Isä jätti nuorelle henkilöllisyystodistusta haettaessa maksamatta tahallaan puolet "vaivaisesta" 40 euron summasta, vaikka nuori olisi saanut henkkariasiansa nopeimmin kuntoon jos se olisi kokonaan sillä käynnillä maksettu. Millaisia kokemuksia muilla on henkkareiden hakemisesta yhteishuoltajuudessa? Tässä tapauksessa isä ei ole muutenkaan maksanut lainkaan sellaista elatusmaksua, jota tuloihin nähden hänen olisi kuulunut maksaa. Ja toisekseen hän ei ole muistanut moneen vuoteen lastaan eikä mitään tämän merkkipäiviä, eikä ole tätä edes nähnyt kuin vasta nyt kun oli "pakko", henkkarihakemuksen allekirjoituksen takia.
Siksipäs mietin vanhoja juttuja että miten on, onko kellään kokemusta miten alaikäisen isommat sakot hoidetaan, maksaako vain toinen, samassa taloudessa lapsensa kanssa asuva kiltisti kaikki mukulan kolttoset (jotta tällä säilyisi raha-asiat edes joten kuten kunnossa aikuisuutta ajatellen) eikä toisen vanhemman, eli isän kuulu tällaiseen osallistua? Ei tietenkään? Mukulan on maksettava itse sitten huikeiden korkojen kera kaikki touhunsa kun ehtii aikuisikään pienintäkin kuseskelusakkoa myöten vai? Vai voisiko lastensuojelun kautta vaatia myös tämän toisenkin vanhemman maksutalkoisiin edes isommissa tapauksissa? Harmitti äitinä maksaa esimerkiksi viidensadan euron sakot silloisista tosi pienistä tuloista, kun alati varakkaalta isukilta olisi löytynyt varmasti paljon enemmän rahaa.
Siksipäs mietin vanhoja juttuja että miten on, onko kellään kokemusta miten alaikäisen isommat sakot hoidetaan, maksaako vain toinen, samassa taloudessa lapsensa kanssa asuva kiltisti kaikki mukulan kolttoset (jotta tällä säilyisi raha-asiat edes joten kuten kunnossa aikuisuutta ajatellen) eikä toisen vanhemman, eli isän kuulu tällaiseen osallistua? Ei tietenkään? Mukulan on maksettava itse sitten huikeiden korkojen kera kaikki touhunsa kun ehtii aikuisikään pienintäkin kuseskelusakkoa myöten vai? Vai voisiko lastensuojelun kautta vaatia myös tämän toisenkin vanhemman maksutalkoisiin edes isommissa tapauksissa? Harmitti äitinä maksaa esimerkiksi viidensadan euron sakot silloisista tosi pienistä tuloista, kun alati varakkaalta isukilta olisi löytynyt varmasti paljon enemmän rahaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kukin taaplaa tyylillään. Periaatteessahan ilot ja surut tulisi jakaa vanhempien kesken, mutta kun ei onnistu, niin ei onnistu.
On aivan sopimuskysymyt, miten "ylimääräiset" maksut hoidataan; lastenvalvoja vain ja edelleen ainoastaan vahvistaa vanhempien välisen lapsen huoltajuuden tekemän sopimuksen, ei sen enenpää, eikä vähempää.
Mutta "ketunhäntä kainalossa ajatellen" kenelläköhän lapsi on eninmän aikaa, joten vastuita voisi jakaa senkin mukaan. ( ihan heitin ajatuksen sen vuoksi, koska tietyt lähit reuhaavat ns. yksinhuoltajuudestaan.)
Voi velvoittaa maksamaan noita sakkoja, joten kyllä ne joko lapsen tai äidin pussista menevät. Elatusmaksu on ainut isän velvollisuus laissa.
Etällä, vaikka olisikin yhteishuoltajuus, ei ole mitään pakkoa maksaa mitään muita kuluja kuin elarit. Ja jos niitäkään ei siltä saa niin kunta maksaa miniminä sen.
Eli ihan turha odottaa toisen osallistuvan ko. sakkojen maksuun ellei hän itse omasta tahdostaan halua sitä tehdä. Esim. vaate hankinnat ei virallisesti kuulu etälle ellei sopimuksessa toisin mainita.
Itselläni ja etällä on suullinen sopimus että etä osallistuu suurempiin hankintoihin kuten pyörän ostoon jne. omasta tahdostaan.
Mut missä on mennyt "vikaan" että on sakot tullut???
Toissalta olis ihan oikein että nuori maksakoon sakkonsa kun siihen kykenee koska itsehän ne on hankittukin...