-moiii!!!! mä huutelin alexin jättimäisen talon ovi aukosta.
-onks täällä ketään kotona??!! mä huusin ja omalla oikeudella astuin sisään tiesinhän mä eetei se ketään haitannu ,mut olis se silti noloa jos joku tulis ja kattos et "aha ihan sisälle asti tulit vaikkei ketään olis välttämättä ollu kotona" mä menin ne tutut kierre portaat ylös ja hiippailin alexin oven taa.
kop kop.... mä koputin...mut ei ääntä.
-hö tulinks mä vaan sen takia et mä pääsisin läymään täällä vähän kävelemässä... ehkä tää oliki joku alexin temppu saada mut kuntoilemaan. mä kirosin ääneen ja olin lähössä alakertaan .
-ei ollu! ei tietenkään sähän oot upea!!kuulu alexin ääni mun takaa ja mun sydän pomppas kurkkuun säikähyksestä.
-hui helvetti!!älä säikyttele.mä sanoin ja käännyin kattoon alexiin.vou se oli just tullu suihkusta.pyyhe vyötäröllä se seiso mun takana ekaa kertaa mä tajusin miks eve on niin ihastunu kultaansa. se oli tosiaan upea.ihanat vatsikset ja kostea vartalo.huh... no mut turha mun on tollasista unelmoida...eihän tällänen läski voi ketään saada.
-sori!sä voit tuoda sun vaattees tänne mun huoneeseen.se sano ja tutkiskeli mua silmillään.me mentiin alexin huoneeseen ja alex hävis pukuhuoneeseensa vaihtaa vaatteita kun mä jäin tutkiskelemaan sen tavaroita. sillä oli ihmeellisiä esineitä ulkomailta joita se keräs...mä en tienny mitä puoletkaan oli mut ne oli jännän näkösiä.
-se on arabiasta. alex sano ja taas mä säikähin niin et se esine melkein putos.
-jaa...siistii... missäs eve on? mä kysyin ja se tunnelma oli jotenki tosi vaivautunu.
-tota ei se ihan vielä tuu ku mä pyysin sua tälleen aikasemmin ku mä haluisin vähän jutella sun kaa. just just mä tajusin evellä olis kohta synttärit ja mikäs sen vaikeempaa ku lahjan hankinta.
-se tykkää siitä sinise... mä en kerenny sanoo loppuun ku alex pisti käden mun suulle.
-tää ei nyt koske eveä.se sano ja katto mua pitkään. mä menin vähän taaemma ja odotin selitystä.
-niinkun mä olen tosi tai siis mä ja eve ollaan tosi huolissaan susta kun sä nykyisin oot niin laiha. tosi laiha! se paukautti suoraan mun kasvoille.
-mitä?! mä huudahdin... nyt ne ei kyl oo kattonu ihan tarkkaan tai sit ne vittuilee.
-musta on aika törkeetä tulla mulle vihjailemaan siitä et olis syytä laihduttaa mä tiedän sen ihan itekkin! mä sanoin ja mun sisällä kiehu.
-mä arvasin et sä otat sen noin. et sä tajuu et sä oot laiha!! susta ei oo jälellä enää mitään. sä oot luuranko!! alex miltei huus. mä en voinu muuta ku kattoo sitä se tais olla tosissaan.
-tuu. se vielä jatko ja otti mun kädestä lujan otteen ihan kun mä olisin yrittäny lähtee karkuun.
ma mentiin vessaan ja se kaivo vaa`an esiin.
-no katotaan! se sano ja iski mut siihen vaa`alle.
mä olin ihmeissäni se ei ollut se sama alex jonka mä tunsin. mun mahassa kiersi taas mua nolottaa suunnattomasti et alex saa tietää kuinka lihava mä oon.
-miks mä sulle kertosin mitä mä painan? mä kysyin ivallisesti.
-mee nyt vaan siihen vaa`alle kunnolla!! se sano ja katto mua kovasti. mut sen kovan katseen takaa näky selvästi huolestuneet pikkupojan silmät.
mä astuin vaa`alle ja nielin kyyneleitä.mua hävettää.
-44!!!! alex huusi! etkö sä vieläkään tajuu!!!!!se jatko.sä kuihdut pois pikkuhiljaa. susta ei oo kohta ku pelkät luut jäljellä! mitä sä oot pitkä? 166 ehkä... mieti 166 ja 44!!!! se huusi mulle ku pienelle pennulle joka ei ymmärrä mitään. itse mä olin onnesta soikeena taas yks kilo pois!!
-se on anteeks vaan 165! mä sanoin ja yritin kuulostaa oikein vittumaiselle.
-jos sä et ite tajuu niin mä veikkaan et sun vanhemmat ja lääkäri tajuu! alex paukautti sen mitä mä olin pelänny.
nyt mäki hätäännyin.
-sä et kerro niille!!!mä sihisin raivosta..tää ei oo sun asia jätä mut rauhaan!!! mä karjuin ja rupesin tahtomattani nyyhkyttämään. mä olin väsynyt tosi väsynyt. alex näytti vähän pelästyneelle ja tuli mun viereen ja halas mua se pyys anteeks että se oli huutanu ja anto mun poskelle suukon. jokin mun sisällä sävähti... musta oli jollain tapaa ihanaa et se huolwhti mut toisaalta mä olin sille raivoissani ja sen puolen mä itestäni näytin.
mä en jaksanu ees kävellä vaan alex kanto mut sänkyyn ja peitteli mut hellästi.vaikka mä kyllä tiesin ettei toi keskustelu päättyis vielä tuohon...
