Hei, saiskos taas vinkkejä viikoksi.
Likka pia 14v. paineli taas ruokapöydästä ennen ruokailua mitään sanomatta ulos.
Aihe suuttumiseen.
Vinoilimme takaisin kysymällä "no söikös se?"
kun hän tiedusteli onko kurkku kotimaista. Siis kurkunpätkä, jonka annoin salaatiteosta jämänä annettavaksi MARSULLE.
Pitää kuulemá kuoria jos on ulkomainen kurkku.
Odotettavissa: kun tulee takaisin niin painelee huoneeseensa eikä taas syö eikä puhu mitään kolmeen päivään.
Normaaliako?
Olemmeko kamalia kun emme kohtele koko ajan silkkihansikkain?
Likka pia 14v. paineli taas ruokapöydästä ennen ruokailua mitään sanomatta ulos.
Aihe suuttumiseen.
Vinoilimme takaisin kysymällä "no söikös se?"
kun hän tiedusteli onko kurkku kotimaista. Siis kurkunpätkä, jonka annoin salaatiteosta jämänä annettavaksi MARSULLE.
Pitää kuulemá kuoria jos on ulkomainen kurkku.
Odotettavissa: kun tulee takaisin niin painelee huoneeseensa eikä taas syö eikä puhu mitään kolmeen päivään.
Normaaliako?
Olemmeko kamalia kun emme kohtele koko ajan silkkihansikkain?
Vastaukset 14
Vanhimmat
miettii paljon sijoituksensa syitä ja omaa taustaansa? Käytös on siis täysin normaalia. Anna lapsen räiskää ja mäiskää, tietenkin niin ettei vahingoita itseään tai muita.
Oma nuoreni karkasi luokseni 13-vuotiaana ja kun karkaamiset jatkuivat sekä "räiskäminen" sijareilla, oli tarkistuksen paikka ja nuori kotiutui. Hyvin pärjäsimme, vaikka räiskettä on vieläkin joskus (20v).
Toinen lapsi karkasi perheestä 12-v, mutta hänen taustastaan käsin ei voitu kotisijoitusta ajatella, joten nuori asui nuorisokodissa 18-v saakka.
Tämä aika on juuri sitä voimakkainta juurien etsimisen aikaa (varsinkin niillä lapsilla, joilla ei kiinteää yhteyttä omaan vanhempaan).
Nyt on tärkeää Sinun jaksaa tukea ja antaa nuoren tuulettaa. Hän voi myös viestittää käytöksellään että on valmis lähtemään perheestänne. Tietty, jos hänellä on turvallinen paikka minne mennä.
Mutta muuten,KUULUU ASIAAN!
Lapsi on oikeassa, kurkku pitää kuoria. Et ilmeisesti kestä sitä, että joku ohjeistaa Sinua, joten alennuit ivailemaan lapselle. Sinua pitää näköjään kohdella silkkihansikkain ja pitää tietotaitonsa salassa, jottei itsetuntosi kokisi kolausta. Voi, voi. Ei mitään toivoa sinulla kohdata murkkuikäistä, eikä muunkaan ikäistä lasta.
ja hyvin maailmalle sijoittunut.
Ps. syömme itse kurkun kuorimatta.
pikku lisäys vaan.
kyllä kuoria kurkun jos on tarvis.
Miksi kaikki pitäisi passata valmiiksi eteen?
Sijaiset täällä suunapäänä valittavat kuinka tunnerajoitteisia ja tunnevammaisia sijaislapset ovat. Alkuperäisen esimerkki kuitenkin osoittaa, että eläimeen kohdistuva hoiva ja huolehtiminen herättää ivaa sijaiskodissa. Toivotaan nyt kuitenkin, ettei sijaisäidin esimerkki kasvata sijaistytöstäkin lähimmäisiinsä ivallisesti suhtautuvaa ja empaattisuutta halveksivaa aikuista, vaan että tyttö säilyttää ihanan hoivaviettinsä epäkiitollisissakin oloissa. Toivotaan myös, että hän oppisi toisenlaiset ratkaisut erimielisyystilanteessa kuin ivata hänestä riippuvuussuhteessa olevaa heikompaa osapuolta. Onneksi tytöllä on temperamenttia, tunnevammainen hän ei ainakaan ole. Vastaivailuun hän oppii, kunhan on ollut sijoitusperheessään tarvittavan ajan. Sitten varmaan sijaisäiti on tyytyväinen, kun saa samantasoisen ivailijan vastaansa ja huone pysyy siistinä.
No ihmekös tuo, että tyttö suuttui kun häntä ivattiin syyttä.
