Te vanhemmat, jotka olette joutuneet loputtoman juomisen ym. takia miettimään/ laittamaan murkkunne katkaisuun tai sijoituskotiin....
Kertokaa mulle kokemuksianne.
Mulla 15 v. poika on nyt katkaisuhoidossa jatkuvan melkein päivittäisen dokaamisen takia. Ei kännissä joka päivä, mutta olut kuuluu päivittäiseen ruokavalioon.
Kaveripiiri vie pois kotoa yökausiksi, en tiedä välillä yhtään, missä poika on. Kaikki selitykset osoittautuu aina valheiksi.
Hoidon jälkeen mietitään sijoitusta johonkin muualle kuin kotiin....
Tuntuu hirvittävältä.
Oma lapsi sijoituskotiin?
14
2790
Vastaukset
- Ellen
on katsottu terveelliseksi,
oletkos sinä samaa mieltä ? - äiti minäkin
tuntuu varmasti pahalta, mutta nyt on ajateltava, mikä olisi pojalle parasta. Hänet on tavalla tai toisella saatava irtautumaan nykyisestä kaveriporukasta ja elämäntyylistä. Sijoitus muualle kuin kotiin voi olla hyvä ratkaisu, jotta saadaan elämä takaisin raiteilleen. Voitte myös yhdessä muuttaa eri paikkakunnalle, mutta voi olla liian iso urakka pitää poika oikealla tiellä ainakaan ilman huomattavaa ammattimaista tukea.
Tärkeää on pitää yhteyttä lapseen, jotta ette etäänny toisistanne liikaa. Välit eivät saisi mennä poikki. Hän on kuitenkin lapsi vasta. Hän tarvitsee kovasti tukea ja rakkautta. Joskus se tarkoittaa lapsen antamista sijoitukseen. - sanna42
Poika täytyy irtaannuttaa kaveripiiristään ja parhaiten se käy hankkimalla hänelle sijoituskoti (mahdollisimman kaukaa kotoa). Poika tarvitsee paljon valvontaa ja ohjausta, kun tuohon tilanteeseen on jo ajauduttu.
- äityliini
Lapseni sijoitettiin n. kaksi ja puolivuotta sitten n. 200km päähän kotoa.
Tyttö oli 14v. kulki missä sattui, ei käynyt koulussa oli poissa kotoa yö kausia.
Poliisit soitin perään kun oli kateissa mutta aina omilla keinoillani löysin.
Ensin sijoitettiin oman kunnan lastekotiin, jossa ei ollut mitään järkeä, koska kaveripiiri pysyi samana.
Fiksu sossumme auttoi, kun tiesi aivan ihanan perhekotiyhteisön ja sain tytön sinne.
Sekä tyttöni että minä ollaan tyytyväisiä sijoitukseen. Koulu menee tosi hyvin, menee lukion toiselle. Emme ole vieraantuneet toisistamme vaan olemme päässeet lähemmäs toisiamme.
Alussa tyttö ei päässyt vuoteen kotiin mutta minä vierailin heidän luonaan n. kerran kuukaudessa.
Yli vuoden on jo käynyt kotilomilla ja ne ovat menneet hyvin.
Tällä viikolla viimeksi oli kotona 4 päivää. Ei pidä yhteyttä entisiin huonoihin kavereihin muutama hyvä on jäänyt ja tietenkin on saanut uusia kavereita uudelta paikkakunnalta.
Ainakin meillä tytön "pysäytys" auttoi. Tyttö ei halua muuttaa takaisin kotiin ennen kuin on lukion käynyt ja sitten katsotaan muuttaako omilleen jonnekin opiskelupaikkakunnalle vai kotiin ja lähtee tänne päin opiskelemaan jotain.
Ei vielä luota itseensä että pysyisi erossa vaikeuksista ja jaksaisi käydä koulussa jos tänne nyt muuttaisi mutta kahdessa vuodessa voi tapahtua paljon. - 4xäiti
aikoinaan saman tapaisista syistä,joten voin suositella sitä lämpimästi.Olen todella kiitollinen kasvattivanhemmilleni siitä hyvästä/vaikeasta ratkaisusta,jonka tekivät minun parasta ajatellen."he antoivat minulle elämän"
- Keinot loppu
lapseni ajattelee minun hylkäävän hänet. Tiedän, että mahdollinen sijoitus on ainoa ratkaisu tällä hetkellä erottaa hänet kaiken maailman aineita käyttävästä kaveripiiristä.
