Lapseni isä on seurustellut vapusta asti nuorikkonsa kanssa. Menivät kihloihin viikon päästä tavattuaan. En ole nähnyt naista, mutta tiedän, että hänellä on minusta varmasti aivan vääränlainen kuva. Lapsen isä on valehdellut mm. että en ole päästänyt häntä lasta katsomaan ja että olen kieltänyt häntä käymästä tapaamassa lastaan. Asia ei ole näin, isä on säännöllisesti nähnyt lastaan, mutta nainen sumeilematta uskoo miestä. Naisen silmissä mies on täydellinen kultakimpale.
Antaisitteko isän uuden naisen tavata lastanne?
Antaisitteko isän uuden naisen tavata lastanne?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Miten estäisit lapsen ja uuden naisystävän tapaamiset?
..mutta tällä hetkellä isä käy lastaan katsomassa meillä. Ei ole luottamusta miehen suhteen, että voisin edes harkita keskinäisiä tapaamisia. Kirjoittelin jo tuolla aiemmin siitä, ettei mies keskustele kanssani lapseen liittyvistä asioista. Olenkin nyt päättänyt niin, että pyydän aina jonkun meille siksi aikaa kun isä käy lastaan katsomassa ettemme enää näe kuin todella harvoin. Yritin tästäkin asiasta mieheltä kysyä, mutta en saanut siihenkään vastausta. Turhauttavaa!
Ole tyytyväinen siihen mikä on tilanne ja anna asioiden olla, älä motkota miehelle tapaamisista ja anna hänen olla lapsen kanssa nyt vaikkapa luonasi kaksin, ja lähde itse pihalle. Älä hommaa ketään vahtia lapselle ja isälle. Katsos, jos joku ymmärtää valistaa miestä hänen oikeuksistaan olet lirissä!
Jos nyhverömies saa päähänsä ottaa oikeutensa, joudut antamaan lapsen hänelle ainakin joka toinen viikonloppu kahdeksi vrk:ksi ja se on laki joka näin sanoo. Joudut todistamaan lääkärinlausunnoin että hän on kykenemätön hoitamaan lasta, muuten sinun on annettava lapsi tapaamisiin sakon uhalla ja sen jälkeen isällä on valttikortit vaatia lapsen huolto kokonaan itselleen.
Näin se vain on, sorry!
Elina kuule, jotenkin kirjoituksestasi paistaa, että olet melko nuori äiti...jospa kävisit juttelemassa jonkun järki-ihmisen kanssa tilanteesta ja hiukan hölläisit peloistasi. Anna isälle vastuuta, älä kävele miehen kantapäillä koko ajan. Ole rohkea ja ehdota vaikka mummolareissua isälle ja lapselle.
Estät tapaamisia ja sitten ihmettelet miksi isä on kertonut näin naisystävälleen?! Joopa, joo - mistäkö näitä hirmulähejä sikiää ... :(
En nyt käyttäisi sanaa hirmulähejä, vaan lapsensa puolesta peloissaan olevia nuoria äitejä, joiden kohdalle osui vielä hiukan kypsymätön mies lapsen isäksi.
Jos sinulla olisi joku hyvä käytännön neuvo ja osaisit pukea sen vielä siistiin kirjoitusmuotoon, mielipiteestäsi olisi paljon suurempi apu kuin suora ilkeily, josta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin.
En ole kertaakaan peruuttanut sovittua tapaamista. Isä on saanut itse määrätä tahdin kuinka usein näkee lastaan. Miten siis estän tapaamisia???
Äiti estää isää tapaamasta lastaan ja yrittää myös puuttua siihen missä vaiheessa lapsi tutustuu äitipuoleensa (siis isän kihlattuun). Äiti haluaa puhua miehensä (!) kanssa lapsen asioista ymmärtämättä että isä ei enää ole hänen miehensä tai talutusnuorassa. Yhteistyö voi lähteä sujumaan jos äiti lopettaa tuon vallankäytön ja rupeaa kohtelemaan lapsen isää paremmin. Vallankäyttö lapsen avulla johtaa ongelmiin ja lopputulos on aika ikävä. Se että on synnyttänyt lapsen ei oikeuta lapsen omimiseen.
