Vanha pulpettikatto

Turhaa sitä kattomallia on lähteä muuttamaan, pulpettikatto on hyvä kattotyyppi. Ja miksi pitäisi vanhan talon mallia lähteä muuttamaan? Rakenna uusi jos et nykyisestä pidä.

Itse tein juuri remontin 40 v. vanhaan loivaan (1:16) 325 m2:n pulpettikattoon, jossa oli samanlaisia vaivoja kuin omassasi. Tuuletusrako oli olematon, joten pelkäsin, että paikkoja on mennyt aikojen saatossa pilalle. Keväällä kylmälle räystäälle (1 m, pidempi siis kuin sinulla) kertyi paksu 10-15 cm pääkerros, joka patosi lämpövuotojen vuoksi sulanutta vettä. Paksu jääkerros eli ja koetteli saumapeltiä lämpötilavaihtelujen johdosta, joten patoutunut vesi löysi reitin tulla tiputtaen alas seinän kohdilta. Tämän lisäksi kattoon tiivistyi tietysti kondenssivettä.

Kuukausi sitten purin vanhan konesaumatun peltikaton, joka oli loistavassa kunnossa, ei ruostetta missään, ei päällä eikä alla. Hyvin voidaan siis sanoa, että konesaumakatto on varmasti 100 vuoden katto säänöllisellä huollolla (=puhdistus vuosittain, maalaus 10 v välein). Katon alla olevat ruoteet olivat vain lievästi tummuneita, mikä osoittaa, että kosteus tilassa on ollut vain väliaikaista. Villat olivat kuivia (paitsi yhden vuotaneen läpiviennin kohdalla, minkä etukäteen tiesinkin). Villaa katolla on 25-30 cm. Eli mitään yllätyksiä ei paljastunut.

Koska vanha katto kuitenkin oli tullut purettua, päätin edetä suunnitelmani mukaan. Kattotuolien ja vanhojen ruoteiden päälle asensin kakkosnelosen syrjälleen, ja tein korotuksen päälle tein umpilaudoituksen raakaponttilaudasta. Tämän päälle teetin kaksinkertaisen (KMS KPS) bitumikermivesieristyksen ja pellitytin piiput, läpiviennit ym. pellityskohteet. Lopuksi taloon asennettiin vanhan piilorännin tilalle ulkopuolinen sadevesikouru.

Nyt kuvittelen, että parantunut tuuletus pitää katon kylmempänä, jolloin räystäälle kertyneen jään määrän pitäisi vähetä. Kondenssivettä ei pitäisi enää tulla lainkaan. Ja katossa on 1:80 kaltevuudessa saakka toimiva vesieristys, joten nyt pitäisi kaiken olla kunnossa.

Sitten kun tämä bitumikermikatto aikanaan (30-40 v kuluttua) alkaa vedellä viimeisiään, sen päälle voi asentaa kunnollisen konesaumakaton, sillä kattokaltevuuteni ei suinkaan ole sille liian loiva. Tuskin kuitenkaan itse tuota projektia teen...

Kustannukset koko paketille n. 40 e/m2 (pellityslasku ei ole vielä tullut, ei sisällä omaa työtäni n. 90 h, mutta kirvesmiehen palkkakustannus sivukuluineen on mukana, häneltä kului aikaa 55 h). Purkutyössä muuten hyvä apuna olivat Bilteman paineilmakäyttöiset ohutlevysakset, 50 e.

hulluttele kirjoitti:

Turhaa sitä kattomallia on lähteä muuttamaan, pulpettikatto on hyvä kattotyyppi. Ja miksi pitäisi vanhan talon mallia lähteä muuttamaan? Rakenna uusi jos et nykyisestä pidä.