Ja kyllä vain, marsuille on ulkomainen kurkku hyvä antaa kuorittuna. Mitä vittuilemista siinä nyt on? Tyttö haluaa ajatella lemmikkinsä parasta. Olisin minäkin tuosta ottanut nokkiini, aikuisena ihmisenä.
Ihmeellistä, miten koville otti kun toinen yritti ajatella eläinystävänsä parasta. Ihan piti alkaa lapselle vittuilla.
ku se on ohi.
saiskos lisää vinkkejä.
Likka ei siis ole tullut huoneestaan 2 päivään ja on sotkenut huoneensa kaatopaikaksi, mm. KAIKKI vaatteet kaapeista ryttykasoissa lattialla ja pitkin huonetta. Ei nuku lakanoissa vaan vaatteet päällä ryttyjen keskellä.
Ps.
Marsu on Armenialainen marsu, ei kotimainen.
Huomasitko, että annoin siis salaatinteosta sen pätkän. Meidän salaateissamme on koko kesä käytetty samoja kurkkuja kuorineen.
Kiitos vastauksista
lapsille....
Pitkää pinnaa, huumoria ja taas pitkää pinnaa. Kuuntelemista silloin, kun siihen "annetaan" murkun puolelta mahdollisuus, ja taas sitä pitkää pinnaa.
Pikkuasioista nipottaminen syrjään, mutta suuremmista linjoista (huone) voi yrittää virittää mielenkiintoistakin keskustelua
mitä seuraavaksi on mahdollisesti tulossa,
jotta osaat varautua tulevaan mielenosoitus kuvioon.
Yritä alentaa itsesi tai ylentää murkkusi omalle tasollesi, keskustelu, asoiden ja elämän sujuminen helpottuu huomattavasti. Lapset ja nuoret lukevat yllättävän älykkäästi "rivien välistä" millä asenteella heitä lahestyy ja kuinka heihin suhtaudutaan.
P.S Kysy mikä on pielessä ja kysy vielä toisenkin kerran mikä on murkulla pielessä ja mitä voit tehdä auttaaksesi ja helpottaaksesi hänen oloaan.
P.S. 2 Autoajelut ovat yllättävän terapeuttisia tilanteista murrosikäisen kanssa. Suljettu, pakoon pääsemätön tila ja vauhdin hurmaa,
takuuvarma keino.
tuo jo saattaa kuullostaa murkun korvaan tosi pahalta. Vinoilet ja nimittelet häntä likaksi?
Murrosikäisen huone, ikävä kyllä on tuollainen. Sillä hän tavallaan kapinoi siivousvimmaa vastaan?
Ja tilanteenne näyttää vahvasti kielivän juuri siitä, että nuori miettii menneisyyttään. Miksi minut on sijoitettu? Enkö voisi jo muuttaa kotiin?
Keskustelepa näistä asioista murkkusi kanssa ja valota hänelle realiteetit? Jos kotiin pääsy, oman äidin ja suvun luo on mahdollista, salli se nuorelle.
Lisätkää tapaamisia ja sitä kautta nuori sitten kotiutuu...
tässä maailmassa:
1) metsän puhtaanapito pikkuelukoiden raadoista
2) kirvojen lypsäminen
3) hankalana oleminen
Murkut ovat tärkeitä ja niiden KUULUU olla hankalia. Mitä oikein odotit? Mitä kaipaat? Pään silitystä? Sanoja: "Ihan mitä tahansa teetkin on oikein, koska murkut ovat hankalia."? Et saa.
ja alan kysellä tytön kotiutusta.
Samanlaista syömälakkoa ym. jo useamman kerran.
Nyt siis 3. päivä tällä kertaa menossa.
tietysti yksityinen (kaupungin ammattilaiset ovat pohjasakkaa) minulle, kun takkusin murkkuni kanssa että "murkun tehtävä on surmata vanhempansa ja vanhemman tehtävä yrittää pysyä hengissä".
Tästä parempaa kommenttia en ole kuullut? Se on juuri näin.
Mieti oikeasti, jos tytön kiukuttelu johtuu halusta päästä oikeaan kotiinsa. Jos siitä ei ole kyse älä missään nimessä nyt hylkää??
Kyllähän sijarit jaksavat kilttejä, pellavapäisiä, täysin alistettavissa olevia lapsia paapoa, mutta anna olla kun pitäisi kestää murkun oikut.
Tässä juuri testataan mitä suurimmassa määrin, hoidatko lasta/nuorta RAHASTA VAI RAKKAUDESTA!
Hienoa, että murkku uskaltaa olla oma itsensä ja tuulettaa tavallaan.
Halaa Häntä puolestani.