alue on sellainen, että käärmeet siellä viihtyvät, eivät ne häviä, vaikka muurahaisia paikalle toisikin. Niin pelottavia murkut eivät ole.

apuva kirjoitti:

vai että kyykin sitten pitää olla rauhoitettu elukka. huh huh. mokoma vaarallinen luikero. jos minun tontillani pesisi yksikään niin jo olisi nirri pois! vai että oikein mukava otus? katotaanpa kun se oikein kunnolla sinua tai jotain muuta nappasee niin ei taida olla enää kamu=)

vertaisin tätä sinun "ei väliä vaikka puree, kunhan on kyypakkaus" siihen että eihän sitä ehkäsyä tarvita kun ottaa heti katumuspillerin! haloo! ei niitä kyytablettejakaan voi kokoaikaa napsia.

Lue lisää

Meillä on sopimus pitänyt. Annamme käärmeiden olla, ja ne meidän. Asumme todella kyykäärmerikkaassa ympäristössä, ja vaara on joka puolella. Pihamaa on oikeasti niistä pieni, käärmeet kun ei tykkää, jos ei niille järjestä sinne kolosia.

Näin on menty 20 vuotta, ja samoin jatketaan. Ei pureman puremaa, vaikka kymmenittäin niitä aina ulkoilukaudella näkeekin. Tai joo, kerran on osunut pikkasen, mutta se tapahtui koiralle, joka pyrki tappamaan näkemänsä käärmeet. Ei mitään vakavia vaikutuksia. Ehkä ei edes osunut käärme muihin kuin paksuihin karvoihin. Vaarallisimmillaan ne ovat silloin, kun eivät pääse pakenemaan, eli hiukan kohmeisia, taikka vammautuneita.

Koiramme kyllä itsekkin jotenkin luontaisesti sen vaaran ymmärtävät, itseasiassa ilman niitä en näkisi käärmeitä useinkaan, mutta ne seuraavat tarkkaan reittiään ja sen vaaroja kulkiessaan. Vaikka vauhdikkaastikin, niin kyllä ne käärmeet yli hyppivät. Ja kulkiessa tömistellään välillä, jo se maantärinä karkoittaa enimmät otukset.

Kyypakkaustahan ei suositella enää koiralle antamaan. Paitsi erikoistilanteissa. Jos turvotus uhkaa hengitysteitä. Koira pidetään rauhallisena (eli omistajakaan ei saa panikoida), se kannetaan mielellään metsästä/pihasta pois, eli ei liikkumista, ja se viedään eläinlääkäriin.

Kyypakkaus kuitenkin kuuluu perusensiaputarvikkeisiin. Mutta uusimpien ohjeiden mukaan ei aina automaattisesti anneta koiralle. Enkä tiedä sitten sen tehoakaan. Oma koirani sai maa-ampiaispesästä piikkiä joka paikkaan. Ei siitä edes apua ollut, vaan lekuri antoi piikkinä kipulääkettä ja muistaakseni kortisonia, jotka vasta auttoivat yhtään.

Käärmeiden takia ei siis kannata panikoida. Hoidat vaan nurmikkosi lyhyeksi, et anna niille suojaisia paikkoja, eikä mukavia köllöttelypaikkoja. Minä itse esimerkiksi olen löytänyt käärmeen hiekkalaatikosta lämmittelemästä. Kun on vielä kylmät yöt, niin välttää maastossa niitä kallioisia paikkoja, missä kohmeisina itseänsä lämmittelevät. Et pidä ruokavarastoa niille, esimerkiksi pihalammikon sammakot voivat houkutella käärmeitä.

Itse siis kuitenkin olen elänyt pihapiirissä, jossa oli kaikke käärmeille ihanteellisia paikkoja, sekä myöskin ruokaa. Ihan sovussa, ilman varsinaisia vahinkoja. Ja kuten sanoin, paremmin nuo koiramme osaavat niitä luontaisesti väistää kuin me ihmiset.

koiras kirjoitti:

Meillä on sama ongelma maalla. Pihapiiri oli pitkään asumaton ja käärmeillä oli paljon ruokaa: sisiliskoja, hiiriä, sammakoita ja myyriä. Nyt niiden ruoka on vähentynyt asutuksen myötä koska nurmikot on ajettu ja pikkunisäkkäitä torjuttu. Joten käärmeetkin on vähentyneet. Kaksi käärmettä on pesiytynyt kuitenkin tontille ja ei lähde pois vaikka pihalla on paljon liikettä. Traktorilla ajetaan ja aggrgaattia käytetään ja jyrsimellä kunnostetaan maata joten käärmeiden kannalta piha on huono koska tärinää on pihassa paljon ja sitä ne eivät siedä.
Koiraani on kärtsy pistänyt ainakin kaksi kertaa joskus kun se oli n. 2-3 vuotias mutta kyypakkaus auttoi ja koira oli seur. pnä ihan ok. Oireet kyllä huomaa heti joten apu on saatava välittömästi. Terveen koiran kyllä pitäisi kestää purema ellei se ole aivan pienikokoinen. Nykyään koira ei mene käärmeen lähelle joten oppi on mennyt perille. Toisaalta käärme kyllä jättää ihmiset ja eläimet rauhaan ellei niitä häiritä.

