eivät välitä

joiden elämään mahtuu vain yksi ja tietty asia kerrallaan ja muut jäävät sivuun. Toivottavasti ette koskaan hanki eläimiä, silloin eläin kuolee välinpitämättömyyteen josset sinä siitä huolehdi.. Mustasukkaisuutesi on normaalia tilanteessasi.. koita puhuu niiden kans asiallisesti ja kerro miltä tuntuu.. onneks sulla on vielä kaikki muuten suht hyvin?

oon 13-vuotias ja itsellänikin on pikkuveli, tuntuu yleensä että sitä pidetään mua ylempänä. Luulen että tuo mitä kerroit on aika normaalia, mutta joskus siihenkin on puututtava.

Tää on kyllä sun omaa syytäs, mitä oot niin ilkee vanhempiasi kohtaan.

mustasukkainen. mutta tuollaisella käytöksellä et saavuta mitään. tottakai 2vuotias veljesi vie enemmän vanhempiesi huomioita. tuo on aika normaalia.
anna heille jotain kehumisen aihetta..

Ymmärrän täysin. Meillä on sama juttu ja se on tosi epämiellyttävää. Olen saman ikäinen kuin sinä mutta pikkuveljeni on jo kolme vuotias. Eli vanhempi kuin sinun. Niinpä. Olen samaa mieltä. Eihän äitisi voi tietää millainen pikkuveljesi on isona!

Meä mutsi ja Faija on just samanlaisii. Mä oon 15vee ja mul on kaks broidii toine on 3vee ja toine 5vee. Kyll meitsi tietää milt sust tuntuu. Ja on vitu ymmärrettävää et sä oot kateelline. Ja fakta seki ettei sun mutsis voi tietää millane veljes on ison. Mut tietty sun pikku broidi tarvii enemmä huomiot kui sä

Huorittele vaan äitiäsi enemmän niin varmasti tulee paijauksia ja haleja takaisin!!! