Kansalaisuudesta

Ei tässä hinnasta ole kysymys. Suomi tarvitsee uusia veronmaksajia saman verran kuin minä turvallista ja ennen kaikkea rakasta maata. Olen joskus lukenut, että yhden aikuisen kasvattaminen ja kouluttaminen maksaa valtiolle valtavia summia. Eli Suomi säästi kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia euroja, kun minä muutin Suomeen. Olin jo valmiiksi käynyt koulua, osanut suomea.
Jutussa luki, että jos paluumuuttaja työllistyy 10 vuoden aikana Suomi säästää.
Käytännössä valtio voisi maksaa inkeriläisille näitä säästöjä, mutta kun käytännössä niitä kukaan ei kysele.
Itse arvostan itseäni sen verran, että en maksa euroakaan tyhjästä. Rakkaudesta ja hyväksynnästä en maksa myöskään. Maksullinen rakkaus on monessa tapauksessa rikosta.

Anton_Keltosta kirjoitti:

Ei tässä hinnasta ole kysymys. Suomi tarvitsee uusia veronmaksajia saman verran kuin minä turvallista ja ennen kaikkea rakasta maata. Olen joskus lukenut, että yhden aikuisen kasvattaminen ja kouluttaminen maksaa valtiolle valtavia summia. Eli Suomi säästi kymmeniä tuhansia tai satoja tuhansia euroja, kun minä muutin Suomeen. Olin jo valmiiksi käynyt koulua, osanut suomea.
Jutussa luki, että jos paluumuuttaja työllistyy 10 vuoden aikana Suomi säästää.
Käytännössä valtio voisi maksaa inkeriläisille näitä säästöjä, mutta kun käytännössä niitä kukaan ei kysele.
Itse arvostan itseäni sen verran, että en maksa euroakaan tyhjästä. Rakkaudesta ja hyväksynnästä en maksa myöskään. Maksullinen rakkaus on monessa tapauksessa rikosta.

Lue lisää

Mitä sillä 400 €:llä sitten saa? Uskoisin, että kyseinen summa on nimenomaan laitettu sen verran korkeaksi, että Suomen kansalaisuuden hakeminen ei olisi mikään päähänpisto vaan pitkään ajateltu asia. Suomalainenhan voi olla ilman suomalainen ilman Suomen kansalaisuutta. Itse toivoisinkin, että suomalaisuuteen ei liitettäisi automaattisesti valtiota nimeltä Suomi vaan suomalaisuus perustuisi nimenomaan meidän ikiomaan suomen kieleemme ja kulttuuriimme. Näin ollen suomalaisuus voisi elää vahvana myös Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, ilman että Suomen valtio sekaantuu asioihin.

Vielä yksi juttu jota on hyvä tietää - kun inkeriläisperheeseen syntyy lapsi hän ei saa kun yhden vuoden viisumia. Näin kävi meille. Joskus annetaan yhden ja joskus kahden vuoden viisumit. Sehän on normaali käytäntö, kun kyse on aikuisista. Kukapa tietää mitä he tekee? Saattaa olla, että rupeavat rikollisiksi. Kun vanhemmilla on pysyvä oleskelulupa miksi lapselle annetaan vain vuoden tai kahden viisumit?
Venäjän ongelmista on turha puhuakin. Vaikka talous kohenee perinteiset ongelmat kuten ihmishengen arvo pysyy ennallaan. Sen minä tiedän, että venäjän valtion mielestä olen sille paljon velkaa, mutta se ei ole velkaa minulle mitään. Minun pitää ylistää sitä, mutta se ei koskaan ylistä minua, minun on rakasettava sitä, mutta tuskin se rakastaa ketään. Toivon kuitenkin kaikille venäläisille pelkkää hyvää ja onnea hyvissä aloituksissaan. Suhtautumiseni Suomeen on täysin erilainen, kun luulisi, että suomalaisilla, vaikka olisi viranomainenkin löytyisi järkeä ja ennenkaikkea ymmärrystä.