Meille on jäänyt kaksi sitkeää käärmettä tontille.
Toisen nimesin myrkyksi toisen letkuksi. Letkuun kyllästyin koska se piti mansikkamaata kotinaan ja sihisi rullalla jos oli eri mieltä omistusoikeudesta. Siirsin sen monta kertaa tien toisellle puolelle mansikkamaalta koska piston vaara oli olemassa. Se kuitenkin palasi aina takaisin joten kerran sitten laitoin sen kottikärryihin ja kuskasin parin kilometrin päähän ja kippasin sen jokeen. Sen koommin sitä ei ole näkynyt. Myrkyn olen antanut olla omalla reviirillään koska siitä ei ole ollut haittaa. Itse asiassa sitä on kiva seurata ja katsoa kuinka paljon se itse asiassa tottuu ihmiseen. Reviiri on suht. pieni joten tiedän suurinpiirtein missä se luikertelee joten vaaraa ei oikeastaan ole.

Torjumisesta olen sitä mieltä että kalkki ei auta koska meillä on kalkittu maita ja toisaalta tärinää on tontilla riittävästi. Muurahaispesiäkin kyllä löytyy. Eikä pesiä kyllä saa hajoitta. Joten siirto lienee tehokkain keino
pihojen siistimisen ohella. Pikkunisäkkäiden torjunta vaikutta myös välillisesti. Voisin kuvitella että petolinnut on kärmeiden luontaisia vihollisia joten niiden suosimisesta ei ainakaan haitta olisi. Siis pöllöille pönttöjä tontin läheisyyteen. Tosin pöllöt on yöeläimiä mutta kyllä ne joskus voivat kärtsyn napata.
Tuosta virtsan tiputtelusta en tiedä mutta en siihen oikein usko. Lienee vanhan kansan uskomuksia muttei siitä kai haittaakaan ole.

Koeta päästä eroon käärmepelostasi. Ei ne niin pahoja ole. Itse asiassa ihan säyseitä eläimiä kun niihin tutustuu lähemmin. Valitettavasti niitä vaan vihataan ja tapetaan aivan suotta. Kulttuuri meillä vaan on sellainen. En ole aivan varma mutta muistelisin että kyy on nykyään rauhoitettu tai ainakin sitä ollaan rauhoittamassa. Terveelle ihmiselle ne eivät ole vaarallisia(ehkä lapsille ja vanhoille?). Kyypakkaus vaan pitää olla esillä nopeaa käyttöä silmällä pitäen.

Lue lisää

Jos kyy puree koiraa suoraan esim jalan verisuoneen, niin ei henki menee isoltakin koiralta ellei saa seerumia 24t sisällä. kyypakkaus ei silloin auta mitään. Sehän on muutenkin vain oireita helpottavaa eikä mitään vastamyrkkyä.

Laita tervaa kastelukannuun ja kierrä koko tontti.Meillä oli sama ongelma ja rakensin ison koiratarhan,tarhatolpat kiinnitin vanhoihin ratapölkkyihin ja yllätys yllätys yhtään käärmettä ei ole koskaan ollut koiratarhassa.Selvitin asian ja ratapölkyt on käsitelty naulin nimisellä tervan tapaisella aineella.Ostin sitten tervaa ja kävelin koko 1,5 ha:n tontin ympäri ja tervasin rajat.Edellisenä kesänä näin yli 40 kyytä ja viimekesänä en yhtään.

Ps.Terva on kätevä aine se kun kestää sateetkin ja haju on enemmänkin miellyttävä kuin haitallinen

Hurja suunnitelma!

Tämä on koirapalsta. Ei käärmepalsta. Jätä koiranomistajat rauhaan.

koirat.enemmän.jees kirjoitti:

Tämä on koirapalsta. Ei käärmepalsta. Jätä koiranomistajat rauhaan.

Mitä sitten, vaikka tämä on koirapalsta. Täällä saavat kaikki keskustella koirista, myös koiraa omistamattomat. Koirista ei myöskään tarvitse tykätä keskustellakseen täällä.

Joten jätä käärmeet rauhaan. Ne kuuluvat Suomen luontoon toisin kuin koirat.

Kyy, pirun kätyri, kuuluu helvettiin, eikä Suomen luontoon.