Itse tein juuri remontin 40 v. vanhaan loivaan (1:16) 325 m2:n pulpettikattoon, jossa oli samanlaisia vaivoja kuin omassasi. Tuuletusrako oli olematon, joten pelkäsin, että paikkoja on mennyt aikojen saatossa pilalle. Keväällä kylmälle räystäälle (1 m, pidempi siis kuin sinulla) kertyi paksu 10-15 cm pääkerros, joka patosi lämpövuotojen vuoksi sulanutta vettä. Paksu jääkerros eli ja koetteli saumapeltiä lämpötilavaihtelujen johdosta, joten patoutunut vesi löysi reitin tulla tiputtaen alas seinän kohdilta. Tämän lisäksi kattoon tiivistyi tietysti kondenssivettä.

Kuukausi sitten purin vanhan konesaumatun peltikaton, joka oli loistavassa kunnossa, ei ruostetta missään, ei päällä eikä alla. Hyvin voidaan siis sanoa, että konesaumakatto on varmasti 100 vuoden katto säänöllisellä huollolla (=puhdistus vuosittain, maalaus 10 v välein). Katon alla olevat ruoteet olivat vain lievästi tummuneita, mikä osoittaa, että kosteus tilassa on ollut vain väliaikaista. Villat olivat kuivia (paitsi yhden vuotaneen läpiviennin kohdalla, minkä etukäteen tiesinkin). Villaa katolla on 25-30 cm. Eli mitään yllätyksiä ei paljastunut.

Koska vanha katto kuitenkin oli tullut purettua, päätin edetä suunnitelmani mukaan. Kattotuolien ja vanhojen ruoteiden päälle asensin kakkosnelosen syrjälleen, ja tein korotuksen päälle tein umpilaudoituksen raakaponttilaudasta. Tämän päälle teetin kaksinkertaisen (KMS KPS) bitumikermivesieristyksen ja pellitytin piiput, läpiviennit ym. pellityskohteet. Lopuksi taloon asennettiin vanhan piilorännin tilalle ulkopuolinen sadevesikouru.

Nyt kuvittelen, että parantunut tuuletus pitää katon kylmempänä, jolloin räystäälle kertyneen jään määrän pitäisi vähetä. Kondenssivettä ei pitäisi enää tulla lainkaan. Ja katossa on 1:80 kaltevuudessa saakka toimiva vesieristys, joten nyt pitäisi kaiken olla kunnossa.

Sitten kun tämä bitumikermikatto aikanaan (30-40 v kuluttua) alkaa vedellä viimeisiään, sen päälle voi asentaa kunnollisen konesaumakaton, sillä kattokaltevuuteni ei suinkaan ole sille liian loiva. Tuskin kuitenkaan itse tuota projektia teen...

Kustannukset koko paketille n. 40 e/m2 (pellityslasku ei ole vielä tullut, ei sisällä omaa työtäni n. 90 h, mutta kirvesmiehen palkkakustannus sivukuluineen on mukana, häneltä kului aikaa 55 h). Purkutyössä muuten hyvä apuna olivat Bilteman paineilmakäyttöiset ohutlevysakset, 50 e.

Lue lisää

loiva pulpetti ei ole hyvä samoin ei tasakatto.

Vesi on viekas kaveri jos sille antaa mahdollisuuden mennä läpi katon se käyttää sen hyväksi. Loivissa katoissa niitä mahdollisuuksia tarjoutuu jyrkkiä huomattavasti enemmän.
Se on ihan sama mitä muuta aiheesta selitetään ja loivan eduista ylistetään.

Tokihan kaikki loivat katot ei vuoda tai aiheuta vahinkoja mutta riskit on aina suuremmat jyrkkään verrattuna.
Tuon kattokaltevuuden tai tyypin muuttaminen on tosiaan myös tapauskohtainen harkinnan varainen juttu. Aina parempi jos se muutetaan mutta tosiaan eihän se välttämätöntä ole.Toimiva ja taloudellinen ratkaisu voi olla myös sen korjaaminen.

luulet vaan kirjoitti:

loiva pulpetti ei ole hyvä samoin ei tasakatto.

Vesi on viekas kaveri jos sille antaa mahdollisuuden mennä läpi katon se käyttää sen hyväksi. Loivissa katoissa niitä mahdollisuuksia tarjoutuu jyrkkiä huomattavasti enemmän.
Se on ihan sama mitä muuta aiheesta selitetään ja loivan eduista ylistetään.

