Vaimoni ystävä kärsii oman puoliskonsa kanssa lapsettomuudesta. Probleemaa on ilmeisesti molemmissa, mutta miehen osalta tilanne on hankalampi.
Hoitoihin väsynyt ystävätär on nyt lähestynyt minua ja vaimoani ja haluaisi apuani asiassa perinteisin keinoin. Vaimoni on suostuvainen, mutta ystävättären miehelle asiasta ei ole edes tarkoitus kertoa. Tuoreen tyttövauvan isänä seuraukset mietityttävät.
Onko jollain kokemusta? Tuntuuko täysin typerältä?
Hoitoihin väsynyt ystävätär on nyt lähestynyt minua ja vaimoani ja haluaisi apuani asiassa perinteisin keinoin. Vaimoni on suostuvainen, mutta ystävättären miehelle asiasta ei ole edes tarkoitus kertoa. Tuoreen tyttövauvan isänä seuraukset mietityttävät.
Onko jollain kokemusta? Tuntuuko täysin typerältä?
Vastaukset 46
Vanhimmat
Sopankeittoon ryhdytte jos tommoseen alatte.
mutta asian kertominen on välttämätöntä.Tottakai asia tulisi ilmi ennemmin tai myöhemmin.Liian iso asia salattavaksi!! Veriryhmät ym asiat kyllä geeniperimän esiin toisi.ESIM jos tuleva lapsi ois jotenkin sairas ja molemmat vanhemmat tutkittas...siinä ois sit turha selitellä mitään.Mutta entäs jos ihan virallisesti alkaisit ns luovuttajaksi.Eikä mitään luomuhomia vaan ihan klinikka otettas apuun.Eri asia on sit se että onko lapsettoman pariskunnan mies yleensäkkään tälläisen kannalla vai onko ihan pelkkä vaimon idea.
Mielestäni liukutte hyvin liukkailla jäillä jos tuohon hommaan ryhdytte. Pahoin pelkään, että lopputuloksena on kaksi eroa ja mahdollisesti 2 lasta jotka eroista kärsivät. Jos haluat luovuttaa siemennestettä kyseiselle pariskunnalle, niin tehkää se lapsettomuusklinikan kautta. Mutta en oikein suosittele sitäkään. Toimenpide vaikuttaa kuitenkin jollain tavalla teidän kaikkien väleihin.
Asetelma kuulostaa tutulta. Olen itse toiminut luomuapuvälineenä vaimoni kaverille kolmen lapsen verran. Vaimoni suostumuksella ja kaverin aviomiehen tietämättä. Ennen hommaan ryhtymistä selvitimme veriryhmämme ja sattui osumaan. Tämä kannattaa ilman muuta tehdä, muuten riski on aika suuri. Ja jos sulla on vaaleat hiukset ja kaverilla tummat tai toisin päin, niin kannattaa unohtaa.
Kyllähän tässä moni asia mietityttää. Juridisesti kai saattaisin jossain vaiheessa päätyä kolmikon isäksi myös virallisessa mielessä.
Kannattaa miettiä tarkoin. Ilman omaa kokemustani olisin todennäköisesti muiden vastaajien kanssa samaa mieltä.
Elämä sitä paitsi heittelee. Vanhin omista lapsistani kärsii lapsettomuudesta oman siippansa kanssa ja sanat ovat loppuneet isäpapalta kesken.
Sain apua vanhalta työkaverilta ja nyt meillä on ihana 3-vuotias poika. Mieheni tietää. Hoidot olivat todella raskaita, enkä koe syyllisyyttä siitä, että ne loppuivat. Asiaa ei kannata salailla.
Annoin ex-ystävälleni ja ex-miehelleni luvan. Tekeminen kesti kauan ja lopulta ystäväni vaihtoi entisen miehensä minun mieheeni.
