On mulla kyllä pömppömaha! Ja paljon muutakin
josta voisin valittaa! Mutta mä en valita...
Mä tunne itseni kauniiksi!
Mua ei haittaa vaikka onkin vähän mahaa ja
tuollei! En ylvästele, enkä sano kenelle muulle
että olen kaunis. Vain aamuisin, kun lähden,
katson peiliin ja sanon itselleni että olen kaunis. Ei sitä muille tarvitse sanoa... Miksi
pitäisi? Pidän itseäni kauniina, ja se riittää.
En tarvitse muiden mielipiteitä... Mielialakin on paljon korkeammalla kun en huolehdi esim. jos kynnet eivät olekaan nyt aivan tiptop kunnossa.
Onhan toki sellaisiakin päiviä, jolloin voivottelen. Voi ei, mul on kauhee maha! Voi ei, mul ei oo ku 70A kupit! Voi ei, kun mun iho on kauheen näkönen, ja perse iso!
Mutta sitten ihmiset, jotka valittavat minulle kuinka läskejä he ovat... Tosi asiassa he ovat minua laihempia! Mikä minä sitten olen? Norsu vai? Eihän minulla ole, kuin pieni pömppö maha, ja minusta se on ihan ok. Pukeudun sen mukaan.
Ällöttää jo se itsensä hyljeksintä-ajatukset!
Onko väärin pitää itseään kauniina? Olenko itserakas? Pitääkö minunkin ajatella itseäni rumana useammin kuin nykyään, jotta en olisi huono ihminen? Ja pitäisikö minunkin valittaa muille huonosta kropastani, vaikka en nyt kehukkaan? En oikeastaan puhu muille kropastani... En tunne siihen tarvetta!
Mitä mieltä olette?
josta voisin valittaa! Mutta mä en valita...
Mä tunne itseni kauniiksi!
Mua ei haittaa vaikka onkin vähän mahaa ja
tuollei! En ylvästele, enkä sano kenelle muulle
että olen kaunis. Vain aamuisin, kun lähden,
katson peiliin ja sanon itselleni että olen kaunis. Ei sitä muille tarvitse sanoa... Miksi
pitäisi? Pidän itseäni kauniina, ja se riittää.
En tarvitse muiden mielipiteitä... Mielialakin on paljon korkeammalla kun en huolehdi esim. jos kynnet eivät olekaan nyt aivan tiptop kunnossa.
Onhan toki sellaisiakin päiviä, jolloin voivottelen. Voi ei, mul on kauhee maha! Voi ei, mul ei oo ku 70A kupit! Voi ei, kun mun iho on kauheen näkönen, ja perse iso!
Mutta sitten ihmiset, jotka valittavat minulle kuinka läskejä he ovat... Tosi asiassa he ovat minua laihempia! Mikä minä sitten olen? Norsu vai? Eihän minulla ole, kuin pieni pömppö maha, ja minusta se on ihan ok. Pukeudun sen mukaan.
Ällöttää jo se itsensä hyljeksintä-ajatukset!
Onko väärin pitää itseään kauniina? Olenko itserakas? Pitääkö minunkin ajatella itseäni rumana useammin kuin nykyään, jotta en olisi huono ihminen? Ja pitäisikö minunkin valittaa muille huonosta kropastani, vaikka en nyt kehukkaan? En oikeastaan puhu muille kropastani... En tunne siihen tarvetta!
Mitä mieltä olette?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pidän itteeni kauniina mutta olen tyhmä koska sanon muille olevani ruma ja läski ettei ne pitäis mua itserakkaana. Kerran sanoin "kamulleni":
"Hei nyt kun mä oon lenkkeilly enemmän ja syöny terveellisesti, nii musta tuntuu että oisin laihempi ja nätimpi."
Ja mun "kamu" vaan nauroi ivallisesti :<
En tajuu mikä siinä on ku ei saa sanoo itsestään muuta kuin kritiikkiä. Onkohan se muodissa? :D
ihan oikee asenne.
eihän tästä maailmasta mitään tulis jos kaikki aina pitäis itteensä rumina ja lihavina ja kaikkee paskaa ? ei kaikkien tartte olla missejä ninku ei ookka. enkä määkä oo. mut pidän itteeni kauniina ja laihana, vaikken mikkää puolianorektikko ookka. ja sen takia just ku tykkään ittestäni ni oon itsevarma ja muut huomaa sen ja alkaa pikkuhiljaa muakin arvostaa, mihin on ihan aihettaki.
öö. mitäs mun pitikä tähän sit viä kirjottaa ?
Juuri tuolla tavoin itseensä kuuluisikin suhtautua! Ei kukaan ihminen anna kenellekään toiselle viikoittain henkilökohtaista tunnustusta, vaan jokaisen ihmisen on ihan itse annettava sitä itselleen.
Itsensä hyväksymisessä ja positiivisessa suhtautumisessa omaan itseensä ei ole mitään sairasta, lapsellista tai typerää, ei edes itserakastakaan! On jokaisen ihmisen oma vastuu ymmärtää arvonsa.
Ei itseä rumana pitäisikään tuntea vaan pitää ja hyväksyä itsensä sen näköisenä kuin on:) Et sää itserakkaalta kuulosta.
Oli mukava kuulla positiivista ajattelua :)
Tulee aina positiivisempi olo kun saa
lukea mukavia vastauksia.
Ja se oli hyvä, että nähtävästi täällä on muitakin, jotka pitävät itseään arvossa!
:)
olla. uitenki melkein kaikki riippuu yleisest ruumiinrakenteesta ja elintavoista, joista viimeisen on itse voinut valita jne.
siis oot juuri sellanen, kun oon koettanu tolkuttaa KAIKILLE! ei saa etsiä virheitä itsestään, vaan nähdä hyviä puolia.
liian itserakkaaksi ei saa yltyä, kehua saa, mutta ei muiden seurassa.
jos joskus alkaa horjua lue
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=4500000000001288&posting=22000000018089752
se ole ihan normaalia,etkä lainkaan ole itserakas.
Joidenki mielestä se saattaa olla pelkkää itserakkautta.
Itsekkin joskus itselleni peilin edessä sanon että olempas nättinä tänään.
Pidän itseäni nättinä ja se saa riittää.
Jos en jonkun toisen mielestä ole minkään näköinen niin mitä sitten.Ei se minua hetkauta.
Tärkeintä että itse olen hyväksynyt itseni sellaisena kuin olen.Minullakin pieni pömppis :D eikä haittaa.Olen todella tyytyväinen itseeni.
Kaikkien pitäisi olla.
nostan hattua sulle...just oikeen saenteen omaat!!! tärkeintä on se tunnetko itsesi kauniiks ja jos näin tunnet niin sit sulla on myös hyvä itsetunto ja se näkyy aina ulospäin ja sillon ihminen voi olla tyytyväinen!! mulla itelläni ainakin on niitä päiviä jollon kaikki menee huonosti ja ajattelen et hyi kamalaa minkä näkönen oon mut suurimman osan vuoden päivistä mä kuiteskin oon melko tyytyväinen itseeni :)
itserakas on juuri semmoinen joka sanoo, katsokaa kuinka kaunis olen ihailkaa minua, mutta jos sanoo peilille "olenpa minä kaunis" se on vain hyvä asia. kyl mäkin joskus katon peilist kuinka "komee" oon. se kohottaa itsetuntoa;)