Anton_Keltosta kirjoitti:

Vielä yksi juttu jota on hyvä tietää - kun inkeriläisperheeseen syntyy lapsi hän ei saa kun yhden vuoden viisumia. Näin kävi meille. Joskus annetaan yhden ja joskus kahden vuoden viisumit. Sehän on normaali käytäntö, kun kyse on aikuisista. Kukapa tietää mitä he tekee? Saattaa olla, että rupeavat rikollisiksi. Kun vanhemmilla on pysyvä oleskelulupa miksi lapselle annetaan vain vuoden tai kahden viisumit?
Venäjän ongelmista on turha puhuakin. Vaikka talous kohenee perinteiset ongelmat kuten ihmishengen arvo pysyy ennallaan. Sen minä tiedän, että venäjän valtion mielestä olen sille paljon velkaa, mutta se ei ole velkaa minulle mitään. Minun pitää ylistää sitä, mutta se ei koskaan ylistä minua, minun on rakasettava sitä, mutta tuskin se rakastaa ketään. Toivon kuitenkin kaikille venäläisille pelkkää hyvää ja onnea hyvissä aloituksissaan. Suhtautumiseni Suomeen on täysin erilainen, kun luulisi, että suomalaisilla, vaikka olisi viranomainenkin löytyisi järkeä ja ennenkaikkea ymmärrystä.

Lue lisää

Keskustelu menikin jo vähän sekaisin.
En ollut kirjautunut sisään nimimerkilläni.

Anteeksi.

Kyllä me olemme olleet keskusteluissa aiemmin ainakin vähän.
"Ressu on itäsuomalainen koira. Haukkuu aina, mutta ei juurikaan pure." Tämä on minun "slougan". Samanlaisia koiria olen tavannut Venäjän Karjalassa pakkasaamuina talvella. Pystykorvia. Haukku kuuluu kauas.

Olet ollut välillä mukana näillä nettipalstoilla. Ihan hyvä niin.

Voisiko tänne inkeriläisten palstalla houkutella enemmän väkeä?

Kertomaan vaikkapa inkeriläisten historiasta tai mistä tahansa.

Mutta ihan hyvää kesää Antonille.

PS.

Laitoin viestiä Karjalan palautus-palstalle. Sandarmohista. Uskon, että se koskee myös inkeriläisiä.

Peccy kirjoitti:

Keskustelu menikin jo vähän sekaisin.
En ollut kirjautunut sisään nimimerkilläni.

Anteeksi.

Kyllä me olemme olleet keskusteluissa aiemmin ainakin vähän.
"Ressu on itäsuomalainen koira. Haukkuu aina, mutta ei juurikaan pure." Tämä on minun "slougan". Samanlaisia koiria olen tavannut Venäjän Karjalassa pakkasaamuina talvella. Pystykorvia. Haukku kuuluu kauas.

Olet ollut välillä mukana näillä nettipalstoilla. Ihan hyvä niin.

Voisiko tänne inkeriläisten palstalla houkutella enemmän väkeä?

Kertomaan vaikkapa inkeriläisten historiasta tai mistä tahansa.

Mutta ihan hyvää kesää Antonille.

PS.

Laitoin viestiä Karjalan palautus-palstalle. Sandarmohista. Uskon, että se koskee myös inkeriläisiä.

Lue lisää

Inkerin historiasta löytyy netistä peruspaketti sivuilta www.inkeri.com ja historia. Ja täsmennämme ja tarkennamme mielellämme niitä kohtia, mitä kohtaan mielenkiitoa tunnetaan. Riveissämme on joukko asiantuntijoita.

Inkerin historia ja kulttuuri on paljon muutakin kuin vainot ja paluumuutto, jotkä tuntuvat nousevan yleisessä diskurssissa puheen keskiöön.

Niin että jutellaan ja keskustellaan. Mutta mietitään myös sitä, miten esimerkiksi Antonin esiin nostamia ongelmia pitäisi viedä päättäjien tietoisuuteen. Esimerkiksi lapsen oleskelulupa-asia kuulostaa tosi oudolta.

Inkerin kulttuuriseura kirjoitti:

Inkerin historiasta löytyy netistä peruspaketti sivuilta www.inkeri.com ja historia. Ja täsmennämme ja tarkennamme mielellämme niitä kohtia, mitä kohtaan mielenkiitoa tunnetaan. Riveissämme on joukko asiantuntijoita.

Inkerin historia ja kulttuuri on paljon muutakin kuin vainot ja paluumuutto, jotkä tuntuvat nousevan yleisessä diskurssissa puheen keskiöön.

