Eilen kurkotin kättä
niinkuin olisin tähteen
katsonut, sinuun.
Vastaan viileys lähteen
pärskähti vääjäämättä,
osuen minuun.
Tyhmä rakkauteni
ei sitten riittänyt.
Ja kaikki hukkaan meni,
Et edes kiittänyt.
niinkuin olisin tähteen
katsonut, sinuun.
Vastaan viileys lähteen
pärskähti vääjäämättä,
osuen minuun.
Tyhmä rakkauteni
ei sitten riittänyt.
Ja kaikki hukkaan meni,
Et edes kiittänyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älyttömän hieno runo.
Tuollaisia kun myytäis kirjakaupassa niin ostaisin heti
Kirjota lisää, jos on samaa kamaa tarjolla.
rakkautta
täällä pois
heitellään
tuon ytimekkäästi...
Oih!
Epätoivosi.
Ei mennyt hukkaan se.
Lisää!
Koskettava runo sinulta,
hyvin kuvaeltu epätoivo -
synkkä, kaunis.
Jos kurkotit kättä tyhjyyteen,
ei ollut onnesi edessäsi,
vain väärennöstä tyystin.
Ojenna kätesi uudelleen,
lämmintä kättä kohti.
Rakkaus kävelee sinua
vastaan,
epätoivosi karkottaa.
Jos ei ollut hän rakkautes
arvoinen -
oli sokea onnelle,
sinulle hän.
Hymyä ja rakkautta päivääsi.