Tokihan kaikki loivat katot ei vuoda tai aiheuta vahinkoja mutta riskit on aina suuremmat jyrkkään verrattuna.
Tuon kattokaltevuuden tai tyypin muuttaminen on tosiaan myös tapauskohtainen harkinnan varainen juttu. Aina parempi jos se muutetaan mutta tosiaan eihän se välttämätöntä ole.Toimiva ja taloudellinen ratkaisu voi olla myös sen korjaaminen.

Lue lisää

Enhän minä tuolla missään erityisesti kehunut loivaa pulpettikattoa enkä varsinkaan tasakattoa (eikä sellaisia missään olekaan - ellei biljardipöydän alle joku ole tehnyt majaansa).

1:10 on kaikkea muuta kuin loiva, ehkä 1:16 alkaa lähempänä olla loivaa. 1:20 ja pienemmät kulmat ovat loivia.

Katon pitävyydessä on aina kyse siitä miten se on tehty ja missä kunnossa vesieriste on. Oli sitten kyse käkikellotalosta tai Villa Maireasta.

Ja vielä: kattokaltevuuden muutos ei AINA ole parempi (loiventaminenkin on muuten kaltevuuden muuttamista). Erittäin harvassa talossa on onnistuttu ulkomuodollisesti kattomallia muuttamaan, sillä aina yritetään luistaa sekä suunnittelu- että toteutuskustannuksissa. Ja pahimmillaan jälki on sekä ulkonäöltään että toimivuudeltaan alkuperäistä huonompi. Jos nykyinen kattomuoto ei miellytä, on viisaampi rakentaa uusi talo.

lukemaan kirjoitti:

Enhän minä tuolla missään erityisesti kehunut loivaa pulpettikattoa enkä varsinkaan tasakattoa (eikä sellaisia missään olekaan - ellei biljardipöydän alle joku ole tehnyt majaansa).

1:10 on kaikkea muuta kuin loiva, ehkä 1:16 alkaa lähempänä olla loivaa. 1:20 ja pienemmät kulmat ovat loivia.

Katon pitävyydessä on aina kyse siitä miten se on tehty ja missä kunnossa vesieriste on. Oli sitten kyse käkikellotalosta tai Villa Maireasta.

Ja vielä: kattokaltevuuden muutos ei AINA ole parempi (loiventaminenkin on muuten kaltevuuden muuttamista). Erittäin harvassa talossa on onnistuttu ulkomuodollisesti kattomallia muuttamaan, sillä aina yritetään luistaa sekä suunnittelu- että toteutuskustannuksissa. Ja pahimmillaan jälki on sekä ulkonäöltään että toimivuudeltaan alkuperäistä huonompi. Jos nykyinen kattomuoto ei miellytä, on viisaampi rakentaa uusi talo.

Lue lisää

1:10 on kyllä mun mielestä aika loiva.
Tuommoisia ei saisi uudistuotannossa enää edes ajatella.
Katon pitävyydessä on kyse siitä,että millä todennäköisyydellä vesi tulee siitä läpi. Mitä loivempi katto sitä suuremmat prosentit.Asiaan vaikuttaa vielä lisäksi sata muuta asiaa joista osan jo mainitsit.

Kattokaltevuuden muutos jyrkempään suuntaan on AINA parempi muutos jos tarkastellaan veden tunkeutumis mahdollisuuksia. Tosin tässäkin asiassa on sata muutakin huomioon otettavaa asiaa joista siis jo osan mainitsit.

Vesi katto ja asuintalo ei ole sama kuin vanha auto tai kylpytakki. Uuden mieltymykset ja esteettiset vaatimukset täyttävää taloa ei ole yhtä helppo järjestää kuin kahta jälkimmäistä.

Eli aina ei ole niin helppoa mennä talokauppaan ja ostaa uutta vanhan tilalle,pitää tehdä kompromisseja. Talot on asumista varten. Tärkeää on että se toimii. Koristeet on kotona kirjahyllyssä tai makuuhuoneessa sängyllä.