Niin että jutellaan ja keskustellaan. Mutta mietitään myös sitä, miten esimerkiksi Antonin esiin nostamia ongelmia pitäisi viedä päättäjien tietoisuuteen. Esimerkiksi lapsen oleskelulupa-asia kuulostaa tosi oudolta.

Lue lisää

Olen itäsuomalainen ihminen. Olen perehtynyt historiaan ainakin omasta mielestäni. Olen aina vähemmistön puolella, myös inkeriläisten.

Älä nyt tästä asiasta ainakaan ota pulttia.

Anna Antonin kertoa mielipiteensä.

En tiedä oikeasti vaikkapa lapsen oleskelulupa-asiasta.

Ole itse myös palstalla. Osanottajia tarvitaan. Myös Sinun mielipiteesi rikastuttaa palstaa.

Peccy kirjoitti:

Olen itäsuomalainen ihminen. Olen perehtynyt historiaan ainakin omasta mielestäni. Olen aina vähemmistön puolella, myös inkeriläisten.

Älä nyt tästä asiasta ainakaan ota pulttia.

Anna Antonin kertoa mielipiteensä.

En tiedä oikeasti vaikkapa lapsen oleskelulupa-asiasta.

Ole itse myös palstalla. Osanottajia tarvitaan. Myös Sinun mielipiteesi rikastuttaa palstaa.

Lue lisää

Ehkä muotoilin epätäsmällisesti sen, mitä "oudolla lapsen oleskeluluvalla" tarkoitin. On todella ihmeellistä, että pienelle lapselle ei anneta samanpituista oleskelulupaa kuin heidän vanhemmillaan on. Tällaiset epäkohdat pitäisi ehdottomasti nostaa esille muuallakin kuin näillä keskustelupalstoilla. Valitettavasti inkeriläisten edunvalvonta on Suomessa rempallaan. Näin voi perustellusti väittää.

Me Inkerin kulttuuriseurassa olemme keskittyneet toiminta-ajatuksen mukaisesti kulttuurin viljelyyn. Poliittisemmalle, epäkohtiin keskittyvälle toiminnalle olisi tilaus.

Inkerinkulttuuri kirjoitti:

Ehkä muotoilin epätäsmällisesti sen, mitä "oudolla lapsen oleskeluluvalla" tarkoitin. On todella ihmeellistä, että pienelle lapselle ei anneta samanpituista oleskelulupaa kuin heidän vanhemmillaan on. Tällaiset epäkohdat pitäisi ehdottomasti nostaa esille muuallakin kuin näillä keskustelupalstoilla. Valitettavasti inkeriläisten edunvalvonta on Suomessa rempallaan. Näin voi perustellusti väittää.

Me Inkerin kulttuuriseurassa olemme keskittyneet toiminta-ajatuksen mukaisesti kulttuurin viljelyyn. Poliittisemmalle, epäkohtiin keskittyvälle toiminnalle olisi tilaus.

Lue lisää

taisin vähän hiillestyä tästä asiasta. Anteeksi.
Taisin sitäpaitsi ymmärtää väärin asioita.


Kyllä minäkin odotin, että ainakin inkeriläisten maahanmuuttajien asemasta olisi pitänyt paremmin huolehtia.
Olen seurannut Itä-Suomessa, miten esimerkiksi somaleiden asioista on huolehdittu. Siinä on osaltaan esimerkkiä.
Inkeriläiset on jätetty julkisessa hallinnossa lapsipuolen asemaan. Vaikka oikeasti "Koiviston laki" oli tarkoitettu nimenomaan "suomalaisten velan maksuun inkeriläisille".
Vaikkapa sen velan maksuun, mitä inkeriläiset antoivat suomalaisille jatkosodan aikana.

Antonin kritiikki on oikeutettua.

400 eruoa voi olla paljon idätsä tulevalla maahanamuuttajalle jos verrataan sitä heidän lähtömaassa ansaitsemiinsa palkkoihin. Eikä ole juuri perusteltua olettaa että Venäjältä tulevat yleensä ovat hyvin varoissaan. Asiassa pitäsi olla inhimillinenkin näkökulma.

Tosin kansalaisuudesta maksaminen voi perustua nykyään niin muodikkaaseen ns. kustannusvastuuajatteluun ja hakemuksen käsittelystä voi hyvinkin syntyä tuo 400 euron kulu.

