Varmasti lähestulkoon jokaisessa 10 vuotta vanhassa kerrostalossa on ollut yksi kylpyhuoneremontti vuosien varrella, kosteudesta johtuen! Riittäkö tämä kriteeriksi hometalolle?? Siis ainahan ei hometta kuitenkaan näistä löydy, tiedän sen itse alalla ollessani.
Entä omakotitalot? Kuinka piskuinen vahinko saa olla, että saa hometalon leiman.
Hometalojen määrä Suomessa on SUURESTI riippuvainen näistä määrittelyarvoista, tämän vuoksi keskustelu tästä aiheesta ei ole turha.
Jos kaksi kosteaa kylpyhuonetta 50 asunnon kerrostalossa siis riittää sanontaan "hometalo", minä poistun itkien takavasemmalle ja kiron tämän terminologian...
Entä omakotitalot? Kuinka piskuinen vahinko saa olla, että saa hometalon leiman.
Hometalojen määrä Suomessa on SUURESTI riippuvainen näistä määrittelyarvoista, tämän vuoksi keskustelu tästä aiheesta ei ole turha.
Jos kaksi kosteaa kylpyhuonetta 50 asunnon kerrostalossa siis riittää sanontaan "hometalo", minä poistun itkien takavasemmalle ja kiron tämän terminologian...
Vastaukset 29
Vanhimmat
"Alalla ollessani"-mitä tuo tarkoittaa! Korjaatko kylppäreitä,rakennatko taloja vai teetko hometutkimuksia.
Tässä matkan varrella oman hometaloni kanssa olen törmännyt teihin "alalla olleisiin",joilla on käsittämätön "taito" kädet taskussa todeta,ettei täällä hometta ole.Hienoa! Toiset
ammattilaiset,kuten rakennusterveystarkastajat,joutuvat ihan ottamaan
näytteitä,varmistaakseen homeen ja sen runsauden.
Molemmat toivottavasti tajuavat homeen kun ihan rihmasto roikkuu silmien edessä,mutta näin ei aina homeen kanssa tapahdu.
Eiköhän tässä järjen käyttö ole sallittua,hometalon kriteereitä kun etsitään.
Itse pidän hometalona asuntoa,jossa homeet aiheuttavat asukkaille oireilua ja hajuhaittakin on jo selvä vika,joka ei sisäilmaan kuulu.Ongelmat ovat niin runsaat,ettei yhden kylppärin remontti ratkaise asiaa,vaan hometta on rakenteissa muuallakin ja aiheuttaa mittavat purkutyöt ja remontit.Tai sitten todetaan että kustannukset tulevat olemaan niin mittavat,että tulee halvemmaksi purkaa talo kuin korjata perustuksiaan myöten.Esim. tällainen oli minulla ja se on mielestäni jo hometalo.
Siis...ymmärsinkö oikein.. hometta voipi olla mittavissa määrissä, vaikkei silmällä sitä näekään?
Miten ihmeessä ihmiset osaavat lähteä etsimään varsinaista homeen alkuperää, jollei sitä edes näe?
Kun on sattunut vesivahinko, silloin tiedetään paikka, joka remonttia tarvitsee. Mutta miten silloin, kun mitään ei missään näy, eikä haise ja kuitenkin talo "pitäisi" olla homeessa?
Mietityttää vaan, että noilla sun kriteereilläs pitäisi suomen asunnoista varmaankin yli puolet purkaa maan tasalle!
oot täys puuPÄÄ.
että varmasti hometaloja on erittäin runsaasti Suomen maassakin.Ja maan tasalle on jo purettukin runsaasti tai korjattu kivijalkaan asti.Ja saathan sinä miettiä asiaa,tekee ihan hyvää sinulle.Tosi tietoa löytyy netistäkin runsaasti jos haluat valistaa itseäsi tässä asiassa.Miten home löydetään ja miten se tutkitaan siitäkin löytyy faktatietoa.Nyt ehkä kannattaisi sinun käyttää tarmosi tuon tiedon etsimiseen.Ihmettele sitten uudestaan!
Minunkin mielestäni sinun esimerkkisi on jo hometalo! Mutta kyse olikin siitä missä menee raja? Ymmärrän täysin että hometta ei aina tietenkään näe, vaan sitä voi olla rakenteissa. Jos asunnossa on epäilyttävä haju, on syytä jo reagoida, mutta aina sekään ei ole merkki homeesta. Taisit vähän ymmärtää tekstini väärin..