Silti tuntuu niin pahalta, että "ajaisin lapseni pois" - vaikkei siitä olekaan kysymys.
Poika on tällä hetkellä suljetussa hoidossa 30 päivää, ainakin on turvassa itseltään.
Pienenä hän ei koskaan halunnut mennä kenenkään luo yöksi, kun kärsi niin koti-ikävästä.
Nyt murkkuna häntä ei saa kotiin yöksi millään, ellei hän itse päätä tulla...
Kummallista, miten asiat kääntyy päälaelleen. - äityliini
Keinot loppu kirjoitti:
lapseni ajattelee minun hylkäävän hänet. Tiedän, että mahdollinen sijoitus on ainoa ratkaisu tällä hetkellä erottaa hänet kaiken maailman aineita käyttävästä kaveripiiristä.
Silti tuntuu niin pahalta, että "ajaisin lapseni pois" - vaikkei siitä olekaan kysymys.
Poika on tällä hetkellä suljetussa hoidossa 30 päivää, ainakin on turvassa itseltään.
Pienenä hän ei koskaan halunnut mennä kenenkään luo yöksi, kun kärsi niin koti-ikävästä.
Nyt murkkuna häntä ei saa kotiin yöksi millään, ellei hän itse päätä tulla...
Kummallista, miten asiat kääntyy päälaelleen.Mulla oli sama pelko silloin kun ensimmäisen kerran juttelin sossun kanssa sijoituksesta ja oli vielä silloin kun lapsi lähti.
Mutta niin kuin kerroin keino oli paras mitä meille löytyi vaikka kävimme läpi nuorten turvatalot ja lastenkodin.
Sijoitushan tehdään aluksi määräaikaiseksi joten siinä on molemmilla aikaa harkita.
Ja ennen kaikkea ole hieman itsekäs ja ajattele kuinka monet kunnon yöunet voit nukkua kun tiedät että lapsesi ei ainakaan väärässä porukassa pyöri, se antaa sinulle voimia auttaa lastasi.
Onnea ja tsemppiä teille ja kaikkea hyvää. - umr
hyvä että olet tyytyväinen.toivottavasti oma tyttäreni on joskus samaa mieltä.itselläni tosi vaikea ratkaisu ja palkaksi tällä hetkellä haukkumiset.
- äitee +4
rankkaa on tuollainen elämä kaikille osapuolille! Lapsesi saa nyt apua ja jos kotona on riski suistua uudelleen ei sijoitus muualle ole ollenkaan paha asia. Omat tunnot vanhempana ovat varmasti aika kamalat ja syyllisyys yms asiat, mutta aina ei asioille voi mitään yksin ja siksi on hyvä että apua on saatavilla muilta tahoilta.
Kunhan nyt jaksatte olla lapsen tukena ja edelleen olemassa hänen vanhempinaan niin mahdollisuus parempaan on olemassa!
Kaveripiiristä poisto on varmasti oikea ratkaisu tuossa tilanteessa. Uusi ympäristö ja uudet jutut auttanevat pojan takaisin kaidalle polulle. Mitäänhän ei tuossa iässä ole menetetty vaan kaikki on vielä mahdollista.
Kanssaihmisten tuki on tärkeää, mutta ne juorut ja muut puheet varmasti ovat silti rankkoja vaikka niistä ei suoraan tietäisi sillä kyllä jutut liikkuu aina..
Eipä muuta voi kuin toivoa että kaikki menisi parempaan suuntaan. Toivon että sinulla on myös joku jolle voit puhua asiasta ihan kasvokkain niin paljon kuin haluat! - äidin ja isän huoli
meillä 14v poika on tänä kesänä ottanut alkoholia kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla paljon, vaikka minusta kaikki alkoholi on paljon tuon ikäisellä. viime kerralla hän jopa kävi käsiksi isäänsä,mutta saimme tilanteen rauhoittumaan ja poika pyyteli anteeksi ja itki tekemäänsä vai mitä sitä emme tiedä. tämä on kuitenkin ollut rankkaa ja mistä saisi apua ettei tälläien jatkuisi. olemme erittäin huolissamme ja kaveripiiri on varmasti se joka eniten vaikuttaa.
