En nyt tarkoita paukkuarkuutta vaan muuten reagointia outoihin, koviin, kummallisiin ääniin. Sitähän ainakin väitetään että paimenkoirat olisivat jotenkin herkempiä äänille kuin muut..faktaksi en tosiaan tuota sanoisi, mutta näin olen kuullut.
Miten collikkanne suhtautuvat vaikkapa hälytysajoneuvojen ulinaan tai vappupillin törähdykseen? Antakaahan reilusti esimerkkejä ja kertokaa koirienne mökänsietokyvystä ;) Yritetään nyt elvyttää taas colliepalstaa kesän hiljaiselosta..
Minä aloitan.
- Meillä koira ilmoittaa ahkerasti siitä jos kännykkäni soi, enkä itse sitä satu kuulemaan vaikkapa toisesta huoneesta. Kelmi juoksee edestakaisin ja näyttää siltä että "nyt on kiire, tule jo!" Koira on ilmeisesti yhdistänyt puhelimeni soittoäänen hirveeseen kiireeseen ja toheltamiseen kun olen välillä pää kolmantena jalkana rynnistänyt vastaamaan..
- Hälytysajoneuvoista meillä ei ole ollut minkäännäköistä ongelmaa..mutta jäätelöauto on pari kertaa aiheuttanut hepulin kun kuski on nurkan takaa ajaessaan laittanut tunnarin soimaan ja me ollaan oltu siinä vieressä.. x)
- Vappupillejä koiramme ei voi sietää vaikka muuten tykkääkin juhlahumusta.. xD Yleensä tuo näkyy.. tai itseasiassa kuuluu kauas. Koira nimittäin sanoo pari valittua sanaa aina innokkaalle puhaltelijalle..
Miten collikkanne suhtautuvat vaikkapa hälytysajoneuvojen ulinaan tai vappupillin törähdykseen? Antakaahan reilusti esimerkkejä ja kertokaa koirienne mökänsietokyvystä ;) Yritetään nyt elvyttää taas colliepalstaa kesän hiljaiselosta..
Minä aloitan.
- Meillä koira ilmoittaa ahkerasti siitä jos kännykkäni soi, enkä itse sitä satu kuulemaan vaikkapa toisesta huoneesta. Kelmi juoksee edestakaisin ja näyttää siltä että "nyt on kiire, tule jo!" Koira on ilmeisesti yhdistänyt puhelimeni soittoäänen hirveeseen kiireeseen ja toheltamiseen kun olen välillä pää kolmantena jalkana rynnistänyt vastaamaan..
- Hälytysajoneuvoista meillä ei ole ollut minkäännäköistä ongelmaa..mutta jäätelöauto on pari kertaa aiheuttanut hepulin kun kuski on nurkan takaa ajaessaan laittanut tunnarin soimaan ja me ollaan oltu siinä vieressä.. x)
- Vappupillejä koiramme ei voi sietää vaikka muuten tykkääkin juhlahumusta.. xD Yleensä tuo näkyy.. tai itseasiassa kuuluu kauas. Koira nimittäin sanoo pari valittua sanaa aina innokkaalle puhaltelijalle..
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei oikeastaan reagoida pahemmin mihinkään ääniin. Mutta uuteen kännykkääni laitoin viestiääneksi kukkokiekuun ja nahkat meinas syödä mun uuden puhelimen. Soittoääni vaihtui :)
Pian 10 pehkonarttumme alkaa riehumaan kun taputetaan. Eipä meillä juuri muuta kerrottavaa ole.
ääniin ei kiinnitä paljon huomiota kuin puhelimen soittoon ja ovikelloon. Puhelimen soidessa juoksee puhelimen luokse ja istuutuu odottamaan, että minä tulen ja vastaan puhelimeen, sitten tökkii kuonollaan, että vois sitä emäntä vähän rapsuttaa, kun siinä kuitenkin istut, tykkää myös kuunnella puhetta, murisee tyytyväisen näköisenä =)
Ovikellon soidessa taas menee oven lähettyville ja jää odottamaan, että minkälaista populaa sieltä on tulossa, omaa hieman vahtimisviettiä, mutta jos itse olen tulijoille ystävällinen, koirakin häntää heiluttaa =)
lasten ääniin reagoi uteliaana, itkevän lapsen luokse tahtoisi mennä, samoin jos lapset nauravat ja kiljuvat, haluaisi mennä katsomaan, mikä siellä on meneillään..
haukkuu vähän kaikkee...ei vainen.
oikeastaan erityisesti tulee mieleen yksi tiivistenauhapussi, se rasahtaa niin, että poika alkaa mielettömän haukkumisen. Samoin aiheuttaa luistimet muovipussissa. Ja jotkut muut pienet oudot äänet, ei nyt vaan tule mieleen.
Hakattiin lekalla tolppia maahan koiratarhaa varten, siitä melusta ei ollut tosin moksiskaan.
Meillä näitä riittää..
Pehko pelkää:tuuletinta, pesukonetta (jos päällä, pysyy omassa punkassaan loukkaantuneena)ja autoja, etenkin busseja. Ja inhoaa/raivoaa hallitsemattomasti seuraaville:skeitit, ovikello, rullaluistimet/luistelijat, paloautot, ambulanssit ja jätskiauto.
Nahka on aroin koira, mitä olen koskaan tavannut, pelkää välillä jopa puiden havinaa ja puhelinta..:D
Meidän kohta 2-vuotias pehko ei paljoa melusta piittaa. Viime keväänä avopuolisoni kaiveli tallin perukoilta moottoripyöränsä ja huudatti sitä ulkona ihan omaksi ilokseen (miehet ja niiden leikit....). Koira makasi reporankana koko sen ajan vieressä eikä välittänyt mitään. Samoin pentuna se oli mieheni mukana työmaalla jossa naulapyssyllä ampuivat vajan sisällä seinään nauloja (eli aikamoista pauketta).. pentu oli seurannut toimenpidettä jalkojen vieressä pää kallellaan ja silmät ihmetyksestä suurina. Pehko on ollut myös mukana lintumetsällä eikä säikähdä ampumistakaan. Uutena vuotena käytiin illalla katsomassa ilotulitusta ja silloinkin reagoi enemmän valoon ja välkkeeseen kuin pamauksiin.
Kuuro meidän koira ei ole sillä kuulee parvekkeelle asti kun jääkaapin ovi käy keittiössä toisella puolella asuntoa.
On sukuja joita jalostettu kai liikaa... Sairastuvat päästään, äänille.
Ystäväni pehko tuli myös ääniherkäksi. Valitettavasti sille ei vain loppua tullut, vaan pienimmätkin äänet (tiskaus, kenkien kopse..) saivat sekoamaan. Aiheuttivat ilmeisesti kipua.. Lopputulos oli lopetus. Pennun emo oli myös lopetettu samasta syystä hyvin nuorena.
En tarkoita että niin sinulla olisi, mutta hyvä kai tietää...