Edustan henkilöä, joka päättää korjaustarpeesta ja käynnistää hankkeen.
Jos todella päätät korjaustarpeesta ja käynnistät hankkeen,pitäisihän sinulla on silloin tietoa ja kokemusta.Millä kriteereillä muuten voit päättää korjaustarpeesta.
Tai kysynpä: millä kriteereillä päätät korjaustarpeesta??
Ensin varmistutaan siitä, että rakenteessa on kosteutta, sen jälkeen ryhdytään toimenpiteisiin. Betoniosat kuivatetaan ja vettyneet puuosat uusitaan. Vaurioituneet kalusteet (keittiön kaapit tms.) uusitaan kohteen vaatimustason mukaan. Joku täällä väittää, että kuivuneet betoniosatkin pitäisi uusia, mutta menepä nyt uusimaan kantavaa väliseinäelementtiä 6 krs:sta. Eli maalaisjärkeä peliin. Noh nyt karattiin alkuperäisestä aiheesta, mutta kriteeri "hometalo" ei täyty, jos yhdessä huoneistossa on vesivahinko, tai ei ainakaan minun mielestäni.
Joskus on tapahtunut pieni vesivahinko. Esim runkoviemäri on tukkeutunut ja vettä on tulvinut keittiön lattialle, mutta kuitenkin niin vähän, että syitä toimenpiteisiin ei ole. Eli kosteutta ei ole päässyt lattiamaton alle ja alakerran asunnossa ei todeta vaurioita.
Täytyy sanoa, että kriteerit muuttuvat kohteen vaatimustason mukaan. Mutta ilman muuta kosteusvahingot aina hoidetaan asiallisella tavalla.
Eli katsonta kantani oli siis äsken kerrostaloissa. Mutta periaatteet ovat silti samat. Nyrkkisääntö on se, että ei korjata vain vaurioita vaan myös vaurion syy / lähde!! Täytyy myöntää, että joskus vauriota on hankalaa paikallistaa, vesi kun menee sieltä mistä aita on matalin.
Todella monta kertaa muuten kylpyhuoneessa ja muissakin huoneissa todetaan asukkaan luulema home liaksi. Mutta en tietenkään väheksy eri tapauksia, vaikka kaiken näköisiä suhareita vastaan tuleekin.
Eli kyseessä oli kosteutta sisältävän kohteen korjaus,jonka kerroit! Eihän kosteusvahinko olekaan välttämättä sama kuin home.Eli mikäli tilanne ei ole homeen kasvulle otollinen ja korjaus ehditään suorittamaan ennen homekasvustoa,ei hometta tietenkään synny.
Vaan jos kosteusvaurio jätetään silleen oman onnensa nojaan,syystä tai toisesta,suotuisat olosuhteet homeelle aiheuttavat kasvuston.
Aikanaan tuo kostunut tila kuivuu ja homekasvustokin joutuu ahtaalle,joten kehittää itiöt joilla turvata "jälkikasvunsa" kun aika taas otollinen (kosteus,lämpö jne).
Tässä sitten onkin juuri se kulminaatio,jossa toisten mielestä kuivassa ei ole hometta ja toisten mielestä on.Mutta sehän selviää tutkimalla!
Juu puhuin äsken siis vain kosteusvaurioiden korjaamisesta, sillä sehän on homeen synnylle kuitenkin edellytys.
Virhe on tapahtunut jos kostea rakenne jätetään kuivaamatta. Käytännössä näin ei tapahdu kuin ani haroin, kun vaurio piilee hormissa jossakin hankalassa paikassa jonne ei näe. Mutta mikäli pitkään kosteana pysynyt rakenneosa on homehtunut, niin homeitiöt eivät pysy aktiivisena jos eivät kosteutta lisää saa. Eli aikaa myöden paikat kuivuu, joskin hitaasti.
Paljon täälläkin kuuluu puhuttavan, että homeitiöt leviävät tiukan paikan tullen ja voimistuvat, odottaen vain uutta vesivauriota. Mutta miksi ne leviäisivät ympäristöön joka on kuiva! Itiöressukat saavat hyvin huonon kasvualusta, kun kosteutta ei ympäristössä ole.
