Ilta pimenee
tallaan loskaisia katuja
sulautuen pimeyteen.
Elamani on kuin kulkisi tunnelissa
jossa ei nay valoa.
Suonssani virtaa pirun veri
ja selassani mustat siivet.
Sisustani rajahdyspisteessa
ja elama sekaisin.
Toivon, ettei sisustani rajahda
silla en tahdo viattomien
kituvan pahuuteni tahden.
Taivaalta sataa valkeaa lunta
hiljalleen...
minunkin ylleni...
Suonissani virtaa pirun veri
ja selassani mustat siivet.
En salli pahuuteni tulla ulos
silla suojelen muita
Itseltani...
tallaan loskaisia katuja
sulautuen pimeyteen.
Elamani on kuin kulkisi tunnelissa
jossa ei nay valoa.
Suonssani virtaa pirun veri
ja selassani mustat siivet.
Sisustani rajahdyspisteessa
ja elama sekaisin.
Toivon, ettei sisustani rajahda
silla en tahdo viattomien
kituvan pahuuteni tahden.
Taivaalta sataa valkeaa lunta
hiljalleen...
minunkin ylleni...
Suonissani virtaa pirun veri
ja selassani mustat siivet.
En salli pahuuteni tulla ulos
silla suojelen muita
Itseltani...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siis todella hyvä runo!
kiitoksia..
Se on kylla jo aika vanha. Kirjoitettu 1997..
...en voi muuta kuin yhtyä edelliseen...siis todella hieno runo! =)