Eli olisitko valmis maksamaan tietyistä palveluista/asioista enemmän, jos verotus keventyisi huomattavasti?
Esimerkiksi maksu kirjaston käytöstä, lukukausimaksut yliopistoissa/korkeakouluissa, korkeammat maksut julkisesta terveydenhuollosta yms.
Itse olisin valmis maksamaan enemmän niistä palveluista, joita käytän. Esimerkiksi miksi koulutuksen pitää olla ilmaista kaikille, myös ulkomaalaisille? Olisin valmis maksamaan kohtuullisen lukukausimaksun yliopistossa (esim. 1000-2000 eur/vuosi). Tämä kaikki tietysti sillä ehdolla, että verotus keventyisi huomattavasti.
Entäs tasavero. Mitä mieltä ihmiset siitä? Minusta sinänsä oikeudenmukainen idea, jos vain saataisiin käytännössä toimimaan. Jonkinlainen porrastusjärjestelmähän siinä pitäisi kuitenkin tulojen mukaan olla, ettei pienituloisten veroprosentti nousisi.
Esimerkiksi maksu kirjaston käytöstä, lukukausimaksut yliopistoissa/korkeakouluissa, korkeammat maksut julkisesta terveydenhuollosta yms.
Itse olisin valmis maksamaan enemmän niistä palveluista, joita käytän. Esimerkiksi miksi koulutuksen pitää olla ilmaista kaikille, myös ulkomaalaisille? Olisin valmis maksamaan kohtuullisen lukukausimaksun yliopistossa (esim. 1000-2000 eur/vuosi). Tämä kaikki tietysti sillä ehdolla, että verotus keventyisi huomattavasti.
Entäs tasavero. Mitä mieltä ihmiset siitä? Minusta sinänsä oikeudenmukainen idea, jos vain saataisiin käytännössä toimimaan. Jonkinlainen porrastusjärjestelmähän siinä pitäisi kuitenkin tulojen mukaan olla, ettei pienituloisten veroprosentti nousisi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voidaan kysyä, että monellako yliopisto-opiskelijalla olisi varaa maksaa vaikkapa 1.000e lukukausi maksua, saatika jos ne olisivat korkeammat.
Ilmaisen koulutuksen ajatuksena on, että jokainen jolla on potentiaalia voi kouluttautua juuri niin korkealle kuin mahdollista, ilman että tausta olisi kouluttautumisen esteenä. Lahjakas ei välttämättä synny rikkaaseen perheeseen tai edes varakkaaseen, jolla olisi mahdollista kouluttaa jälkikasvuaan kovista lukukausi maksuista huolimatta.
Korkeamat terveyskeskusmaksut haittaisivat eniten juuri niiden terveyden huoltoa, joilla ei ole varaa käydä yksityisellä lääkärillä hoidatuttamassa vaivojaan. Voidaa kysyä, että monellakon esim. vanhuksella tai pitkäaikaistyöttömällä on varaa käydä yksityisellä lääkärillä, kun se pieni eläke/peruspäiväraha saattaa riittää juuri ja juuri perustoimeentuloon.
Quote:
Jonkinlainen porrastusjärjestelmähän siinä pitäisi kuitenkin tulojen mukaan olla, ettei pienituloisten veroprosentti nousisi.
End quote.
Tuollainen porrastus on jo olemassa, ei sitä varten tarvitse pyörää keksiä uudelleen. Jos haaveile tasaveron perää, niin siinä laskun maksaa ne pieni- ja keskituloiset, jotka tarvitsevat kipeimmin niitä yhteiskunnan peruspalveluja.
kun verotus vie kaiken, sehän oli koko homman pointti edellisellä kirjoittajalla.
Mm. koulutuksesta sen verran, että jos lukukausi olisi vaikka 1000€, niin se joka koulua haluaa käydä voisi maksaa sen vaikka lainarahalla. Tällöin koulussa oltaisiin vain todellisesta motivaatiosta. Lisäksi opiskeltaisiin enemmän niitä aloja, joilta pääsee oikeisiin töihin. Onhan se vähän epätasa-arvoista, että ne jotka eivät halua käydä kouluja, joutuvat maksamaan kaikenmaailman muinais-ugrilaisten kansojen syntyhistoriaa opiskelevien 10 vuoden opinnot.