....harkita vielä....Mikä tuntuu ehkä nyt hyvältä,ei välttämättä sitten,kun lapsi on olemassa.Meillä on lahjamunasolusta alkunsa saanut lapsi.Ystävämme(me saimme vieraalta luovuttajalta munasolut käyttöömme)luovutti klinikallemme omia solujaan,jotta me etenimme jonossa ja pääsimme nopeasti vauvayritykseen.Silloin minulla oli tunne,että olisimme vaikka hänen(oli niin kiire saada se oma lapsi)munasolut ottaneet.Nyt olen todella onnellinen,että näin asiat ei menneet!!!!!
onhan ajatus kaunis, mutta paljon varmaan olisi mutkia matkassa.
ihmettelempä ettei oma vaimosi oo mustasukkanen.. mä en yksinkertasesti kestäisi ajatusta mun rakkaasta miehestä jonku toisenkaa sängyssä, ja vielä niit et tulee vauva :,(
suostuisi tuollaiseen. oma mies toisen kanssa sängyssä ja mahdollisesti kuukaudesta toiseen. Vieläpä kun kyseessä olisi oma ystävä, niin pahemmaksi menee. Olen itse lapsettomuudesta kärsivä, mutten siis ikimaailmassa voisi kuvitella ryhtyväni moiseen. Ainoa miten voisin luovutettua apua käyttää, on klinikan kautta vieraan luovuttajan avulla.
Kiitokset kaikille vastauksista!
Keskustelimme asiasta eilen pitkään vaimoni ja hänen ystävänsä kanssa. Asiahan on kaikkea muuta kuin mustavalkoinen, mutta päädyimme kuitenkin siihen, että yritämme.
Pelisäännöistä sovimme lähinnä siitä, että harjoitteet tapahtuvat meillä kotona ja vaimoni läsnä ollessa. Kyse ei ole mistään bi-jutusta, vaan asia tuntuu sekä omasta että vaimon mielestä helpommalta toteuttaa näin.
Voin hyvin kuvitella, että kovinkaan moni ei tätä miehen pimennossa pitämistä ymmärrä. Pääasiallinen syy siihen on se, että lupaa ei sieltä suunnalta tulisi. Ystävätär on ihan rikki hoitoihin ja hänen puolestaan tässä on vielä fysiologinen syy kiirehtiä.
Nyt sit vaan odotellaan otollista hetkeä...
Hei.
Toivon että teidän kohdallanne kaikki menee käsikirjoituksen ja suunnitelmien mukaan.
Kärsimme mieheni kanssa lapsettomuudesta ja osaan siten asettua vaimosi ystävän asemaan. Mutten iknä, en kuuna päivänä voisi tehdä moista mieheni selän takana. Mielestäni kertoo paljon heidän suhteen laadusta että nainen on valmis pettämään miestään pahimmalla mahdollisella tavalla. Sinua ja vaimoasi en voi arvostella, olette ilmeisen hyväsydämisiä ihmisiä ollessanne valmiita auttamaan. Saanko kysyä, miten tämä lapseton nainen on aikonut selittää yllättävän raskautumisen miehelleen?
seuraukset teidän aikuisten vastuuttomasta käytöksestä kantaa tuo mahdollisesti alkunsa saava lapsi. Valheet tulee aina eteen enkä edes usko nykyisten suhteidenne kestoon kun tuollaiseen voitte ryhtyä. Toivottavasti olette ajatelleet asiaa myös lapsen kannalta, kaikki muuttuu KUN tekonne paljastuu.
Ymmärrän sun näkökulman ihan hyvin ja aiemmin olisin ollut varmaan samaa mieltä. Ja olen varma siitä, että ko. ystävätärkin oli vielä pari vuotta sitten samaa mieltä.
Kun on katsonut vierestä pitkän aikaa toisten yrittämisen tuskaa ja nähnyt kuinka se välillä hallitsee koko elämää, ei kuitenkaan viitsi hirveästi ihmistä enää tuomita.
Filosofisesti miettien on tietysti vähän vaikea muutenkin verrata tilannetta, jossa lasta saattaa kohdata (suurikin) järkytys siihen tilanteeseen, jossa lasta ei ole edes olemassa.