Se on totta, että itse itiöt eivät mihinkään katoa, mutta mikäli ne saisivat kosteutta koko ajan lisää, vaurio pystytään siinä vaiheessa yleensä jo paikallistamaan!
Sen voin sanoa, että jos puu/betoni on ollut kosteana noin 3-5 päivää, 2 / 10 on syntynyt jonkin asteista kasvustoa, loput 8 ovat yleensä kuivatusta vailla ok:ta. Eli läheskään aina kasvualusta ei sovi homeelle.
Asia on aivan toinen, jos esimerkiksi tasakatto on vuosia pikkuhiljaa vuotanut ullakolle, ja vaurio todetaan myöhään. Tällöin homekasvusto on voinut vallata jo alaa sen verran paljon, että voinen ottaa esimerkiksi sen tapauksen josta kerroit olevan omakohtaista kokemusta. Onneksi näitä tulee vastaan todella vähän..
Kattovuotoakaan ei voi aina laittaa vain rakennusvirheen piikkiin, kyllä omistajan pitää tarkastaa rakenteet säännöllisin väliajoin, ainakin siltä varalta ettei suurta vauriota pääsisi syntymään. Eli jokainen on oman omakotitalonsa huoltomies.
Kun mikrobien kasvuolosuhteet ovat uhattuina (siis kuivuminen) ne alkavat itiöimään runsaasti etsiessään uutta kasvupaikkaa. Nehän eivät ole tietoisia siitä, löytyykö sopivaa (kosteata) paikkaa tai ei. Samoin kuivaessaan ne alkavat tuottaa mykotoksiineja yrittäessään puolustaa asemiaan.
Sopivissa, kosteissa olosuhteissa mikrobit eivät itiöi paljoakaan, vaan kasvavat rauhassa hyvissä asemissaan.
Hyvänä esimerkkinä tästä on vaaralliseksi tunnettu laji Stachybotrys chartarum. Sen itiöt eivät irtoa tuoreesta (kosteasta) kasvustosta kuin mekaanisesti hankamaalla. Kun S.chartarum kasvusto alkaa kuivua, niin se tuottaa ilmaan runsaasti itiöitä.
Lisäksi on muistettava, että vanha kuivunut kasvusto lähtee hyvin herkästi uuteen kasvuun. Siihen riittää paljon pienempi kosteus kuin uuden kasvuston muodostumiseen. Pelkkä tilapäinen kohonnut ilmankin kosteus voi helposti käynnistää kasvun uudestaan.
Toinen syy, miksi kontaminoituneen materiaalin pelkkä kuivaaminen ei ole riittävä toimenpide, on mykotoksiinit, jotka voivat olla hyvinkin myrkyllisiä. Niitä ei voi periaatteessa hävittää kuin polttamalla.
Kyllä se on ihan tieteellinen tosiasia, että kuivuneet kasvustot itiöivät runsaammin.
Tiede lehden artikkelista ”Hometalossa riehuvat mikrobijengit”:
Vaurion kuivattaminenkaan ei auta. Monet mikrobit päästävät runsaasti itiöitä ilmaan vasta, kun materiaali kuivuu.
– Varsinkin basillukset ja streptomykeetit tuottavat voimakkaita mikrobimyrkkyjä, jotka voivat säilyä huonepölyn seassa jopa vuosikausia, Andersson kertoo. Toksiineilla kampitetaan kaveria ja pilkotaan materiaalista parempaa purtavaa. Kilpailevia lajeja ja sukuja on nimittäin paljon, ja esimerkiksi kipsilevy on mikrobeille melko köyhää ravintoa.
mitä voitetaan näillä "homemyrkyillä" kuivuneisiin kohtiin
Katsoppas,otetaan esimerkiksi alapohja ja välipohja ullakolle.Molemmissa ollut riittävä kosteusvahinko,josta aiheutunut lukuisia eri homelajeja.Tilat sitten kuivuneet omia aikojaan.
Talon sisällä (vanha talo) ei ole korvausilmaventtiileitä ja laitetaan tulet uuniin.Mistä tulipesä ottaakaa korvausilman???