Tässä sitten käytännön neuvoja:
- laaditaan tapaamissopimus missä otetaan huomioon lapsen ikä jne - jos lapsi on pieni niin lyhyet ja tiheät tapaamiset jotka sitten pidennetään
- tapaamiset isän kotona ja äidin kontrolli pois
- jos isä kokee tarvitsevansa tukea niin ehkä isovanhemmat tms voisivat olla tukena
- äiti sitoutuu lopettamaan exänsä perhe-elämän kontrollia
- kumpikin sitoutuu kertomaan lapsen asioista vaikka reissariin tai s-postilla tms
"..mutta tällä hetkellä isä käy lastaan katsomassa meillä. Ei ole luottamusta miehen suhteen, että voisin edes harkita keskinäisiä tapaamisia."
Asetat aika mahdottomia ehtoja - isä "saa" käydä katsomassa lastaan sinun luonasi. Miten ihmeessä hän pystyisi luomaan suhdetta lapseensa jos joutuu samalla olemaan v-mäisen ex-akan kanssa? Ja sitten tämä v-mäinen akka vielä määrittelee missä vaiheessa hän saa esitellä omaa lastaan kihlatulleen. Mitäkö muuta tämä v-mäinen ex-akka vaatii tapaamisten hinnaksi - seksipalveluita, joutuu kuuntelemaan loputtomia saarnoja ja haukkumisia? Lapsen avullahan on kivaa pompottaa muita - varsinkin niitä exiä ...
Ihan asiaa kirjoitat, mutta osiltaanhan tapaamiset kai jo sujuvat ikäävastaavasti ja isän halujen mukaan. Toisaalta olisi kaikkien kannalta parempi, että tapaamiset sujuisivat säännöllisesti, mutta isäähän sopimukset eivät kuitenkaan velvoita. Joten esim. tapauksessa hiukan jokainen pomppii toistensa pillin mukaan.
Ymmärrän myös nuoren äidin huolen, jos mies on tosiaankin vastuuntunnoton juippi, joka elää laput silmillä puhelinelämää, koska olen itsekin kohdannut samanlaisia ajattelemattomia nuorukaisia.
Ehkä ko lapsen ja vanhempien paras olisi pikkuhiljaa siirtyä vaiheeseen B, joka tarkoittaa sitä, että äiti antaa isällekin sananvaltaa ilman minkäänlaisia keskusteluja ja istuntoja ja isä jättäisi kännykkänsä parkkipaikalle kun tulee tapaamaan lastansa. Lapsi on kuitenkin JO 1-vuotias ja sen ikäisiä viedään normaalisti jo päivähoitoon ja mummoloihinkin hoitoon silloin tällöin.
Äidiltä se vaatii aika paljon rohkeutta luottaa lapsen isään, varsinkin jos on viettänyt lapsensa kanssa kahdestaan paljon aikaa vauvan ensimmäisen vuoden. Mutta jonain päivänä irtiotto on kuitenkin otettava. Äidin tulisi muistaa että itsekin oli aika debytantti äidinroolissaan vuosi aikaisemmin ;)
Hiukan ymmärrystä äidillekin, eikö?