Vastuuttomuudessamme puntaroimme myös sitä, että tiedämme lapsen olevan erittäin toivottu, ja että kasvamiselle ja kehittymiselle on erinomaiset puitteet. Miehen kannalta mahdollinen paljastuminen on tietysti kova pala, mutta uskon, että ymmärrys voittaa lopulta mahdollisen loukatuksi tulemisen tunteen. Kukaanhan ei häneltä nimittäin sitä isyyttä ole sitten pois ottamassa, ellei hän itse siitä päätä luopua. Kyllä se pettymys on vaan pakko niellä, jos haluaa olla vanhemmuuden arvoinen. Niin absurdilta kun se saattaa kuulostaakin, itse ymmärrän taustat huomioon ottaen aika hyvin ystävättären päätöksen jättää mies tässä vaiheessa sivuun.
Yleisesti ottaenkin on tietysti ihan selvää, minkälaiseen päätelmään länsimainen moraalikäsitys tällaisissa kysymyksissä johtaa. Tässä nyt vaan, ilman loukkaustarkoitusta, pyritään vähentämään sitä kuormaa, mitä tähän asti on kannettu ja yritetään saada jotain positiivista tilalle.
Ystävättärellä ja miehellä on koko ajan edelleen yritys päällä ja jos tällä tärppää, se menee heidän suhteessaan hyvän tuurin piikkiin.
Meillä lapsettomuutta takana 4 vuotta ja välillä tuntuu ettei jaksa aamulla nousta sängystä ylös. Siltikään en voisi ryhtyä samaan kuin te, en pystyisi elämään tuollaisen petoksen kanssa. Vaikka maailma kuinka murjoo niin ainakin meillä on toisemme ja yhdessä tästä myös selvitään vaikka meille ei lasta suotaisikaan!
Toivottavasti teidän tarinanne päättyy hyvin ettekä joudu päätöstänne katumaan.
Ymmärrän täysin teitä. meillä syy lapsettomuuteen on miehessäni ja 2 tuloksettoman ivf:n jälkeen olisin valmis tekemään saman jos tietäisin vaan keneltä "laina" simoja kysyisin. Olen harkinnut jopa että lähden "tyttöjen" kanssa risteilylle mutta pelkään "aivan vieraan luovuttajan" tuomia riskejä. Olisipa minullakin yhtä hyviä ystäviä jotka voisivat auttaa....
Ei kannata. Melkoiset terveysriskit.
Kehoittaisin miettimään uudelleen, josko ystäväpiiristä kuitenkin löytyisi joku.
Jos haluat keskustella siitä, minkälaisia punnintoja tässä kannattaa harjoittaa, kirjoita meiliä [email protected].
onko järkeä heittää kaikki moraali ja arvostukset menemään sen takia pois, että ei saa lasta?! itsekin kärsin parhaillaan lapsettomuudesta, ja pelottaa, ettei sitä omaa vauvaa ikinä tuu... siltikään en voisi hommautua raskaaksi jollekin toiselle miehelle kun oma rakas, ja vielä sala, sehän olis pettämisen törkeä muoto. syy ei ole hyvä, siinä kärsii tuleva lapsi ja lapsen siskopuolet, kun joskus oikean laidan saavat tietää,samoinkuin myös mies, joka "menettää" samalla "isyytensä" lapseensa kun saa tietää et lapsi ei ookkaan hänen ja muija on sen pettämällä tehny... mulla on velipuoli ulkomailla, sain tietää siitä vasta kypsemmällä iällä, voi kun vieläkin joskus kaipaan sitä veljeä vaik en oo häntä ikinä tavannut, ja siinäkin oli taustalla just tällanen lapsettomuushässäkkä.. j siltikin, jos tuntisin tuon veljeni, uskon että perhesuhteemme olisivat kiusalliset...
