Onko se oma valinta vai pakkoratkaisu?
Voiko seurustelusuhteessa oleva olla selibaatissa, vai loukkaako se kumppania?
nim. kysyvä ei tieltä eksy
Voiko seurustelusuhteessa oleva olla selibaatissa, vai loukkaako se kumppania?
nim. kysyvä ei tieltä eksy
Vastaukset 12
Vanhimmat
selibaatissa aika pitkään koska olen halunut pitää oman maineeni että en anna kelle vaan että on voittanut sen varjolla sen yhden neitokaisen
ei ole pakko harrastaa seksiä jos ei haluu
vientiä olis ollut pilvin pimein ..
varaudun ihmiselle jota oikeesti rakastan ..
ja se rakastaa kaipaa mua mutta en mä sille
heti anna ;)
"Onko se oma valinta vai pakkoratkaisu?"
Oma valintahan selibaatti aina on pohjimmiltaan. Joitakin poikkeuksia sääntöön voi toki olla (esim. ihmiset jotka eivät löydä itselleen kumppania, jonka kanssa harrastaa seksiä). Jotkut sairaudet/vammautumiset voivat tietysti aiheuttaa selibaatin, joka on pakkoratkaisu. Parisuhteessahan ei ole pakko olla, jos seksiä ei saa, joten silloinkin se on oma valinta, vaikka seksittömyys johtuisikin kumppanista.
"Voiko seurustelusuhteessa oleva olla selibaatissa, vai loukkaako se kumppania? "
Voi toki, mikäli se on yhteinen ratkaisu ja kummatkin hyväksyvät asian. Yhtäkkiä kesken parisuhteen selibaatin aloittaminen on toki loukkaavaa ja väärinkin toista kohtaan, mutta suhteestahan pääsee aina ulos, jos se ei toimi. Parisuhteessa on kuitenkin kaksi ihmistä ja yhdessä pitäisi ne päätöksetkin tehdä.
molempia. Mutta sanana yhdistäisin selibaatin kuitenkin enemmän vapaaehtoiseen valintaan. Jos ei syystä tai toisesta saa seksiä, mutta haluaisi... niin eikös silloin ole vain yksinkertaisesti puutteessa? Valintaan perustavassa selibaatissa sen sijaan ei kärsi puutteesta, vaan ilman seksiä on ihan hyvä olla. Mutta siis periaatteessa...kai selibaatti voi siis olla joko valinta tai pakko.
Mutta mitä sitten on selibaatti? Joskus kuulee lausahduksia tyyliin: "Olen ollut kaksi viikkoa selibaatissa". En menisi kyllä kutsumaan noin lyhyttä seksittömyyden aikaa vielä selibaatiksi. Puhuisin kyllä mieluummin kuukausista tai vielä mieluummin vuosista. Onko selibaatti sitten vain pidättäytymistä seksistä toisen kanssa vai myös mm. itsetyydytyksestä? Se lienee tulkintakysymys...
Omasta mielestäni parisuhteeseen kuuluu seksi (jotkut voivat toki olla eri mieltä), joten selibaattipäätöksen pitäisi kyllä olla yhteinen. Olen myös niin vanhanaikainen, että seksi kuuluu vain parisuhteen sisälle...joten sitten käytännössä molempien pitäisi olla selibaatissa.
Ymmärtäisin aivan hyvin esim. kumppanini haluavan olla selibaatissa jonkun aikaa, jos hän olisi hyvin kiinnostunut esim. "henkiseen kasvuun" liittyvistä asioista. Koska usein suurien sisäisten muutosten aikaan seksin merkitys elämässä vähenee. Varmasti löytyisi monia muitakin syitä, joiden perusteella yhteiseen selibaattiin suostuisin.
minä kerron teille selibaatti. Se on täydellinen
kieltäytyminen seksuaalisesta tyydytyksestä,aivan
VAPAAEHTOISESTI siihen ei liity mitenkään sellai
nen seikka etteikö joku huolisi tai ei saisi.