Toisaalta voidaan olettaa hakemusta käsittelevä virkamies olisi ollut hakemuksen käsittelyä vastaavan ajan muutenkin valtion palveluksessa eli voidaan kysysä onko kyseessä todellakaan ylimääräinen LISÄKULU ?

Mutta maksun määräämisessä pitäisi olla joka tapauksessa joustosäännös: jos henkilö on Suomen mittapuun mukaan vähävarainen niin maksusta voitaisiin anomuksesta vapauttaa. samat kriteerit kuin esim. oikeusavun saamisen edellytykset tai asumistuen.


Lisäksi maksu pitäisi voida porrastaa tulojen ja varallisuuden ja tulojen mukaan siten, että henkilö maksaa tietyssä tilanteessa vain osan ("kohtuullistaminen").

Itäeruooppalaisten kohdalla on yleisesti tunnettua että heidän tulotasonsa ei monessa tapauksessa ole lähellekään sitä kuin keskivertosuomalaisella ainakaan siinä vaiheessa kun he muuttavat maahan.

[Jokainen joskus isompaa muuttoa kauas toiselle paikkakunnalle tehnyt tietää että muuttaminen syö muutenkin aika lailla rahavaroja.]

Toisaalta voidaan kysyä sitäkin onko Suomen valtiolle kyseessä todellisuudessa kovinkaan suuri menetys jos muutama tonni kansalaisuusmaksuja jää saamatta ?

Ja lopuksi tarvitseeko kansalaisuudesta yleensäkään periä maahanmuttajalta maksua ? Väestötieteilijöiden mukaanhan Suomi tarvitsee uusia asukkaita jotta työvoimapula voidaan tulevaisuduessa torjua.

Tilannetta voidaan verrata myös siihen miten suomalainen saa kansalasuuden: Suomessahan lapsi saa syntyessään kansalaisuuden eikä silloinkaan vanhemmilta peritä "veroa" lapsesta.

Inkeriläisten eduvalvojia pitäsi olla luonnollisesti esim. Inkeriläisten Liitto.
Edunvalvonnan sijasta se taitaa kuitenkin olla harras harrastus muutamille eläkeläisille.

Ulkopuoliselle syntyy kuitenkin se kuva, että järjestöä johtavat vuodesta ja vuosikymmenestäkin toiseen samat, 60 vuotta sitten tai aiemmin Suomeen muutannet inkeriläiset tai heidän jälkeläisensä.

Inkerin Liitto järjestää toki kesäjuhliaan ja julkaisevat lehteään, jossa muistellaan - 1930-lukua ! Osallistijien keski-ikä taitaa olla kohta lähempänä 80 kuin 35 vuotta.

Toiminnasta on muodostunut näpertelyä huolimatta Inkerin liiton alkuperäisestä tarkoituksesta: edistää inkeriläisten asiaa Suomessa ja muualla.


Liitosta on syntynyt kuva ikään kuin -90 luvulla tulleet inkeriläiset olisivat ihan eri porukkaa kuin edelliset saapumiserät.

20.000 henkeä on kohta tullut maahan inkeriläispassilla 1990-luvun jälkeen mutta miten se näkyy Inkerin Liiton johdossa ? Montako tuhatta pitää vielä tulla ennen kuin alkaa tapahtua?

Ei historiajaoksessa silti mitään vikaa ole ja 30 luvun muistelu on tietenkin osa Liiton omaa historiaa. Kulttuuriseurakin tekee toki hyvää työtä. Mutta perään kuulutankin Inkerin Liiton (Emoseuran) johdon näkyvämpää roolia ja kenties uusia pääosan esittäjiä.

Liiton ohjelman pitäisi houkuttella ja koota inkeriläisiä nuoria aikusia, lapsiperheitä sekä heidän omia edusmiehiään, jotka kykenevät nostamanaa liiton profiilia AJANKOHTAISISSA edunvalvonta-asioissa ja keskutelemaan rakentavasti ja asiantuntavsti Suomen ja Venäjän suhteissa aja inkeriläisasioissa. Ja toiminnan pitäsi olla enemmän tähän aikaan painottunutta. Liiton toiminta pitäisi siis uudistaa.

Mutta sen uudistamisen edellytys taitaa kyllä olla että ne "korvaamattomat" ihmiset (joita hautausmaat ovat täynnä) päästävät Venäjältä hiljan tulleet inkeriläiset vaikutuspaikoille jotta he saavat äänensä kuuluviin Suomalaisessa yhteiskunnassa.