- 6 lapsen äiti
oma lapseni on huostaanotettu omasta pyynnöstäni,lastenkodissa tällä hetkellä.hirveeltä tuntuu,mutta lapsen parhaaksi se on .älä syytä itseäsi.voimia niitä tarvitset jatkossa ja paljon.
- Ei enää sydän kurkussa
Tttäreni aloitti kotoa karkaamiset, juopottelun, koulusta lintsaamiset ym. oireet 13 vuotiaana. Mukana oli myös anoreksia. Kotona hän käyttäytyi vihamielisesti eikä hän kunnioittanut minkäänlaisia rajoja. Tilanne meni katastrofaaliseksi. Hain apua lastensuojelusta. Päädyttiin sijoitukseen, avohuollon tukitoimenpiteenä. Ensin lyhytaikaiseen sijoitukseen perhekotiin; ei toiminut, tyttö ei kunnioittanut rajoja sielläkään. Sitten sijoitus lyhytaikaiseen laitokseen; siellä hän pystyi rauhottumaan, koska rajat asetettiin todella kireiksi. Mutta sitten päädyttiin pitkäaikaiseen sijoitukseen, omalle paikkakunnalle, tyttökotiin;siellä vaikeudet vasta alkoivatkin. Paikka oli kun lepokoti ja tyttö teki mitä halusi ja piti koko paikkaa vallassaan. Lastensuojelu ei halunnut siirtää tyttöä vahvempaan paikkaan pyynnöistäni huolimatta. Onneksemme en ollut suostunut huostaanottoon. ( kaikki huostaanotot joita jouduttiin tekemään, tehtiin väliaikaisiksi, jotka raukeavat itsestään 14 vrk. kuluttua). Koska olin/olen lapseni huoltaja heidän oli kuitenkin pakko ottaa kantani huomioon, varsinkin kun uhkasin tehdä lastensuojelua vastaan rikosilmoituksen heitteillejätöstä. Tyttö oli todella vaarassa ja meidän koko perheen elämä täysin sekaisin.Heittäytymällä todella hankalaksi ( vetämällä mukaan lastensuojelun tarkastajat, poliisin, julkisuuden ym.) sain tyttöni koulukotiin 300 km päähän. Paikka oli todella tiukka, mutta ilmeisen oikeudenmukainen. Hoito oli ympärivuorokautista, omahoitaja todella ammattilainen. Paikalla oma psykologi ja hoito oli tarkasti suunniteltua sekä päämäärähakuista. Tuloksia alkoi tulla heti. Tyttö rauhoittui, vaikka hän kävi läpi monta vaihetta.Pelkoa, vihaa, kaikkia negatiivisia tunteita. Hän koki olevansa vankilassa, mutta tajusi olevansa siellä omaksi parhaakseen. Kuitenkin hän omaksui asenteen, että ottaa koulukotiajasta kaiken hyödyn irti ja nosti keskiarvonsa melkein ysiin, itsenäistyi, jätti vanhan kaveripiirin, sai itseluottamusta. Tajusi että kaikki oli kuitenkin hänen parhaakseen.
Meni puolitoistavuotta ja tyttö kotiutui. Sain takaisin 16 vuotiaan fiksun, ihanan, järkevästi omilla aivoillaan ajattelevan tytön. Äitinä voin sanoa, että huono omatunto,syyllisyyden- ja riittämättömyyden tunteet olivat koko ajan voimakkaat. Aika oli raastavaa, mutta meillä kävi onni että kaikki päättyi onnellisesti. - larppa15
olen itsekki joutunut joutunut muuttamaan kodistani alkoholi ongelman takia ja tuntuuhan se pahalle kaikista enkö jaksa enää tätä elämää ja masentaaki kaiken lisäksi ja toivoisin apua teiltä:)
- rektek22
voimia bro
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2062171Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin681732Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä821548En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1471447- 501421
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1281139Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke2221025- 173997
Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja51850Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60794