Kuinka vanhaksi teillä

Bokserit lähti kun niihin putos iso ja painava pökäle.

Elävät ihmisiän kun ei piere liian kovaa ja ei pese niitä koskaan.

eli meidän bokseri. Sitten oli lopetettava tosi vaikean haiman vajaatoiminnan vuoksi. Sääli, sillä se juuri ehti aikuistua ja muuttua rasavillistä ihanaksi kotikoiraksi.

Uutta bokseria en enää hanki, en pidä pitkästä hännästä bokserilla. Myöskään rasavilli luonne ei enää innosta.

Moi,
Entinen tiikeri eli 12 vuotiaaksi herraksi, vaikka aloin jo odottamaan alitajuntaisesti poislähtöä kun mies täytti kuusi. Tästä sain kiittää kaikkia kirjoituksia boksereiden lyhyistä vierailuista luonamme.
Nyt toivon että tämä viisi kk leijona olisi rinnallani mahdollisimman pitkään ja pysyisi voimissaan herrasmiesikään asti.

Jokainen päivä on ikimuistoinen, jokainen vuosi ja jokainen hetki heidän kanssaan on ihanaa harmaista hiuksista huolimatta :)

Voimia Teille molemmille :)

Meidän ensimmäinen boxeri eli 13 vuotiaaksi. Kuoli syöpään elettyään siihen asti täysin terveen elämän. Tämä toinen on jo yli 10v ja täysin terve. Vatsa on aina ollut vähän herkkä ja pieniä ihokasvaimia on tullut, mutta ne ovat vaarattomia. Kuono ja pää ovat jo ihan harmaita, mutta silmissä on vesselin katse. Ulkona kaveri kulkee tyylikkäästi ja joustavasti ja intoutuu helposti leikkimään. Vielä ei siis ole nähtävissä mitään vanhan koiran jäykkäkoipisuutta eikä hidasta käyntiä. Häntä pystyssä pompottelee päiväkävelylle ja jos vastaan tulee mukava narttu koko olemus jäntevöityy entisestään.

on kohta 11v ja vielä ei naamasta kukaan usko että herra on jo sen ikäinen herrasmies vanhus. harmaantunut ei ole juuri ollenkaan, vointi on hyvä ja koira terve. ainoat ovat lonkat jotka välillä kipuilevat mutta pysyvät kurissa kipulääkityksellä. vielä ei siis ole poislähtemisen merkkejä

6-vuotiaana luusyöpään.