30 -luvun nostalgiaosasto voi silti toimia siinä sivussa.

Nykymenolla ulkopuoliselle syntyy kuitenkin kuva että Inkerin Liitto ei uusi kasvojaan ja päästä näitä uusia liittonsa johtototehtäviin ? Vai pitääkö näiden hiljan tulleiden maahanmuutajien odottaa että he täyttävät ensin 80 vuotta ollakseen hallituskelpoisia? Ja sitten joskus 2050 on sitten heidän vuoronsa muistella 1990 lukua ...

Ottakaa kantaa hyvät lukijat!

Mustilan Murahdus kirjoitti:

Inkeriläisten eduvalvojia pitäsi olla luonnollisesti esim. Inkeriläisten Liitto.
Edunvalvonnan sijasta se taitaa kuitenkin olla harras harrastus muutamille eläkeläisille.

Ulkopuoliselle syntyy kuitenkin se kuva, että järjestöä johtavat vuodesta ja vuosikymmenestäkin toiseen samat, 60 vuotta sitten tai aiemmin Suomeen muutannet inkeriläiset tai heidän jälkeläisensä.

Inkerin Liitto järjestää toki kesäjuhliaan ja julkaisevat lehteään, jossa muistellaan - 1930-lukua ! Osallistijien keski-ikä taitaa olla kohta lähempänä 80 kuin 35 vuotta.

Toiminnasta on muodostunut näpertelyä huolimatta Inkerin liiton alkuperäisestä tarkoituksesta: edistää inkeriläisten asiaa Suomessa ja muualla.


Liitosta on syntynyt kuva ikään kuin -90 luvulla tulleet inkeriläiset olisivat ihan eri porukkaa kuin edelliset saapumiserät.

20.000 henkeä on kohta tullut maahan inkeriläispassilla 1990-luvun jälkeen mutta miten se näkyy Inkerin Liiton johdossa ? Montako tuhatta pitää vielä tulla ennen kuin alkaa tapahtua?

Ei historiajaoksessa silti mitään vikaa ole ja 30 luvun muistelu on tietenkin osa Liiton omaa historiaa. Kulttuuriseurakin tekee toki hyvää työtä. Mutta perään kuulutankin Inkerin Liiton (Emoseuran) johdon näkyvämpää roolia ja kenties uusia pääosan esittäjiä.

Liiton ohjelman pitäisi houkuttella ja koota inkeriläisiä nuoria aikusia, lapsiperheitä sekä heidän omia edusmiehiään, jotka kykenevät nostamanaa liiton profiilia AJANKOHTAISISSA edunvalvonta-asioissa ja keskutelemaan rakentavasti ja asiantuntavsti Suomen ja Venäjän suhteissa aja inkeriläisasioissa. Ja toiminnan pitäsi olla enemmän tähän aikaan painottunutta. Liiton toiminta pitäisi siis uudistaa.

Mutta sen uudistamisen edellytys taitaa kyllä olla että ne "korvaamattomat" ihmiset (joita hautausmaat ovat täynnä) päästävät Venäjältä hiljan tulleet inkeriläiset vaikutuspaikoille jotta he saavat äänensä kuuluviin Suomalaisessa yhteiskunnassa.

30 -luvun nostalgiaosasto voi silti toimia siinä sivussa.

Nykymenolla ulkopuoliselle syntyy kuitenkin kuva että Inkerin Liitto ei uusi kasvojaan ja päästä näitä uusia liittonsa johtototehtäviin ? Vai pitääkö näiden hiljan tulleiden maahanmuutajien odottaa että he täyttävät ensin 80 vuotta ollakseen hallituskelpoisia? Ja sitten joskus 2050 on sitten heidän vuoronsa muistella 1990 lukua ...

Ottakaa kantaa hyvät lukijat!

Lue lisää

SAmaa mieltä!!! Ei ole olemassa kahden kerroksen inkeriläisiä. On vain eri aikoina tänne tulleita. Myös paluumuuttajien ääni pitää kuulua.

Mutta ei Liitto ole ainoa sortaja. Myös Inkerikeskus ei hyväksy johtajakseen pätevää paluumuuttajaa, vaan pitää parempana kantasuomalaista. Mikä inkeriläisten etujärjestö sellainen on?