ihmiset, ajatelkaa myös lapsianne, ja rakastakaa toisianne, ei biologisen lapsen saaminen oo mikään syy sekottaa läheistensä elämää ja perhesuhteita. ei eletä missään kauniissa ja rohkeissa. ja luulis et sellasilla kypsää ikää lähenevillä naisilla (biologinen kello tikittää) olevan jo sen verran järkeä et osais ajatella asiaa myös muidenkin kannalta kuin omien suppeiden "mä haluun lapsen ja ikioman ja nyt"- vaateidensa takaa....
lapsettomuus tuottaa tuskaa, kyllä minä sen tiedän vallan hyvinkin, mutta ihanaa rakkauttani omaan mieheeni en vaihtaisi mihinkään, suurin on rakkaus, niinhän sitä sanotaan. onko vaan tuon teidän tuttavapariskunnan tapauksessa.
Mietin, että eikö mies saa tietää kuitenkin jossain vaiheessa?
Ja etkö voisi runkata purkkiin ja tämä ystävätär voisi ruiskuttaa sen itseensä?
Ei ihan tuo käytännön puoli kuulosta järkevältä.
vaihtoehdosta keskusteltiin ja se naureskellen yhteistuumissa hylättiin.
Miksi naureskellen hylkäsitte sen vaihtoehdon? se toimis suunnilleen yhtä hyvin jos ruiskussa on sen verran tehoa että se saa sperman ruiskahtamaan kuten siemensyöksyssä.
vai onko täällä joku henkilö joka OIKEIN HALUAA tehdä sen lapsen perinteisin menoin...? 0.o
Onneks en oo se sun vaimos :/ tai se mies jota tulette pettämään..
Hmm.. Mikä siinä huvitti? Tätä keinoa ovat käyttäneet vuokrakohtuna olevat sen vuoksi, ettei tarvitsisi käydä "vieraan" kanssa aktiin. Ja hyvin toimi ihan ilman seksiä - jokaisesta ruiskutuksesta syntyi lapsi.
Tässä pari juttua, joita ette varmaan ole tulleet ajatelleeksi...
Ensinnäkin perintötekijät. Mitäpä jos sinun geenisi yhdistettynä siihen "kaveriin" tuottavatkin jonkun sairauden joka tulkitaan perinnölliseksi. Kromosomitutkimuksissa esim. jäätte saman tien kiinni! Vähän ympäripyöreästi selitetty mutta toivottavasti tajusitte bointin... Näistä jutuista ei sitten enää kiemurrella karkuun.
Olemme itse tällä hetkellä hoidossa jossa käytetään vieraita sukusoluja. Alusta asti meille on teroitettu että lapselle täytyy jo pienestä pitäen kertoa hänen alkuperästään; saimme ihanalta ihmiseltä lahjaksi solun, josta sait alkusi jne jne... Tämä kaikki siksi, että vältyttäisiin myöhemmin katastrofeilta, kun asia jossain vaiheessa kuitenkin tulee ilmi... ja näitä tilanteita on paljon ihan jokapäiväisessä elämässä! En ala niitä nyt luetella, mutta en olisi osannut itse ensin kuvitellakaan, miten helposti se käy...
No, kuitenkin, mielestäni olette valinneet väärän polun, jossa kaikki osapuolet tulevat kärsimään ennemmin tai myöhemmin.
Enkä osaa oikein toivoa olevani edes väärässä. Anteeksi vaan...
the point.
Riski on vaan päätetty ottaa. Se on selvä, että ajateltavissa olevia kiinnijäämisen uhkakuvia on ääretön määrä, mutta tässä on päätetty elää sen riskin kanssa.