Sieltä ala-ja yläpohjasta.Eli siellä lepäilevät itiöt ja myrkylliset kaasut tulevat korvausilman mukana huoneilmaan.Näin hengittävät asukkaat myös itiöitä ja kaasuja keuhkoihinsa.Ja ihmisestä sekä asumisajasta ja vuodenajasta riippuen asukkailla voi olla eriasteisia homeoireita.
Juu tuon asteista kritiikkiä tulee yleensä ihmisiltä, jotka eivät näitä kuivatuksia tee. Näin ollaan toimittu, eikä vielä ole koira perään haukkunut. Voi olla, että teoriassa monet eri asiat ovat mahdollisia ja voi olla, että tänne kerääntyneille ihmisille niitä on tapahtunutkin. Sen voin silti sanoa, että vielä ei ole tullut vastaan vahinkoa, joka kuivatuksen jälkeen (ilman uutta kosteusvauriota) alkaisi kiusaamaan talossa asuvia ihmisiä. Yleensä oireet ovat helpottuneet, jos niitä on ollut. Joskus tuntuu siltäkin, että oireet helpottuvat jo siitä kun jotain aletaan tekemään. No tästäkin varmaan tulee kritiikkiä, mutta homealalla sitä ei voi välttää. Yritän vain kertoa omista kokemuksistani käytännössä.
tässä sitä, että miten olet todentanut asian:
"vielä ei ole tullut vastaan vahinkoa, joka kuivatuksen jälkeen (ilman uutta kosteusvauriota) alkaisi kiusaamaan talossa asuvia ihmisiä."
Oletko kerännyt kaikilta palautetta ? Kuinka pitkän ajan kuluessa kuivatuksesta ? Vai mistä tiedät ?
Jos ongelmat ovat jatkuneet kuivatuksen jälkeen, niin tuskin enää saman firman puoleen kääntyvät.
semmoinen tilanne ja niin on monille muillekin. Työterveyslääkärini mukaan homeremontit eivät yleensä KOSKAAN onnistu kunnolla sairastuneiden kannalta, he eivät voi oleskella tiloissa remontin jälkeenkään.
Kyllä meillä kotona purettiin homeiset rakenteet, ei vain kuivatettu. Myös ok-talon kantavia rakenteita jouduttiin uusimaan. Edelleen silti oireilen, tosin paljon vähemmän.
Tosiaan, sen verran ammattitaidottomia raksamiehiä remontin aikana näin, että uudelleen en heitä kutsuisi. Luottamusta herätti ainoastaan hometutkimusfirma, joka välittömästi vaatikin laajentamaan purkualuetta.
Luuletko, että korvauksia ei tivattaisi perästä päin... kyllä siitä kunniansa saisi kuulla.
Tottakai homevaurioita on monenlaisia, mutta sen syyt olisivat kiva tietää. Uusittiinko purkamisen yhteydessä myös betonisia kantavia väliseiniä? Oletko varma että talosi on käyttökelvoton vielä nykyäänkin, siis normaalille ihmiselle joka ei ole altistunut homeelle pahoin. Oireilu voi jatkua, vaikka hometta ei olisikaan, siis vaikka asuisi täysin terveessä uudessa talossa.
Mistä vaurio oli saanut alkunsa talossasi? On hyvin vaikea ottaa minkäänlaista kantaa kun ei tunne vaurion aiheuttajaa..
kantavia puurakenteita, siellä missä vauriokin oli. Betonia vain hiottiin ja peitettiin kosteuseristeellä kuivatuksen jälkeen. Kyseessä siis keittiö, ei kylpyhuone. Vaurion aiheutti vuotava apk.
Talo ei aiheuta oireita terveille ihmisille, mutta minulle kyllä. Vaan minunhan siellä pitäisi asua, eli homevaurioitunut koti pitää remontoida sellaiseen kuntoon että kyseisille homeille altistunut voi siellä asua. Ei ole helppoa ollenkaan.
Työpaikkani oli betonirakenteinen talo ja siellä vain kuivattiin ja maalattiin päälle. Kenenkään oireet eivät helpottaneet remontin jälkeen ja nyt sieltä ollaan sitten muuttamassa pois kokonaan. Minä jouduin lähtemään jo yli puoli vuotta sitten, kuten moni muukin. Terveys ei kestänyt kyseisessä rakennuksessa oleskelua enää tuntiakaan kerrallaan.
