palata takaisin työmaallenne, jossa on tai epäillään olevan kosteusvaurio? Miten te selviydytte näissä ongelmarakennuksissa? Tiedän lasten vanhempana, että aihe saattaa olla tabu, mutta haluaisin kuitenkin tietää, miten te sen koette?
Huolestuttaako
teitä opettajia
8828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jotain vauriota... Minun luokastanikin mittailtiin, mutta en ole mitään tuloksia tietenkään itse kuullut, aion tietenkin kysellä kunhan koulu alkaa. Paikkakunta jossa olen töissä, on niin pieni, että siellä tod.näk. haluttaisiin peitellä näitä asioita. Rahat laitetaan mieluummin johonkin muuhun, eli ei nähdä nenää pidemmälle, kun lastenkin terveys on kyseessä.
mutta tuloksista en vielä tiedä mitään. Eipä voi kuin uneksia avoimesta tiedottamisesta, mutta aion ottaa asian esille, kun palaan työmaalleni. Olen koko viime talven kärsinyt tässä uudessa työpaikassani sitkeästä yskästä, joka nyt kesällä helpotti. Joten jos yskäni jatkuu töihin palattuani, olen vielä kiinnostuneempi niiden mittausten tuloksista.
Kai asiaan on alistuttava. 1970-1980-luvuilla, kun rakennettiin uusia uljaita koulutaloja joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, niin työnjälki oli mitä sattuu. Töitä riitti eikä julkisia rakennuksia niin tarkkaan valvottu, kun urakoitsijat vielä lisäksi voitelivat kunnanisiä.
nyt on asiat tosi huonosti. Sinnittelin oireiden ja lääkityksen kanssa ja lopulta sairastuin pahasti homeista työkyvyttömäksi asti. Nyt on keuhkot niin huonossa kunnossa niiden homeiden ansiosta, että se rajoittaa elämää pahasti. Olen niin sairas, etten enää jaksa taistella puhtaasta sisäilmasta kollegoilleni ja oppilailleni. Toivottavasti ette sairastu.
Voisitko kertoa kuinka kauan (monta lukuvuotta) meni ennen kuin sairastuit "tosi pahasti" /pysyvästi. Oma tilanne mietityttää tällä hetkellä ennen uuden lukukauden alkua. Viime vuoden aikana kärsin jo jatkuvasta yskästä, pienestä kuumeilusta, nenän limakalvojen kuivumisesta verille... Kesäloman aikana olen ollut terve ja toipunut. Nyt harmittaa, jos oireet palaavat tai jopa pahenevat.
Yhden lukuvuoden aikana oireeni pahenivat samanlaisiksi kuin sinulla. Seuraavana lukuvuonna yritin kuitenkin olla töissä erilaisilla lääkityksillä, mutta totuus oli, että nuo lyhyet kokeilujaksot pahensivat vain tilannetta.
Joten minun kohdalla selkeistä oireista ei mennyt enää kauaakaan. Ja sen lisäksi, ettei minulla ole asiaa enää kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin, aloin oireilemaan myös ulkohomeille ja nyt on elinpiiri aika rajattu. Erilaiset ihmiset kestävät kosteusvauriohomeita eri tavoin ja toiset on herkempiä kuin toiset, joten on mahdotonta sanoa kuinka kauan menee ennen kuin sairaus puhkeaa.
On hienoa, että olet toipunut kesäloman aikana, sillä niin minäkin silloin yhtenä kesänä toivuin. Suosittelen, että jos oireesi palaavat, niin varaa aika työterveyslääkärille ja ryhdy selvittelemään asiaa. Varsinkin tuo kuumeilusi on aika hälyttävä merkki homeprosessista, joka on käynnistynyt. On vaikea sanoa esim. miten terveydelleni olisi käynyt jos olisin heti älynnyt mistä on kysymys ja etsinyt uuden työn, mutta jos olet sairastunut työpaikkasi sisäilmasta ja satut olemaan vakinaisessa virassa, älä missään nimessä irtisano itseäsi, sillä työnantajasi tai hänen vakuutuksensa on velvollinen maksamaan mahdolliset ammattiatautitutkimukset.
Onko koulussanne muita oireilijoita ja ennen kaikkea puhutaanko asiasta avoimesti?
tulla hyvin tutuksi viime kevään sairastelukierteen aikana. Minusta on otettu verikokeita vaikka minkä tautien varalta(turhaan), mutta homealtistuma on se viimeisin ja erittäin epätodennäköinen vaihtoehto...! (Eikä sitä voida työt.lääkärin mukaansa edes aukottomasti millään verikokeilla todeta...) Enpä voi minäkään siis varmasti tietää mille oireilen, paitsi että kai oireiden häviäminen kesän aikana jotain tarkoittaa?
Toivon tietysti etten aivan heti (tai koskaan) joudu työterv.lääkärillä ramppaamista aloittamaan. Koin sen jokseenkin nöyryyttävänä.
Koulumme on menossa parin vuoden päästä remonttiin ja koska remontista on päätetty ei siellä tulla mitään sitä ennen tekemään. Muitakin minua lievemmin oirehtivia talosta ilmeisesti löytyy.
Toista vakinaista virkaa en onnistunut itselleni täksi vuodeksi hankkimaan, joten se nyt alkava lukuvuosi pitäisi vielä kestää.
Niin on totta, että perusterveydenhuollon työkalut eivät riitä homesairauksien tutkimiseen, vaan kyllä sitä on saatava esim. lähete jollekin erikoislääkärille, kuten keuhkolääkärille, josta edelleen lähete työterveyslaitokselle ammattitautitutkimuksiin. Tämän viimeisen lähetteen pystyy kyllä se työterveyslääkärikin ihan itse suoraan tekemään , jos tahtoa on.
Niin minustakin tuntui nöyryyttävältä käydä työterveyslääkärissä, johtuen varmaan ko. henkilön suhtautumisesta asiaan, mutta erikoislääkärillä se olikin sitten jo toisenlaista, siksi varmaan, että sillä tasolla tätä homesairautta ymmärrettiin paljon paremmin.
Nuo remontit ovatkin sitten jo oma juttunsa. Tiedän useamman koulun, jossa remontointi ei ole valitettavasti poistanut ongelmaa. Syitä on varmaan monia: pitää saada halvalla, kunnan sisällä valvontaa ei käytännössä ole, remonteissa ei useinkaan pystytä poistamaan sitä alkuperäistä ongelman aiheuttajaa, joten se jää sinne kytemään jne. Eli käytännön esimerkki: katto on vuotanut ja useampana jaksona niitä ämpäreitä on kiikuteltu pitkin luokkia ja käytäviä. Vihdoin saadaan korjaus: pannaan paikka kattoon ja maalataan sisäkatto ja kas remontti on tehty. Ei vaihdettu villoja tai muita kostuneita rakenteita sieltä välistä. Välillä tuntuu, että asumme idioottilandiassa, jossa kukaan ei välitä tehdä kunnolla mitään.