Veriryhmän vastaavuuden jälkeen riski pienenee olennaisesti. Tutun perinnöllisyyslääkärin mukaan länsimaissa tällä hetkellä odotusarvona on, että noin 3-6 prossaa ihmisistä saa elämänsä aikana hoitoa, jossa selvitetään (muuten kuin kyselyin) perintötekijöitä. Luku sisältää realistisena pidetyn arvioin tulevaisuuden hoitomuotojen kehittymisestä. Ja tästäkin vain murto-osassa selvitetään sekä tutkittavan, että hänen sukulaistensa perintötekijöitä, mikä vasta mahdollistaisi vertailun. Ei tiedä puhuiko potaskaa. Joku voi tietää paremmin.
Minä en käsitä vieläkään tämän homman logiikka täysin.. jos kerran hoitoja ovat käyneet läpi niin eihän mies voi olla niin tyhmä, että yhtäkkiä nainen onkin raskaana tuosta noin vaan. Eivätkö he siis ole luopuneet jo hoidoista?!
Ihan oli pakko vielä märehtiä ääneen :)
Kysyt mielipidettä idealle, mutta tyrmäät kuitenkin jokaisen vastakkaisen mielipiteen? Olette siis miettineet asian jo loppuun asti?
Ei liene yllätys, että minäkään en suosittele ryhtymään tuollaiseen "huijaukseen". Onko pariskunta puhunut keskenään luovutettujen siittiöiden mahdollisuudesta? Enkä puhu nyt sinun siittiöistäsi, vaan aivan rehellisistä hedelmöityshoidoista vierailla siittiöillä.
Muita mieleen nousseita pointteja:
Miehen ei tarvitse olla mikään Sherlok Holmes alkaakseen epäillä jotain. Oletteko vähääkään samannäköiset? Mitä jos lapsi on poika, ja on kuin sinun kuvasi?
Myös minä olen hieman ihmeissäni, miksi teille kelpaa vain "perinteinen keino", kun lopputulos on sillä toisellakin keinolla sama. Seksi tekee koko ajatuksesta vieläkin raadollisemman, mikäli se on ylipäätään mahdollista.
Miettikääs miltä siittä miehestä tuntuu kun kaikki 3 läheistä on pettänyt hänet, voin sanoa et ero siittä tulee, tai vähintään sen ettei hän lasta pidä omanaan/hyväksy, en hyväksys minäkään (niinkun eihän se olekkaan hänen oma vaan sen naisen soluista ja ystävän siittiöistä aikaansaatu PIENI VIATON LAPSI)*hohhoijakkaa* järkikäteen sanon minä. Aikuiset ihmiset alkaa pelleileen tolleen.
VAAN iteppä otatta seuraukset vastaan..
Heippa tuore isä!
Pyyntö on arveluttava. Jos suostuttte pyyntöön saattaa se johtaa oman avioliittonne vaaraan.
Antakaa heidän ratkaista omat ongelmansa, sitä vartenhan on lapsettomuus hoidot. Lisäksi ei ole takuuta kuinka pian tuloksia saataisiin... Montako kertaa pitäisi vierailla vieraassa sängyssä että tulosta syntyy? Vaimosi on tyhmä ja naivi jos suostuu.Naittikaa vanhemmuudestanne!
minusta tämä koko kysymys haiskahtaa pelkältä provokaatiolta, mutta jos todella on kyse ihan oikeasta ongelmasta,suosittelen lämpimästi puhumaan asiasta myös sen neljännen, siis lapsen tulevan "isän" kanssa.
minun avioliittoni kariutui juuri tähän samaan ongelmaan.
mieheni sai tietää lapsivesitutkimusten yhteydessä, että lapsella on kromosomihäirö, balanssoitunut translokaatio ja tiesi, että hänen ysävällään on sama.
hän ilmoitti heti tutkimuksen kuultuaan, ettei ole lapsen isä ja jopa nimesi siellä oikean isän.
no, olen nyt yksinhuoltaja,sain mitä halusin, mutta menetin myös miehen, jota edelleen rakastan.
tunnen pettäneeni hänet todella pahasti.
samoin hänen välinsä ystäväänsä katkesivat siihen, tunnen siitäkin syylisyyttä, koska minä olin se primus motor koko hommassa.