Eli vuotava astianpesukone ei ole suoranainen rakennusvirhe. Ihmeellistä miten vuotoa ei ole näkynyt tai et sitä itse ole huomannut. Paljon vettä kuitenkin on tullut, kun noin paljon olet oireillutkin, tai no osa/pääsyyllinen on tietenkin työpaikka. Nykyään pyritään keittiökalusteet asentamaan samaan tasoon missä muukin keittiön lattia on, tällöin vuodon huomaa helposti. Joskus keittiön kalusteiden alta voidaan myös vesieristää alue, mutta se ei liene vielä pakollista.
Ilmeisesti et kuitenkaan voi olla varma kumpi on ne oireet lopulta aiheuttanut, työpaikka vai koti? Ilmeisesti työpaikallasikin on melko paha tilanne ollut kun kerran poiskin muutetaan. Itse betoniosia ei uusita yleensä remontin yhtedessä, eli tehdään juuri niin kuin sanoit eli kuivataan ja pinnoitetaan uudestaan. Kantavia betonielementtejä on hyvin hankala uusia, ja remontista tulee kohtuuttoman mittava. Ilmeisesti työpaikallasi hometta oli muuallakin kuin vain siinä kuivatussa kohdassa.
Esimerkiksi vuokrataloissa, joissa apk on asukkaan vastuulla liittää ja hankkia, siitä aiheutuvat vuodot ym. kuivatukset laskutetaan tietenkin asukkaalta. Eli vuokrataloyhtiön kiinteistövakuutus voi olla nyrpeä korvaamaan mitään. Tällöin asukkaalla on hyvä olla kotivakuutus. En tiedä auttoiko omassa tapauksessasi kotivakuutus? Vakuutusmaailma on ihmeellinen, kun samasta asiasta päätetään eri vuosina eri tavalla...no se on taas asia erikseen.
työpaikka aiheuttivat oireita ja lopulta pysyvän sairastumisen, se on selvää. Homemäärät ja lajimäärät olivat todella suuria ja muitakin sairastuneita oli molemmissa paikoissa. Kukaan kotihomeemme kanssa tekemisiin joutuneista ei selvinnyt ilman oireita, mutta muilla olo helpotti muutamassa viikossa, kuukaudessa.
Tippavuoto suoraan rakenteisiin ei näy päällepäin. Edes parketti ei tummunut tai kupruillut. Karmeus paljastui vasta rakenteita avattaessa. En ymmärrä miten vuodon muka huomaa helposti? Jos koneen takaosa tiputtelee vettä suoraan seinän väliin, niin miten sen huomaat, jos kosteusvahtikaan ei toimi? Ei siitä mitään lätäkköjä tule lattialle.
Jos vuoto on kuitenkin noin pieni, niin kauan sitä vettä tosiaan saa tulla, että noin suuri vaurio syntyy. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, jos jotain hajua kuitenkin keittiössä oli, niin apk on ensimmäinen jota on syytä epäillä vuodosta. Apk oli ilmeisesti sitten suoraan puurunkoista seinää vasten.. Jos keittiön kalusteet olisisvat samassa tasossa esim. parketin päällä jotain vuotovesiä hyvin todennäköisesti tulisi näkyviin. Vaikuttaa siltä, että jossakin vaiheessa vettä on päässyt enemmänkin rakenteeseen. Tippavuoto ei voi olla kuitenkaan niin pieni kuin annat ymmärtää, tai jos sitä tiputtaa 10 vuotta ja konetta käytetään ahkerasti niin kaikki on mahdollista..
Tutullani oli kodinhoitohuoneessa sama homma, eli pyykinpesukone vuosi puurunkoiseen seinään. He selvisivät seinän osittaiselta uusimiselta, eikä kellään ollut mitään oireita. Homettakin hiukan oli gyproceissa, mutta vuotovesi lattialla paljasti tilanteen.
kerran jo maininnutkin, että home ei haissut, niin kauan kun se oli siellä piilossa seinän ja lattian sisällä. Ja kyllä se oli tippavuoto, ainakin pesukonevalmistajan ja kosteuskartoitusfirman mukaan. Tippavuodosta suoraan seinään päin (lattia hieman kallellaan) ei tule jälkiä näkyviin, ei todellakaan lammikoita lattialle! Seinää vastenhan astianpesukoneet aina ovat, ei niitä keskilattialle sijoiteta. Vuodon maksimikesto oli n. 2 v, suunnilleen silloin kone otettiin viimeksi seinästä irti.