-onks täällä ketään kotona??!! mä huusin ja omalla oikeudella astuin sisään tiesinhän mä eetei se ketään haitannu ,mut olis se silti noloa jos joku tulis ja kattos et "aha ihan sisälle asti tulit vaikkei ketään olis välttämättä ollu kotona" mä menin ne tutut kierre portaat ylös ja hiippailin alexin oven taa.
kop kop.... mä koputin...mut ei ääntä.
-hö tulinks mä vaan sen takia et mä pääsisin läymään täällä vähän kävelemässä... ehkä tää oliki joku alexin temppu saada mut kuntoilemaan. mä kirosin ääneen ja olin lähössä alakertaan .
-ei ollu! ei tietenkään sähän oot upea!!kuulu alexin ääni mun takaa ja mun sydän pomppas kurkkuun säikähyksestä.
-hui helvetti!!älä säikyttele.mä sanoin ja käännyin kattoon alexiin.vou se oli just tullu suihkusta.pyyhe vyötäröllä se seiso mun takana ekaa kertaa mä tajusin miks eve on niin ihastunu kultaansa. se oli tosiaan upea.ihanat vatsikset ja kostea vartalo.huh... no mut turha mun on tollasista unelmoida...eihän tällänen läski voi ketään saada.
-sori!sä voit tuoda sun vaattees tänne mun huoneeseen.se sano ja tutkiskeli mua silmillään.me mentiin alexin huoneeseen ja alex hävis pukuhuoneeseensa vaihtaa vaatteita kun mä jäin tutkiskelemaan sen tavaroita. sillä oli ihmeellisiä esineitä ulkomailta joita se keräs...mä en tienny mitä puoletkaan oli mut ne oli jännän näkösiä.
-se on arabiasta. alex sano ja taas mä säikähin niin et se esine melkein putos.
-jaa...siistii... missäs eve on? mä kysyin ja se tunnelma oli jotenki tosi vaivautunu.
-tota ei se ihan vielä tuu ku mä pyysin sua tälleen aikasemmin ku mä haluisin vähän jutella sun kaa. just just mä tajusin evellä olis kohta synttärit ja mikäs sen vaikeempaa ku lahjan hankinta.
-se tykkää siitä sinise... mä en kerenny sanoo loppuun ku alex pisti käden mun suulle.
-tää ei nyt koske eveä.se sano ja katto mua pitkään. mä menin vähän taaemma ja odotin selitystä.
-niinkun mä olen tosi tai siis mä ja eve ollaan tosi huolissaan susta kun sä nykyisin oot niin laiha. tosi laiha! se paukautti suoraan mun kasvoille.
-mitä?! mä huudahdin... nyt ne ei kyl oo kattonu ihan tarkkaan tai sit ne vittuilee.
-musta on aika törkeetä tulla mulle vihjailemaan siitä et olis syytä laihduttaa mä tiedän sen ihan itekkin! mä sanoin ja mun sisällä kiehu.
-mä arvasin et sä otat sen noin. et sä tajuu et sä oot laiha!! susta ei oo jälellä enää mitään. sä oot luuranko!! alex miltei huus. mä en voinu muuta ku kattoo sitä se tais olla tosissaan.
-tuu. se vielä jatko ja otti mun kädestä lujan otteen ihan kun mä olisin yrittäny lähtee karkuun.
ma mentiin vessaan ja se kaivo vaa`an esiin.
-no katotaan! se sano ja iski mut siihen vaa`alle.
mä olin ihmeissäni se ei ollut se sama alex jonka mä tunsin. mun mahassa kiersi taas mua nolottaa suunnattomasti et alex saa tietää kuinka lihava mä oon.
-miks mä sulle kertosin mitä mä painan? mä kysyin ivallisesti.
-mee nyt vaan siihen vaa`alle kunnolla!! se sano ja katto mua kovasti. mut sen kovan katseen takaa näky selvästi huolestuneet pikkupojan silmät.
mä astuin vaa`alle ja nielin kyyneleitä.mua hävettää.
-44!!!! alex huusi! etkö sä vieläkään tajuu!!!!!se jatko.sä kuihdut pois pikkuhiljaa. susta ei oo kohta ku pelkät luut jäljellä! mitä sä oot pitkä? 166 ehkä... mieti 166 ja 44!!!! se huusi mulle ku pienelle pennulle joka ei ymmärrä mitään. itse mä olin onnesta soikeena taas yks kilo pois!!
-se on anteeks vaan 165! mä sanoin ja yritin kuulostaa oikein vittumaiselle.
-jos sä et ite tajuu niin mä veikkaan et sun vanhemmat ja lääkäri tajuu! alex paukautti sen mitä mä olin pelänny.
nyt mäki hätäännyin.
-sä et kerro niille!!!mä sihisin raivosta..tää ei oo sun asia jätä mut rauhaan!!! mä karjuin ja rupesin tahtomattani nyyhkyttämään. mä olin väsynyt tosi väsynyt. alex näytti vähän pelästyneelle ja tuli mun viereen ja halas mua se pyys anteeks että se oli huutanu ja anto mun poskelle suukon. jokin mun sisällä sävähti... musta oli jollain tapaa ihanaa et se huolwhti mut toisaalta mä olin sille raivoissani ja sen puolen mä itestäni näytin.
mä en jaksanu ees kävellä vaan alex kanto mut sänkyyn ja peitteli mut hellästi.vaikka mä kyllä tiesin ettei toi keskustelu päättyis vielä tuohon...
Vastaukset 3
Vanhimmat
jatka, toi on ihanassa vaiheessa..
Siis jatkoa..
en oo tajunnu ainakaan ton jutun pointtia...
Muuuta JO toi OTSIKKO!!!