Mulla samankaltainen tapaus kun alkuperäisellä! Erottiin lapsen isän kanssa jo ennen lapsen syntymää, sovittiin tapaamiset sossussa. 2x viikossa meillä kotona koska vauva pieni ja tississä kiinni. Sovittiin myös että tulevaisuudessa tapamiset tarkistetaan. Isä ilmestyi paikalle milloin huvitti ja jätti ilmoittamatta kun ei tullut. Sanoin sitten isälle että saa tulla niin usein kun haluaa kunhan vain etukäteen ilmoitaa (ajatellen lapsen parasta) Tämän lauseen jälkeen miestä ei ole näkynyt senkään vertaa (niin ja aina valittanut että haluaa nähdä lasta enemmän). Lapsi on nyt vuoden ja isä käy korkeintaan 1x kuukaudessa. Lapsi vierastaa isäänsä, isä ei tiedä lapsensa tarpeista mitään! Miten voisin hänelle antaa tämän pienen avuttoman ihmisen alun hoitoon?? Heti kun isä käy säännöllisesti ja useammin lasta tapaamassa ja lapsi oppii hänen tutustumaan ja toisin päin niin voin sitä harkita, mutta luulen että siihen menee vielä aikaa mikäli se isästä on kiinni. Niin ja lisäksi vielä, minä olen NUORI äiti..
Äitihän sanoi että paikalle tulee joku muu hoitaja eli isä ja äiti eivät ole tekemisissä!
Meillä ei ole kirjallista sopimusta lapsen tapaamisista, koska sovimme isyyden tunnustamisen yhteydessä lastenvalvojan luona, että pystymme hoitamaan tapaamiset keskenämme. Niin kauan tapaamisten suhteen ei juurikaan ollut ongelmia kunnes uusi nainen tuli kuvioihin. Sen jälkeen mies on harventanut tapaamisia ja muutenkin hänen käytöksensä on muuttunut minua, mutta myös lasta kohtaan. Kaiken pitäisi tapahtua hänen pillinsä mukaan, ei meillä saisi olla ilmeisesti omaa elämää ollenkaan.
Miehelle on hyvin tähän asti sopinut se, että hän käy meillä lastaan katsomassa ja itsekin olen pitänyt sitä parhaimpana ratkaisua lapsen parasta ajatellen: Tuttu ympäristö, omat lelut jne. Kaikki tarvittava lähellä. Ei lapsen isä ole koskaan valittanut, että tapaamiset pitäisi tapahtua jossain muualla. Ei hän aiempia lapsiaankaan koskaan luoksensa ota tai luulen ettei saa, vaikka ovat jo päälle 10v molemmat. Näkee näitäkin lapsiaan vain valvovien silmien alla, miksiköhän? Mies haluaa lapsia, mutta kuitenkin sitten elää mahdollisimman helppoa, vastuutonta elämää.
Minusta on ihmeellistä, ettei isä juurikaan edes puhu lapselleen eikä läheskään aina edes ota syliin. Itselleni on tärkeää näyttää tunteet, halia&pusia lasta pitkin päivää ja joka päivä moneen kertaan sanoa rakastavani häntä. Lapseen kohdistuva rakkaus on niin puhdasta ja aitoa :)
Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana olen huomannut, että mies on aivan toisenlainen kuin luulin. En oikeastaan tunne häntä enää ollenkaan.
Ei ne etä-vanhemman oikeudet ole tuollaiset kuin papereissa.Oikeasti niitä ei ole olemassakaan.Minulla omakohtaisia kokemuksia ja olen itse etä.
Sinulla on oikeus tavata lastasi kuten papereihin on merkitty, sakkoa et saa vaikka jättäisit tapaamatta. Jos lähivanhempi jättää sopimukset noudattamatta on niskassa nopeasti uhkasakko.
Jos etävanhempi ei palauta lasta sovitusti niin hänellekin voidaan asettaa uhkasakko. Etävanhemmalla ei tosiaan pahemmin ole oikeuksia - tapaamisistakin voi joutua tappelemaan ja uhkasakkojen hakeminenkaan ei välttämättä auta.
Eikös se ole kaikkien edun mukaista että pidetään sopimuksesta kiinni? Sillon ainakin, jos vanhemmat eivät pysty keskenään sopimaan toisin...
On tietysti isän asia päättää missä vaiheessa esittelee naisystävänsä omalle lapselleen - ei tulisi mieleen edes yrittää sekaantua sellaiseen. Ei toisen elämää voi kontrolloida eron jälkeen - ei edes lapsen avulla.
