Elämän nälkää

Sitäkö sieluni huutaa lakkaamatta?
Korpien kätköihin kuulutaa.
Merille viestin laitaa.
Sielun syvyyksistä ammentaa.
Sanoiksi paperille raapustaa.
Elämää.
Julmaakin julmempaa.
Väliin heitää eteen.
Karikoita, kallioihin hyökyviä aaltoja.
Miksi niin tekeekin?
Opiksi , ohjeeksi tuleville koitoksille.
Niillekö vain?
Sitä mietin ja sieluni ympäri kääntäen huudan merille.
Oi rakkaus!
Kuinka osaatkin olla julma.
Kuritat ja rakastat samalla.
Hellien hyväilet, vieden järjen.
Toisella kädellä kurittaen.
Sydämen tikarilla lävistäen.
Kaikkiko kuuluu elämään?
Nälkäisenä sieluni huutaa.
Ammentaen voimaa korpien sylistä.
Metsän kätköstä samoillen.
Siellä saa sieluni hetken rauhan.
Saan rauhassa itkeä onneani, suruni surra.
Kaipuuni huutaa hongistoon.
Elämän tuskani, nälkäni ravita.
Saanhan rakastaa.
Olla nälkäinen elämälle.
5209
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

luettuani toivoisin osaavani ilmaista tunteeni
edes pienenkin osan samanveroista, lievittääkseni
oloani.... sinä osaat Margitta!

Äänestä
  • Erittäin voimakkaasti tuotu esiin, mitä pitikin. Todella hienoa. kiva lukea tällaista antia.

    Äänestä

Lipsahti palautteeni sinulle tuohon toiselle hyllylle...mutta otan uusiksi nyt: olipa todella voimakkaasti annettu ulos se mitä pitikin. aivan upeaa luettavaa. tunteita, tunteita ja niiden purkua kauniisti ja aidosti.

Äänestä

runo elämästä,onnistuit todella!
Voi kuinka paljon meissä asuukaan sisälläpäin...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Margitta kirjoitti:

Sitäkö sieluni huutaa lakkaamatta?
Korpien kätköihin kuulutaa.
Merille viestin laitaa.
Sielun syvyyksistä ammentaa.
Sanoiksi paperille raapustaa.
Elämää.
Julmaakin julmempaa.
Väliin heitää eteen.
Karikoita, kallioihin hyökyviä aaltoja.
Miksi niin tekeekin?
Opiksi , ohjeeksi tuleville koitoksille.
Niillekö vain?
Sitä mietin ja sieluni ympäri kääntäen huudan merille.
Oi rakkaus!
Kuinka osaatkin olla julma.
Kuritat ja rakastat samalla.
Hellien hyväilet, vieden järjen.
Toisella kädellä kurittaen.
Sydämen tikarilla lävistäen.
Kaikkiko kuuluu elämään?
Nälkäisenä sieluni huutaa.
Ammentaen voimaa korpien sylistä.
Metsän kätköstä samoillen.
Siellä saa sieluni hetken rauhan.
Saan rauhassa itkeä onneani, suruni surra.
Kaipuuni huutaa hongistoon.
Elämän tuskani, nälkäni ravita.
Saanhan rakastaa.
Olla nälkäinen elämälle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu