En jaksanut lukea taaempana olevia sepustuksia kattokorkeuksista. Eli suora kysymys ovatko Älvsbyyn (240 cm)ja Kastellin (248 cm) kaikkein matalimmat pakettitalot? Miten se voi olla mahdollista kun toinen on puolta kalliimpi? Miten muissa paketeissa on kattokorkeuden suhteen.
Joo, varmaan joku sanoo, että tee pitkästä niin saat vaikka 7m korkean hallin. Miten niissä jotenkin sekoitetaan ilmaa kun lämmin nousee sinne katonrajaan. Samalla tavalla kun Honkarakenteen parvi huviloissa. Alhaalla jäätyy ja parvi on sauna.
Joo, varmaan joku sanoo, että tee pitkästä niin saat vaikka 7m korkean hallin. Miten niissä jotenkin sekoitetaan ilmaa kun lämmin nousee sinne katonrajaan. Samalla tavalla kun Honkarakenteen parvi huviloissa. Alhaalla jäätyy ja parvi on sauna.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Toiseen ei edes rahalla saa korkeutta lisää!
hakea muista ratkaisuista, vai mitä? Mieti sinä sitä.
Eikö siinä 2-krs Ä-talossa voi puhkaista katon yläkertaan jos haluaa esim 5 m kattokorkeuden?
Kattotuolit taitaa älsbyssäkin jopa olla 900mm jaolla(toivottavastin)
Joku 2..2,5 m jako on paljon lähempänä totuutta. Älsbyyssä kattotuoleja on varsin harvassa, mutta ruoteet on jämeriä ja niitä on paljon. Ainakin siinä 1-krs mallissa jota kerran tarkastelin.
lautakattotuolien kanssa.
älsbyssä on kattotuolijako 120cm, suomalaisissa yleensä 90cm, kun eivät osaa noin harvalla kattotuolijaolla rakentaa (siis suomalaiset). Ruotsalaiset osaavat senkin.
olisi suomalaisten syytä laittaa max. 45 cm jaolla niitä rimojaan. Eihän ne edes kanna tiilikattoja vahvistamatta.
Ruotsissa on myös ollut ongelmia kattojen kanssa.
siis kaikki hyvin. Romahtihan saksassakin hallin katto. Siellä sentään joutuvat vastuulliset niistä vastaamaan, entäs meillä ? Eikä tällaisia määriä ei niitä ongelmia ole muualla ollut, varsinkin suhteutettuna rakennusmäärään. Älväriin muuten voi vaihtaa tiilikatteen, vaikka tehdas ei sitä vaihtoehtoa taida tarjota.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=5&lehti=305&artikkeli=8538
Ei ole ihme, että parakkikulttuuri kukoistaa tuossa älvärinkaupustelijan "rakentamisen paratiisissa".
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&jarj=5&lehti=305&artikkeli=8538
No ilmankos älsbyyn ei saisi tiilikattoa.
että asia vähän outo kirjoittajalle.
Lumikuorma on huomattavasti suurempi lisäkuorma katolle, kuin esimerkiksi tiilimateriaalin paino.
Lumikuorma on tyypillisesti muistaakseni luokkaa 180...240 kg/m2 ja tiilikattorakenteen paino luokkaa 40 kg/m2.
asiat jo ongelaksi ja niihin puututaan jotka täällä ovat aiva normaalia käytäntöä ja puutetta johon täällä ei nähdä edes aiheelliseksi puuttua. Lisäksi esim. katoissa käytetyt kantavuudet ovat aivan eriluokkaa kuin meillä vaatimukset, silti Ruotsalaiset pitävät niitä ja niiden valvontaa riittämättömänä. Se ei suinkaan tarkoita että meillä olisi sitten asiat paremmin.
On siis kestettävä molemmat, eikös niin.
kestää tiilikatonkin.
jatko aina samassa kohdassa.
Väitit tuossa aiemmin, että kuorman kasvaessa noin 15% pitää kattotuoleja lisätä 100%.
Rakennuslehti: "Katto-ongelmia on enemmän kuin Suomessa."
Väität:
"Se ei suinkaan tarkoita että meillä olisi sitten asiat paremmin."
Eikö se rakennuslehti sitten ymmärrä asiasta mitään, vai onko se sitä asian huonommin oloa, jos meillä katto-ongelmia on vähemmän.
Se minkä toiset kokevat onelmaksi, toiselle se on normaalia, ja joskus jopa parempaa.
:) :) Tulkitse aivan niin kuin haluat :)
rakentamisen saralla. Vaikka se täällä kilpailee näköjään kaikkien kanssa, ruotsissa se on aivan omassa kastissaan.
yhteensä. Se siitä kulttuurin kukoistamisesta.
niin kyllä sitten hävettää olla Suomalainen.
En ymmärrä, miten joku voi hankkia uuden kämpän, joka on kuin suoraan 70-luvulta.
monia. Mitä häpeämistä siinä on. Ajetaanhan me lähes euroopan vanhimmalla autokannallakin.
mm. talojensa pieneen energiankulutukseen, jopa älvärissä. Ruattalaisten katto ongelmatkin ovat sellaisia ettei niitä edes suomessa nähdä ongelmina, taallä kun ollaan heppoisemmilla kannoislla liikenteessä. Kuitenkin täällä voidaan oikein lehdessä kommentoida asiaa tarkentamatta millainen se ruattalaisten katto ongelma oikein onkaan. Vielakään ei taida yksikään talovalmistaja suomessa (muu kuin älväri, jollei sitäkin ole pilattu) käyttää yhtä jykeviä kattorakenteita. Silti nuo ovat ruattalaisille ongelma.
Ai miten mahdollista? Mitähän muita puutteita mm. mahtaa älsbyyssä olla kastelliin verrattuna? Mieti useampia kertoja. Lienee turhaa tässä toistaa jo usein kerrottuja faktoja.
Ei se huonekorkeus ole yksin mikään suuri hinnannostaja talossa. Älsbyyssä ei silti onnistu korkeampi tila.
Meillä Jukassa 250 cm. Riittää hyvin tällaiselle normaalia pidemällekkin kaverille. Älvärit ja Kastellit ovat aikansa bulkkeja. Oikeassa olet niiden vinojen kattojen ja olohuoneessa 5 m kanssa.
Luulin että nuo ovat normikorkeudet Jukassa.
...Kastelli bulkki? Siis millä tavoin? Kuten sanottua korkeutta saa lisää ja tuskinpa tuo 2 cm autuaaksi tekee muutoinkaan.
Olemme tehneet sekä Kastellin että Jukan. Kolmannella kerralla palasimmekin taas Kastelliin. Jukassa pienelementit asennusryhmä survoi väkisin paikoilleen. Sisäpuolella heitot olivat paikoitellen järkyttäviä, takkahuone piti paneloida koskei pakkelillakaan saanut siistiä. Kattotuolit olivat kuin "aallokkoa". Puuverhous hakattu voimalla kiinni pienelementtien saumakohdista. Vasaranjäljet näkyivät selvästi. Että se siitä onnesta.
...sanomatta että erkkerin nurkat vuotivat kylmää sen verran että lämpöä kului kyllä harakoille.
Selvennykseksi vielä, en ole talomyyjä.
Ei, mitään ongelmia, niin sujuvsti ratkoivat eteen tulleet mitta-ongelmatkin asennettaessa että ei voi kuin kiitellä. On kyllä aika epätasa-arvoista että nuo asennusporukat ovat niin erilaisia, hyvänkin talon kun saa pilattua huonolla asennuksella. Siinä se taas näkyy, kunnon työvoiman puute rakennusalalla.
Oletko koskaan käynyt talossa, jossa huonekorkeus on esim. 5 m? Lämmin ilma todellakin nousee ylös, mutta jos ilmanvaihdon poistoja ei laita sinne kattoon, niin ilma sekoittuu.. yksinkertaista :) (näin olen itse asian käsittänyt)
tähän että, ehkäpä vain se 240 cm huonekorkeus ei ole niin suuri asia. Taitaa alkaa aika vahvasti älväristejä hymyilyttämään näillä jatkuvasti nousevilla enrgiahinnoilla. Pienikulutteinen talokin oli edeullinen hankkia ja energiakulutus minimissään. Alkaa hiki valumaan noilla korkean huonetilan omistajilla kun ovat sen korkean huonetilansa kustantaneet suoran sähkölämmityksen asentamalla.
Meidän Kastellin korkeus on kyllä 257 ja tähän asti kuvittelin sen olevan ns. normaali korkeus.. meille ei ainakaan muuta edes tarjottu
Varmaan esim. noissa auosikkipaketeissa tuo 248 voi olla normaali huonekorkeus, joissain muissa taas jotain muuta.