Mieleesikö ei tulisi "sekaantua" asiaan (koska isä esittelee tyttöystävänsä omalle lapselleen) vaikka isä esittelisi joka kuukausi "uuden tyttöystävän" joka sitten kestäisi ehkä sen yhden viikonlopun leikin ja ensi kerralla taas uusi ystävätär esittelyssä?
Kyllä minä ainakin esittäisin kauniin pyynnön esitellä naisystävät vasta sitten kun tietää että koko jutusta voisi tulla jotain- muutakin kuin hetken huvi. Noin lapsen parhaan kannalta, silloin kun lapsi ei ole näkemässä tehköön ihan mitä huvittaa sillä omalla elämällänsä.
mikä koskee omaa lasta. Varsinkin jos isä on kerran kuussa mies. En ole kuullutkaan, et isä yksin päättää lapsen asioista jos lapsi asuu äidin luona. Sehän olisi jatkuvaa soittelua, et voiko lapsi mennä ulos,. voiko ostaa kengät...
Jos haluat että kihlattu tutustuu lapseen lapsen parhaalla tavalla ja sinäkin pääset tapaamaan hänet ja vaikuttamaan siihen mitä sinusta ajatellaan ja puhutaan tekisin näin; kutsuisin uuden tyttöystävän lapsen isän mukana luokseni, keittäisin kahvit valmiiksi ja hetken juteltuamme sanoisin heipat ovelta ja jättäisin kolmikon keskenään kotiini. Turhia hössöttämättä.
Yhteistyö on ainoa tapa pitää edes jollain tavalla "ohjat käsissäsi".
sitä naista läpikotaisin. On tiedettävä kenen seuraan lapset joutuu.
Meil on hyvä ettei isä halua nähdä lapsia, niin ei tarvi noistakaan asioista riidellä.
lapsenhoitopaikasta ja/tai koulusta aivan kaikilta, ken mahdollisesti joutuu lapsesi kanssa tekemisiin, vähintään rikosrekisteriotteen ????????????????
Ethän "tunne" heitä niiiiiiiiin hyvin.
Ymmärrän huolesi ja on hyvä että tilanteestasi syntyy keskustelua. Ikävää on se, että osa vastaajista on heti hampaat irvessä syyttelemässä, mutta osasyynä siihen on varmasti se, että he itse eivät ole olleet vastaavassa tilanteessa.
Tiedän miten valtavasti vaatii rohkeutta antaa pieni lapsi valvottavaksi ihmiselle, jonka mielenkiinto siirtyy ja jämähtää nopeasti toisaalle, eikä ymmärrys riitä tajuamaan miten nopea ja liikkuvainen pakkaus 1-vuotias on. Sen ikäinen on oikea vaarallisten tilanteiden mangneetti. Mutta lopulta sinun on vain luotettava mieheen ja uskottava että hän yksinjäätyään oppii huomaamaan asioita itse. Aikuiselle ei voi laittaa lapsenkaitsijaa perään (vaikka joskus se olisikin aiheellista).
Helpoimmin asiat menevät juuri näin; sinun luonasi, lapsen kotona, sinä lähdet tilanteesta pois ja palaat iloisena ja kiitollisena pienestä hengähdystauosta ja seuraavalla kerralla olet hiukan pidempään poissa.
aloittaa uuden suhteen,ja onko silloin ex:lläsi oikeus kieltää sinua esittelemästä miestä lapsellenne?
Ja onko hänellä siihen oikeutta,vai haluatko päättää asian itse..
Mieti mitä tuohon vastaat,ja samalla huomaat mikä on vastaus kysymykseesi = )
...se ole hieman eri asia. Minä elän lapsen kanssa tyyliin 24/7 ja isä viettää lapsen kanssa n. 3 tuntia viikon, kahden tai kolmen välein riippuen omista menoistaan. En ole missään vaiheessa kirjoittanut, että kieltäisin lapsen isää esittelemästä morseintaan.