Kun kyseessä on vanha ok-talo ja ainoa havaittava asia olivat minun epämääräiset oireeni, niin ei kukaan tilaamistani kuntokartoittajista edes vilkaissut uudehkoa apk:ta. Vikaa etsittiin talosta muualta ja kun mitään ei löytynyt, niin yksikin äijä kertoi miehelleni että vaimosi on luulosairas...
Toivottavasti tarinani kertoo jotain siitä, miten monimutkaista homeen havaitseminen voi joskus olla. Oireet pitäisi ottaa vakavasti, sillä se on usein ainoa asia, mikä kertoo homeen olemassaolosta.
kosteusvauriohomeoireet ovat osoittautuneet tarkimmaksi mittariksi, kun epäillään kosteusvauriohomeita. Ja suurin osa noista homekoktaileista mitä rakenteista sitten löytyy, ei haise kosteusvauriohomeelle altistumattoman nenään ollenkaan!
Ja tuosta "haisemattomuudesta" meitä jo altistuneita on sitten leimattu hulluiksi, tajuamatta sitä että henkilö joka on jo altistunut pitemmän aikaa ja herkistynyt niin hajuaisti todellakin pystyy haistamaan tosi tarkasti!
Onneksi tuosta hulluksi, luulosairaaksi, jne nimittelystä päästään pikkuhiljaa eroon! Itsekin haistan homeisen talon jo 50-metrin päästä, eli minustakin on tullut jo aikas tarkka "homekoira".
Käsittääkseni ihmisen hajuaisti ei vielä pysty moiseen, koiran sen sijaan ehkä.. muuta olet oikeassa, että homeen kyllä haistaa jos on kokemusta. Moni sekoittaa sen silti talon ns. ominaishajuun.
Tai pikemminkin tuntee homeen keuhkoissaan, koska on sille voimakkaasti herkistynyt. Olen hyvin paljon etevämpi kuin homekoirat, valitettavasti. Silloin kun alkaa tuntea homeet keuhkoissaan, tilanne on jo varsin paha sairauden kannalta, kyseessä on allerginen alveoliitti.
Mikä luokitellaan Hometaloksi?
Ollaanpa tarkkoja nyt, sillä tärkeä pointti on juuri tässä:
Vastaus TUOHON ALKUPERÄISEEN KYSYMYKSEEN:
-KAIKKI TALOT OVAT HOMETALOJA TARKKAAN-OTTAEN!!
Nimittäin puhuttaessa homeesta tarkoitetaan sillä luonnonhometta, JOTA ON JOKA PAIKASSA!!
Mutta alkuperäisellä kysymyksellä tarkoitetaan varmaan KOSTEUSVAURIOHOME-TALOA, joka on luokiteltavissa sinänsä helposti: Kosteusvauriohometaloksi luokitellaan talo, jossa kosteusvaurio on korjaamattomana johtanut homeitiöiden aktivoitumiseen ja itiöimiseen! Homeitiö on luokiteltavissa vasta kosteusvauriohomeitiöksi "toisessa polvessa", eli "äiti-itiö" luokitellaan vielä luonnonhomeeksi!!!
Eikä ole olemassa yhtä syytä kosteusvaurioille, joita en rupea tässä toistamaan, vaan tästä voit lukea lisää- http://personal.inet.fi/koti/haistahome/ , josta siirry erillislinkkiin- "Kosteusvauriot-Mistä johtuu".
...
Ja näinkin voi käydä, mutta tosi harvoin, nimittäin tämä mystinen tapaus on ainoa kuusivuotisen tutkijaurani aikana:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000014604357#22000000014604357
...
Ja näinkin voi käydä (Lue koko viestiketju!!!):
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000016&posting=22000000015238118
...
Eli kosteusvauriohome -kohtien löytäminen onkin todellista salapoliisityötä!!!
Neuvosi rakentamiseen ovat vähintäänkin kyseenalaisia, kun noita linkkejä luin... en tiedä kokemustasi, mutta käytännön kanssa kirjoituksillasi ei ole paljoa kosketuspohjaa.