Ostin leikkuupuimurin, stiigan merkkie tietenkin. Itekseni näen aattelin, sillä anopin päälle hurauttaisin. Hyvin terät siitä liippasin ja käynnistysnarun rasvasin. Yöt ja päivät stiigalla ajelin ja anopin piälle ajamista harjottelin. Sitten yks lauantae, minä tillaisuuven parraiman saen. Anoppi taplasi mielissään, aina lauantaisin meille kyläilemään. Heti portilta kun hänet huomasin, mie stiigan käyntiin tärräytin. Vuan huono ol loppu tarinan tään, anopin edelleen hengissä nään. Juuri kun kaasua polokasin, katkes stiigasta vaijeri tietenkin...
Leikkurin osto
SakrTopEliusKK
0734
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.