Kiitos kaikille asiaa kommentoineille.
Tarkoitus ei ollut kävellä kenenkään yli olemalla eri mieltä. Arvostan vilpittömästi kaikkia esitettyjä näkemyksiä.
Viikonloppuna kävimme vielä asiaa läpi vaimon kanssa, eikä se mieli kyllä siitä muuttunut.
Koko järjestely kumpuaa oikeastaan vaimon ja ystävättären pitkästä ystävyyssuhteesta. Itsekin olen ollut kuvioissa jo pitkään, joten ystäviä ollaan myös suoraan. Vaimo on ollut tässä selkeästi draiveri eli jos vaimo tätä vähääkään epäröisi, en olisi kiinnostunut.
Mitä nyt itse toimeen tulee, niin ei tässä nyt kovin suuressa määrin seksistä ole kyse. Kuten aiemmin totesin, ystävätär on niin rikki kaikesta sorkkimisesta, ettei halua sitä millään muulla tavalla kuin luomuna. Ei edes ruiskulla, no offence. Ehkä on kuitenkin turha kieltää, etteikö järjestelyssä olisi sen verran kemiaa, että homma varmasti onnistuu. Mut sitä kemiaa ei juurikaan olisi, jos vaimo ei olisi läsnä.
Ystävätär on itse asiassa tullut miehensä informoimisen osalta siihen tulokseen, että jos homma tärppää, hän kertoo miehelle tosiasialliset olosuhteet allekirjoittaneen henkilöyttä lukuunottamatta. Eli hän ei aio roikottaa miestään jutussa, jos mies ei itse halua.
Myöhemmin tällä viikolla on tarkoitus yrittää.
En halua sen enenpää kommentoida suunnitelmianne, vaikka pistää haukkomaan happea aikas paljon...
Tuli vaan mieleen sellainen juttu että onko vaimosi koskaan ennen nähnyt sinua puuhissa toisen kanssa?! Tämä juttu on oikeasti ajatuksissa kaikkea muuta kuin todellisuudessa!!!
useita kuukausia,jopa vuodenkin.On aika erikoista että vaimosi tosiaan viitsii katella kun ukko kuksii parasta ystävää,vaikkakin miten "jaloissa" tarkoituksissa.
Eihän se homma nyt sentäs kerralla nappaa,jos ei nyt teill ihan tolkuton tuuri ole.
Ja muutenkin tuntuu erikoiselta että lapsi on niin tärkeä päämäärä vaimosi ystävälle että hän riskeeraa avioliittonsa.Aika hutera pohja vanhemmuudelle.Käsitinkö oikein ,että jos tärppää,miehelle kerrotaan ,mutta ei osallisten henkilöllisyyttä.Mimmonen mies jää kuuntelemaan enempää...
Olisi mielenkiintoista kuulla jälkikäteen kokemuksia tilanteesta ja vieläkö ensimmäisen yrittämän jälkeen olette samoilla linjoilla, että yritystä jatketaan..
Eka kokeilu on nyt takana. Eikä voi tietysti kieltää, etteikö olisi tuntunut hyvin erikoiselta. Varsinkin aluksi oli vähän varautunutta kaikin puolin. Se mitä aiemmin totesin siitä, että ei ole tarkoitus toteuttaa mitään bi-juttuja ei ehkä ihan puhtaasti pitänyt loppuun asti. Jotain läheisyys/hyväilyjuttuja oli, mut se vaan tuntui auttavan kaikkia vähän avautumaan.
Rehellisesti sanoen, olihan se sitä itseään. Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä, että jos sen seksin hysteerisesti pyrkii tällaisessa tilanteessa kieltämään, niin se vasta tuntuukin oudolta.
Toivotaan, että tärppäsi ekalla. Ja jos ei tärpännyt, varmaan yritetään vielä uudelleen. Seuraavaa kertaa pidemmälle ei tässä ole asiaa kuitenkaan ajateltu. Jos ei enää jossain vaiheessa tunnu hyvältä, niin siihen se sitten jää. Enkä suoraan sanoen usko, että jatkamme yrittämistä kovin pitkälle vuoden vaihteen yli, jos ei ole siihen mennessä tarttunut.
