Varsinkin PK-sektorilla IT-alan yritysten sisäinen asiantuntemus on rajatonta. Se riittää jopa oman asiakkuuden-ja myynninhallintajärjestelmän luomiseen toimitusjohtajan työhuoneessa. Tekniikkakin on halpaa - vain hullut maksavat vastaavista ratkaisuista kymmeniä tuhansia euroja. Pätevä toimitusjohtaja tekaisee oman ratkaisunsa Exelillä parissa päivässä...
Nyt on kuitenkin niin, että mikäli myynnin (tai muidenkaan liiketoiminta-alueiden) erilaisia tunnuslukuja halutaan seurata yrityksen johdolle merkittävää tietoa tuottavalla tavalla seurantaan käytettävän järjestelmän olisi oltava osa prosessia eikä oma prosessinsa. Mikäli tietoa kerätään järjestelmän ulkopuolella tapahtuvalla raportoinnilla se maksaa yritykselle rahaa jo pelkästään työntekijöiden raportointiin käyttämän ajan muodossa. Sen lisäksi kun varsinainen työskentely tapahtuu raportointijärjestelmän ulkopuolella on kerättävän tiedon todenmukaisuus kyseenalaista ja parhaimmillaankin ei reaaliaikaista.
Erilaiset irralliset raportointijärjestelmät, joissa esimerkiksi myyjät laitetaan kirjoittelemaan prospektilistoja ja projisoituja kauppoja tällä kvartaalilla ovat kammottava irvikuva todellisista asiakkuuden seuranta-ja valvontaohjelmista. Siinä missä täysiveriset ratkaisut parantavat työn sujuvuutta ja tuovat mukanaan mahdollisuuden ennustaa tulevaa ovat nämä kotikutoiset viritykset kuin puusta rakennettuja lautasantenneja savimajojen katoilla.
Palaveribuumia on seurannut raportointibuumi yhtä tehottomasti kuin edeltäjänsä varsinkin PK-sektorilla. Kiireellä itse pystyyn kyhätyt pöpötietoa keräävät Exel-tiedostot sisältävät loputtomasti tyhjäpäistä silmänpalvontaa, olemattomia prospekteja ja tahallaan pois jätettyjä epävarmoja tarjouksia. Toisaalta – ensimmäisen parin kuukauden jälkeen johto ei niitä enää jaksa lukea, joten niiden sisältämä väärä tieto tuskin aiheuttaa työajan menetystä kummempaa vahinkoa.
Tyynystä vasaraa taitellen
O.S.D.
Nyt on kuitenkin niin, että mikäli myynnin (tai muidenkaan liiketoiminta-alueiden) erilaisia tunnuslukuja halutaan seurata yrityksen johdolle merkittävää tietoa tuottavalla tavalla seurantaan käytettävän järjestelmän olisi oltava osa prosessia eikä oma prosessinsa. Mikäli tietoa kerätään järjestelmän ulkopuolella tapahtuvalla raportoinnilla se maksaa yritykselle rahaa jo pelkästään työntekijöiden raportointiin käyttämän ajan muodossa. Sen lisäksi kun varsinainen työskentely tapahtuu raportointijärjestelmän ulkopuolella on kerättävän tiedon todenmukaisuus kyseenalaista ja parhaimmillaankin ei reaaliaikaista.
Erilaiset irralliset raportointijärjestelmät, joissa esimerkiksi myyjät laitetaan kirjoittelemaan prospektilistoja ja projisoituja kauppoja tällä kvartaalilla ovat kammottava irvikuva todellisista asiakkuuden seuranta-ja valvontaohjelmista. Siinä missä täysiveriset ratkaisut parantavat työn sujuvuutta ja tuovat mukanaan mahdollisuuden ennustaa tulevaa ovat nämä kotikutoiset viritykset kuin puusta rakennettuja lautasantenneja savimajojen katoilla.
Palaveribuumia on seurannut raportointibuumi yhtä tehottomasti kuin edeltäjänsä varsinkin PK-sektorilla. Kiireellä itse pystyyn kyhätyt pöpötietoa keräävät Exel-tiedostot sisältävät loputtomasti tyhjäpäistä silmänpalvontaa, olemattomia prospekteja ja tahallaan pois jätettyjä epävarmoja tarjouksia. Toisaalta – ensimmäisen parin kuukauden jälkeen johto ei niitä enää jaksa lukea, joten niiden sisältämä väärä tieto tuskin aiheuttaa työajan menetystä kummempaa vahinkoa.
Tyynystä vasaraa taitellen
O.S.D.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kun ei ole tietokonetta, ei asiakkaita, ei raaka-aineita, mutta hyvä liike-idea, niin ilman markkinointia ja tuotantoa investoinnit valuvat hyvän idean pönkittämiseen.
Sitten jälkeenpäin ihmetellään, että miksi kolmen peräkkäisen vuoden tilinpäätös on edelleen tappiollinen.