Isä on itse halunnut "ulos" lapsensa elämästä, silloin hänen on myös hyväksyttävä, että lapsi mahdollisesti tulee joskus saamaan isäpuolen.
Tai sitten niin,et ihminen joka isän mukana tapaisi lasta sen muutaman tunnin viikossa on vähemmän tärkeä kuin ihminen joka ehkä (siis ehkä tuleva isäpuoli) viettää lapsen kanssa 24/7.
Ehkä hait tällä avauksella tukea sanoa et uutta ei lapselle esitellä,minulta et sitä tukea saa,valitettavasti.
että lapsi saa ns äitipuolen - lapsellasi on oikeus elää osana isänkin perhettä ja tutustua isän puolisoon. Et voi loputtomiin kostaa isälle että hän jätti sinut.
tilapäiset naiset useimmiten on vain kosto ex vaimolle, et ähä sainpas jonkun!! Niitä ei kantsi ottaa vakavasti, eikä ainakaan kertoa lapselle et iskä on tehnyt vaihtokaupat. Useimmiten se menee ohi, kun ex vaimo ei ole huomaavinaan.
itkemistä,riippuen tietty, mutta harvemmin iskä edes satunnaista naista lapsilleen esittelee,kyllä sillon on jo aika varma siitä suhteesta.ei ne exät oo tosiaan korvaamattomia,vaan todellakin joku klikkaa että mies haluaa lähteä.ei lasten takia voi olla yhdessä,siihen tarvitaan muutakin.Mä en ees haluais et mieheni ois kanssani vain lapsien takia,eikä oman itseni takia.ja jos ero joskus tulee,en tosiaan alennu siihen mihin mieheni ex vajosi...
Aluksi puhut siitä kuinka MIES valehtelee ja kas kummaa, että parisuhteen toinen puoliso haluaa uskoa toiseen (tiedän, harvinaistahan se nykyään on - luottamus, tai ainakaan ei kannattavaa)...
Mutta sitten yhtäkkiä kysyt voiko lapsen isän tyttöystävää estää näkemästä lasta. Hömm...Kuulosti vain oudolta, kun annoit ymmärtää miehen olevan se ongelma.
Voithan tietenkin kiristää jne. ...mutta onko se kaikki lopulta sen arvoista, varsinkin jos naisen synti on se, että he menivät kihloihin nopeasti ja hän uskoo avomiestään. Eihän tuo mahtavalta kuulosta, mutta silti. Vaiken itse ole sellaista harrastanut, niin uskon sellaisen kiristämisen ja uhkailun olevan tekijälleenkin jo kamalaa ja voimaa vievää. Varsinkin jos lapset sellaiseen sekoitetaan.
Mitäpä jos keskittyisit em. sijasta siihen, että jos sellainen väli tulee niin valaiset ystävällisesti ettet sinä ole estänyt miestä lastaan näkemästä (vaikka nyt suunnitteletkin tälläistä kuviota...).
osoittautui yllättäen oikein toimeliaaksi, kun tapasi sopivan(?) naisen. Vajaan vuoden aikana ehtivät mennä kihlohin, muuttaa yhteen ja saada lapsen.
Ja varmasti on ex kertonut minusta ne huonot puolet ja jos ex jostain syystä olisikin jotain jättänyt kertomatta, niin taatusti on ex-anoppi kertonut omat mielipiteensä minusta. Eikä varmasti parasta kuvaa saanut uusi siksikään, kun joutui keskelle ositusriitaamme.
Joo, ja kyllä lapset ja uusi tapaavat ihan niin säännöllisesti, kuin ex vain lapsiaan suostuu tapaamaan, eikä ongelmaa uuden osalta tuntuis olevan. Taitaapa tuo uusi olla kuitenkin siinä porukassa fiksuinta seuraa lapsilleni :)))