Tiivistäen:
Ihan hyväntuulinen kokeilu, joka tuntui antavan kaikille jotain.
Vastatakseni sille, joka kysyi onko vaimoni ennen katsonut puuhiani muiden kanssa, vastaus on ei. En myöskään ole pettänyt vaimoani, enkä aio myöskään pettää. Meillä on molemmilla omat historiamme ja vaimoni tietää, ettei mun intresseissä ole palata siihen elämään, mitä joskus olen huolettomana mutta aika eksyneenä viettänyt.
Mustasukkaisuus tuntuu olevan monien vastauksien kantava teema. Ehkä mun ja vaimon juttu on sitten vaan on niin poikkeuksellinen, ettei koko asia tällaisessa avoimessa tilanteessa mitenkään tunnu suhteemme kannalta relevantilta.
Jos nyt jotain näkökulmaa tähän vielä haluasi, niin olisi mielenkiintoista kuulla jonkun sellaisen miehen mielipiteen, joka on joskus joutunut valinnan eteen. Joko etukäteen tai jälkikäteen.
Kyllä on aivot narikassa nyt pahemman kerran koko porukalta. Ootteko koskaan kuullut adoptiosta? Jos minä ja mieheni ei kyetä saamaan lapsia on ainut vaihtoehto sen jälkeen adoptio. Rakastan miestäni niin paljon, että en mistään hinnasta pettäisi häntä noin. Mielummin olisin loppuikäni lapseton ja hänen kanssaan. Ei sillä ole merkitystä kertooko ystävänne miehelleen kuka se oikea isä on. Hänen miehensä tuntee joka tapauksessa tulleensa petetyksi ja heidän avioliittonsa on siinä. Ja sitäpaitsi; jos ystävänne on kokenut rankkoja hoitoja eikä niistä huolimatta ole tullut raskaaksi, miten hän sitten yhtäkkiä tulisikin ihan normaalilla tavalla?? Vaikka mitäpä se minua liikuttaa. Siinäpähän astutte paskaan. Mutta varoitettu on!
Tulos oli se tavallinen: Palstan miehet sanovat että hyvä idea, palstan naiset sanovat mielummin jäävänsä lapsettomiksi kuin tekevänsä tuolla tavalla.
Miesten näkökulma on järkevämpi, yksinkertaisia asioitahan nämä ovat.
vai on miesten näkökulma järkevämpi.. millähän tavalla? jaaha ja kun nämä eivät juuri ole mitään yksinkertaisia asioita....
Jos ei kotona onnistu niin sitten muualla. Lopputulos näissä jutuissa on kumminkin paljon tärkeämpi kuin tekotapa, moralistien yököttelyt tai esimerkiksi elatusvastuu (mistä naiset jaksavat joka vaiheessa muistuttaa).
niin siinä olet kyllä oikeassa että lopputulos on tärkeämpi. kyseenalainen tekotapa voi kuitenkin aiheuttaa myös kyseenalaisia seurauksia... :P ei minun mielestä kyllä tarvitse olla mikään moralisti että arvostelee ihmistä kumppaninsa pettämisestä? noh kaikki taplaa tavallaan :)
Täällä on aika paljon miehiä ja naisia, joille vaihtoehtona on lapsettomuus.
Melkoinen tiukkapipo saa olla, jos siinä tilanteessa ajattelee jotain moraalisääntöjä.
Mutta tännnehän ne tiukkapipoisimmat naiset ovat kerääntyneet, ne muut löytänee vauvapalstalta. *LOL*
Nyt kyllä meni pikkasen ohi...
Miten voisit esim. minut liittää tuohon kun en pysty "luomuna" tulemaan raskaaksi, ainoa keino on keinohedelmöitys!