Puhdas markkinatalouslähtökohtahan olisi tietysti se, että opiskelupaikat huutokaupattaisiin. Ne, ketkä niistä eniten maksaisivat (lukukausimaksun muodossa), saisivat paikat. Tämä pitäisi myös huolen siitä, että suomalais-ugrilaisten kielten historian opiskelu ei ehkä olisi yhtä kallista kuin vaikkapa juridiikan opinnot. Huutokaupassa tarjottaviin hintoihin vaikuttaisi luonnollisesti kunkin alan työmarkkinanäkymät.
Verotushan on aivan liian kovaa, jokainenhan sen tietää. Progressiota voisi kyllä mielestäni lieventää. 50 K€ vuodessa tienaava ei ole mitenkään hyvätuloinen nyky Suomessa.
Tähän lähinnä kommentoisin:
En olisi korottamassa terveyskeskusmaksuja ollenkaan. Se vain tuntuu järjettömältä, kun lasketaan verotettavaksi tuloksi sekin, jos työnantaja korvaa yksityisellä tehtävät operaatiot. Itselläni on sellainen tilanne, että pitäisi paria vanhaa urheiluvammaa operoida, mutta eipä tule käytyä. Ei tunnu oikealta maksaa sellaisesta, mikä minulle kuuluisi yhteiskunnan jäsenenä muutenkin. Parempi kai se on meille kaikille, kun silloin tällöin olen noiden vanhojen vaivojeni vuoksi viikon tai kaksi sairaslomalla.
ps. maksoin vanhalle äidilleni kaihileikkauksen yksityisellä tänä vuonna, koska muuten olisi mennyt mielestäni liian kauan. tämäkin oli mielestäni väärin.
Itse itse asiassa vielä opiskelen yliopistossa, valmistun parin vuoden päästä. Ja oon kyllä sitä mieltä, että jokaisella opiskelijalla olisi varaa maksaa esim. tuo 1000 eur (tai enemmänkin)lukukausimaksu - opintolainalla. En itekään ole varakkaasta perheestä ja vaikka olisinkin ei meillä vanhemmat maksaisi täysi-ikäisen lapsensa opiskelukuluja. Kyllä minusta tuntuu todella oudolta, että esim. itse saan kaksi yliopistotutkintoa ihan ilmaiseksi, eli ottamatta yhtään opintolainaa, olisin valmis niistä mielihyvin maksamaan.
Toinen asia, josta olisin valmis maksamaan enemmän on opiskelijoiden terveydenhuolto, joka on älyttömän halpa. Esim. yleislääkärillä käynti on ilmainen, erikoislääkärillä muutama euro.
....
saat vähennyksiä sen mukaan miten paljon tienaat: mitä vähemmän ansioita sitä enemmän vähennyksiä.
Saat tiettyjä vähennyksiä jos tienestisi (käytät tätä sanaa) koostuu työtulosta (ansiotulovähennys ja esim mahdollinen työmatkavähennyt). Alimpiin työtuloluokissa kunnallisvero on jollain tavalla progressiivinen, mutta suurimmalle osalle työikäisistä tai eläkeläisistä kunnallisvero on tasavero tai hyvin lievästi progressiivinen. Mutta muutamalle prosentille toki progressiivinen ja tätä käytetään puheissa, vaikka todellisuus on hieman toista.
on jyrkentynyt viime vuosina melkoisesti, kuten alla olevasta linkistä voi katsoa
http://www.akava.fi/upload/2005%20tiedotteet/Kunnallisverotus2005.pdf
Minusta tuo on suurimmalle osalle suomalaisia selkeästi progressiivinen vero. Esim. jos tulot nousevat 1500€->3000€. niin kunnallisveroprosentti (18.30% nimellinen) nousee 13%->15%.