Onko kellään kokemuksia tai tietoa vanhan omakotitalon rakentamattoman yläkerran muuttamisesta asuinkelpoiseksi? Kyseisen vinttitilan katon sisäpinnalla näkyy varsinaisen vesikaton alusmateriaali. Lattia ja harjakattoseinät vaativat pintaa. Vinttitila jää yhdeksi isoksi huoneeksi, ja savuhormiin tulee mahdollisesti liitettäväksi tulisija. Mitä kaikkea pitäisi miettiä, ennenkuin ollaan jo vihdoin tekemässä pintoja ja sisustusta, joka on se koko homman helpoin osa?
Kiitos mielipiteistä ja jelpistä!
Kiitos mielipiteistä ja jelpistä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuntoon eli käy kirkolla rakennustarkastajan juttusilla.
Hommaat pätevän suunnittelijan. Tuossa tulee todennäköisesti ongelmaksi katteen tuuletus vs. yläpohjan eristepaksuus. Saatat joutua tinkimään huonekorkeudesta.
Muutaman yläkerran olen rustannut ja hyvää tilaahan sieltä tulee. Ja edullisesti.
Joku hyvä rakennusmestari kannattaa ottaa syynäämään projekti. Hän arvioi sitten kantsiiko homma vai ei.
Sama henkilö voi olla sitten valvojana työmaalla. Projektissa nimittäin tulee pikkuhiljaa erilaisia asioita eteen, joita ei pystykään etukäteen arvioimaan.
Kokenut timpuri kyllä sitten hoitaa itse rakennustyöt mukavasti.
Sen löytäminen onkin oma jupinansa.
Nämä nuoret kurssinkäyneet "timpurit" voit unohtaa heti kättelyssä.
Tulisijasta osaa jotain sanoa kunnan rakennusvalvoja ja ehkäpä paikalla kannattaa käyttää palotarkastajaa, niin ei tule yllätyksiä sitten.
Alakerrassa voit asua koko ajan vaikka yläkerta rempassa olisikin. Homma kestää ehkäpä pari-kolme kuukautta. Vaikea etukäteen näkemättä sanoa.
Ensi kuun puolivälissä joutaisin sulle hommiin...
unohtaa heti kättelyssä.
No ei tarte edes kätellä.
Mukavasti sattui tulemaan hommia tältäkin seudulta loppuvuodeksi.
Joten kiitos vaan kättely-yrityksestä.
Teetä kunnon suunnitelma, joiden pohjalta voit tehdä homman itse. Tarvitset vain aikaa, viitseliäisyyttä ja vähän älyä. Ohjeita netti on pullollaan. Minä päädyin SPU-ratkaisuun, joka on siitä helppo, ettei tarvitse pelata tuulensuojan tai höyrynsulun kanssa. Meillä suunnittelija oli myös vastaava mestari, joten hän kävi välillä tarkistamassa, että työmme meni oikein.