Pitäisikö minunkin juosta vieraissa vaan siksi että jos kuitenkin onnistuisi etten vaan olisi mainitsemasi tiukkapipo!?
Viestistäsi huomaa ettet todellakaan tiedä kaikkea näihin asioihin liittyvää, silti koetat päteä... täällä....??????
oletpa ystävällinen....
sanon kaikkien lapsettomien naisten puolesta sulle että HAISTA sinä P****!!!!
kiitti vaan, sait itkun aiheutetuksi ihan ku ei muutenki jo olis tarpeeksi paha olla, et kuulu tänne palstalle kirjottelemaan tolla asenteella, se kun on ilmeisesti vaikea tajuta että lapsettomuus ei ole oma syy, itse en sen paremmin tulisi raskaaksi vaikka panisin ketä, vika on MINUSSA, mutta vielä pahempi vika on SINUSSA kun pääsi on selvästikin täynnä ureaa....
Ei kannata välittää provoilijoista. Kyseisellä kirjoittajalla ei ole ollut tarkoitus selvästi muuta kuin kiusata kanssakeskustelijoitaan. Kulkekoonkin ohi.
Kiitoksia alkuperäiselle kirjoittajalle raportista. Minä en moiseen ryhtyisi samasta syystä kuin en adoptioonkaan. Ihmismieli on siinä mielessä ihmeellinen, että vaikka kuinka jotain haluaisikin, on silläkin haluamisella rajansa. Minulle oma on oma ja en tahdo sitä riskiä ottaa, että joku kaunis päivä heräisin siihen tunteeseen, että lapsi ei olekaan oma.. hieman asian vierestä, mutta kuitenkin asiaan liittyen :)
Jokainen tavallaan. Sen verran on nostettava hattua, että kyllä täytyy olla pirun hyvä luottamus parisuhteessa, että moiseen ryhdytte yhdessä. Ainoa särähdys on juuri tämä, että neljäs, jota asia koskee, ei tiedä asiasta mitään.
Ei minullekaan näillä näkymin enää lapsia tule, vaikka omat vehkeet ovatkin kunnossa.
Sama tilanne kuin teillä, jos sinä olet lapseton niin tarvitseeko miehesikin olla?
Mielipiteitä täältä kyselin ja sellaisia mielestäni sain. Ei kai jonkun muun kritiikin pitäisi olla sultakaan pois.?
Vaikka me päädyttiin tähän, en koe, että voisin tällaista kenellekään suositella. Vaikea juttu ja monia yksilöllisiä tekijöitä punnittavana.
Tsemppiä ja jaksamista kaikille yrittäville!
siltä että haet täältä jotain tukea tekemisillesi!!!!!!
Joko olet täysin vailla kumppania ja kaikki ovatkin kulkeneet "sun ohi" eli nimimerkiksi sopisi paremmin ohikuljettu... eli lapsia tekisi mieli, mutta kun...
Tai sitten käyt vieraissa tekemässä niitä kun oma vaimosi ei enää pysty...
Mitä ylipäätään teet tällaisella palstalla???!!!
KIESUS ETTÄ MEITÄ ON KAIKENLAISIA!!!!
Todellisille paltalaisille terkkuja ja tsemppiä, vielä me näytetään tollasille tuhkamunille! ;)))))))))))))))))
niin tarvitseeko miehesikin olla."
Kyllä, rakkaus on sellainen asia että se yhdistää ihmisiä, sen eteen ollaan valmiita tekemään uhrauksia, koska halutaan olla yhdessä ja jakaa niin ilot kuin surutkin. Hän haluaa lapsen kanssani, vain minun kanssani, koska hän rakastaa minua. Hän ei halua lasta kenen tahansa naisen kanssa, vaan minun, ja jos ei onnistu, niin sitten joko annamme olla tai adoptoimme. jokainen saa itse päättää miten ratkaisee lapsettomuusogelmansa, onneksi meillä pettäminen ei kuulu vaihtoehtoihin.