Miten paljon on mahdollista käydä töissä opintojen ohella? Käsittääkseni jo ekan vuoden jälkeen opiskelijoita revitään töihin.
AMK-opiskelijat hohoi!
terkkariksi tähtäävä
71124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Opiskelen itse (AMK) sosionomiksi. Eka vuosi oli koulussa kaikkein kiireisin, eli tein muita töitä oikeastaan vain lauantaisin ja joskus sunnuntaisin. Sitten helpotti, mutta viikonlopputöiden tienestit ja opintotuki riittivät mun elämiseen eli en enempää töistä ryhtynyt haalimaan :j
...eli mielestäni riippuu monesta asiasta kuten esim. perhe- ja elämäntilanteesta ym. sitoumuksista.
Mutta sinänsä kyllä, keikkaa riittää. Ekan opiskeluvuoden jälkeen pääset keikkailemaan varmasti ainakin pitkäaikaisosastoille, jossa hoitotyö on enempi perushoitopainotteista.
Kurssikavereista jotkut tietääkseni keikkailevat pari-kolmekin vuoroa viikossa lukujärjestyksestä ja tenteistä ym. riippuen. Itse keikkailen silloin tällöin. Työharjoittelujaksojen päivät ovat täyspitkiä, eli 7,5-8 h itsessään joten silloin en keikkaile aika- ja jaksamissyistä. Opiskelu vie aika ajoin paljonkin voimia, joten kannattaa muistaa pitää huolta omasta jaksamisesta ja levosta.
Olen tässä nyt niin kahden vaiheilla, lähtisinkö opiskelemaan vaiko enkö. Kun on kuitenkin nuo kaksi lastakin tuossa ja velkaa yhtä paljon kuin pienellä valtiolla ja lisäksi vielä toinen AMK-tutkintokin, niin vähän arveluttaa heittäytyä opiskelijaksi. Mutta toisaalta.. Elämä on niin lyhyt, että haluaisin tehdä sitä, mitä oikeasti haluan!
...elämä on lyhyt ja siitä kannattaa yrittää tehdä sellainen, että siinä viihtyy itse. Sama pätee vahvasti työelämään. Itselläkin on toisen alan tutkinto takana pitkä ura toisella alalla. Jälkikasvu on ehtinyt teini-ikään. Uuden oppimiseen on sitäpaitsi motivoitunut ihan toisella tavalla kuin aikoinaan ekaa tutkintoa suorittaessa.
Oman kokemukseni mukaan ei kannata kaihtaa töitä, periaatteessa... Pelkkä koulutus ei oikein riitä, mutta ei kannata silti tinkiä opinnoista. Oman ajatusmaailmani mukaan opinnot ovat sijoitus tulevaisuuteen, jonka takia en ole kaihtanut lainan ottamista. Toisen kesän jälkeen kieltäydyin kokonaan viikonlopputöistä ja se todellakin näkyy koulumenestyksessä positiivisesti. Työelämän kanssa on muutenkin tekemisissä kuin vain työntekijänä. Valmistumisen jälkeen voin peilata palkkatoivetta koulumenestystä vasten ja uskallan vaatia sen mikä minulle kuuluu. Niinkuin edellä on todettu, nämä asiat ovat aina erilaisia eri ihmisille, mutta muiden kokemukset ovat aina auttaneet minuakin hahmottamaan omia valintoja.
Täytyy olla itse aktiivinen ja ottaa sijaisuuksia vastaan jotta saa jalan oven väliin. Itse olen jo lähihoitaja ja tuleva sairaanhoitaja, joten minulle työtä riittäisi yllinkyllin...kaikkea ei tietty pysty eikä jaksa tehdä.Työllistymiseen on kuitenkin paremmat mahdollisuudet kuin monella muulla alalla.Jos tekee sen kolmekin yövuoroa kuukaudessa, niin se reilu 300 euroa tuntuu jo mukavalta kukkarossa ja aina pitää muistaa, että opiskelijana veroprosenttikin on pienempi:)
ja en ole ainakaan vielä tehnyt alan hommia. Hain kyllä vanhainkotiin, mutten päässyt (pieneltä paikkakunnalta) Jotenki jänskättäis viä aloittaa heittään keikkaa, kun n.3 viikon harjoittelu vasta takana. Osaankohan mitää, ja mitä sitten vaaditaan. Kai sitä tarvisi ottaa itseään syksyllä niskasta kiinni ja koittaa saada vloppukeikkaa. Eiköhän ne hommat sit opi, kun vaan tekee..