Ei oman lapsen, ei edes sukulaisen. Vaan naapurissa asuvan pariskunnan. Täällä me asutaan maaseudulla, naapuri on vajaa vuosi sitten muuttanut tuohon. Välit on ihan korrektit, sanotaan päivää ja puhutaan ilmoista. Kylässä ei olla käyty kumminkaan päin. Nyt tuli kutsu mukulan 1-vuotissynttäreille, on pyytänyt muitakin lähinaapureita vaikka eivät ole muuten tekemisissä. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä, voi elämän kevät. Sitten varmaan kutsutaan 2-v, 3-v. jne. päiville, nimppareille ynnä muuta. Aina pitäisi vissiin ostaa joku lahja? Muutenkaan meillä ei ole tapana rampata kaikenmaailman kissanristiäisissä, mutta kun tontit rajoittuu toisiinsa ja naapuri näkee ollaanko kotona niin ei voi valehdellakaan että ollaan reissussa. Sanokaa miten tästä luikerrellaan irti ettei välit mene!! Ihan kahjoa pyytää vieraita ihmisiä vauvan synttäreille, en muuta sano.
Lapsen synttärit
Mitähän vielä
7507
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tutustua teihin ja varmaan hyvää tarkoittavat. Saattaa olla, että heillä ei ole kovin paljon tuttavia siellä teidän kylällä ja haluaisivat tutustua. Ratkaisu on teidän, mutta itse olisin otettu, jos tälläinen pyyntö tulisi naapureitten taholta.
Minäkin uskon, että nämä synttärit ovat vain jonkinlainen "tekosyy" naapureihin tutustumiselle. Eli tarkoitus on ihan hyvä.
Toisaalta, olisin itsekin vaivautunut.... Ja aika köpelösti toimitaan sitä lastakin kohtaan, sehän on hänen oma päivänsä jolloin hänen itsensä pitäisi saada olla pääosassa. Ja todella, entäs sitten jatkossa - synttärit on joka vuosi!
ollut melkein vuosi aikaa tutustua ja pyytää vaikka kahville. Jos olisi ollut edes jotain kanssakäymistä ennen tätä, mutta vain hyvätpäivät vaihdettu. Nyt tuntuu siltä että halutaan vaan muksulle lahjoja, ihan väkisin sellainen ajatus tunkee mieleen. Niin mikähän se ratkaisu voisi olla, kun ei viitti ihan päin näköä sanoa että ei varmaan tulla.
ketään neuvomaan, mutta itsekin maaseudulla asuneena kannattaa välit säilyttää naapureihin ja sitä ei aina tiedä mitä apua sitä tarvitsee. Kyllähän sitä voi kahville pyytää puolin ja toisinkin.
Meilläkin on nuoria perheitä naapureissa ja he vähän arastelevat, ettemme häiriinny lasten melusta. Naapurisopu on niin tärkeä, että kannattaa vähän tinkiä omista mieltymyksistään. Lahjaksi voi viedä vaikka oman puutarhan tuotteita, joita naapurilla ei ole tai litran kirsikoita. Minä lahjoittelen jaettuja perennoiden alkuja ja ne ovat kovin haluttuja. Ei noin pieni vielä lahjoista ymmärrä.Neulon myös paljon erikokoisia villasukkia melkein kävellessänikin ja niistä aina pidetään. Monet viisikymmenvuotispäivätkin olen niillä kuitannut ja kiitellyksi tullut.
Pitäähän sitä mennä, sen verran verrytellä jalkojaan. Minä leivon aina jonkun kakun viemisiksi ja aina on
kelvannut. Eihän se lahja ole pääasia, joillekin on, mutta he eivät sitten kutsukkaan toista kertaa. Omatekoinen leivonnainen on hyvä ja arvokas lahja vaikka presidentille.
ensin,,,,,,,,,,aattelet rahaa,,"lahjankin pitää ostaa,"ei ne muuten kai olis kutusunut,,,höh;)
tokas.....et ite varmaan haluu tutustuu,mutta he ainakin on ottanut eka askeleen,,plussaa heille,,,,sinulle miinus jos ette mee,,,,,,
minäkin olen sitä mieltä että haluuvat tutustuu ja nyt on niinku "pieni syy" jos ovat muuten ujoja ,sanoo että tule kahivlle haluun tutustuu sinuun ,,,,,mene sinne ja tule kertoman miten meni ,oliko mukavat naapurit,,,