Täydellinen selibaatti tarkoittaa että sillon ei
harrasteta edes itsensä tyydyttämistä.Ihmiset
jotka ovat vapaaehtoisesti sellaisessa eivät oi-
kein kaipaakaan tyydytystä vaan nautinto kanavoi-
tuu muina nautintoina myös luonne saattaa tulla
tasapainoinen olo sisäinen rauhoittuminen ei tar-
vitse enää ns.metsästää mitään.sitä ei tiedä
montakao vuotta minulla nyt jo pian 2vuotta.
olen onnellinen henkisesti.seurustella haluisin
toivottavasti se ei ole este.tyydytän hänet pyy-
dän jos hieroisit selkääni ei muuta paikkaa.:)
vastapalvelukseksi jos niin täytyy sanoa.
ikuinen selibaati ole hyvä seksi on myös ihanaa
sellasen ihmisen kanssa jonka kanssa homma ja parisuhde toimii mutta ei saa olla toiselle
itsestään selvyys pitää antaa toisen ensin kiintyy suhun ihmisenä syvemmin ... sitten kun tuntee turvallisuuden tunteen niin on ihanaa antaa sille
josta välitää niin sen ihanan nauttinon
ensin tietenkin on tarkeetä että kokee sen
luottamuksen siihen toiseen ihmiseen
antaa sitten kun siltä tuntuu
mutta jos on epä varmuus niin ei kannata
hosuilla ,,,...
Onko se sitä,ettei halita toistaan?
Vai sitä, ettei "anneta" toiselle?
Mitä se "antamionen" sitten on? Pussailuako?
Kysyy tietämätön.
seksi ei ole se parisuhteen keskipiste, mutta jos toinen suhtautuu koko seksuaalisuuteen ja "intiimeihin" paikkoihin (rinnat/peppu/alapää) epäluonnollisesti, niin kyllä se v**uttaa. Mun tyttöystävä on sellanen ja välillä ärsyttää, kun sitä hyväillessä tulee itelle niin "pervo" olo...
osanottoni
ja ehkä kannattais katella ympärille => ruoho on vihreämpää aidan toisel puolella:)
Eli siinäpä paikka kaikille selibaatin harrastajille.
Mutta jos parisuhteessa aikoo olla, niin toisella on oikeus vaatia seksiä kohtuullisen ajanjakson sisällä. Muuten parisuhdesopimus muuttuu avoimeksi tai parisuhde purkautuu.
On näitä platonisteja nähty...
Yess,olen ihan samaa mieltä.Platonistit yrittävät pitää "pään" puhtaana. :))
en voi sanoa etten pitäisi seksistä, mutta se ei vain käy minulta luontevasti ja siitä on seurannut elämässäni vain haittaa ja pahaa mieltä. ongelmana vaan kun ei tahdo löytyä toista jolle seksi ei olisi niin tärkeää. kyllä minä sitä joskus voisin harrastaakin, mutta sen toisen tulisi ymmärtää että se on mulle vaikeaa eikä suuttua. mutta seksi ei ole mulle välttämättömyys, voin mainiosti elää ilmankin. muut asiat ihmissuhteessa on tärkeämpiä.
selibaatissa seurustelusuhteitteni välissä jopa vuosia, siis silleen, että en "harrastanut" mitään edes itseni kanssa (koska itsetyydytys ei oo mielestäni kivaa).
Mä en oo muutenkaan kovin seksuaalinen ihminen. Nykyään, pitkässä parisuhteessa eläen, seksiä harrastetaan noin pari kertaa kuussa, ihan ookoo molemmille.
Selibaatti on yleensä oma valinta, mutta voihan se olla pakkoratkaisukin. Itselläni 100% oma valinta. Jos seurustelusuhteessa toinen haluaa seksiä ja toinen ei, niin tilanne on kieltämättä todella hankala. Jos se on yhteinen päätös, niin silloin päästään helpommalla. Mutta kuitenkin, jokainen ihminen on (jollain tavalla) seksuaalinen, ei sitä kannata itseltään evätä.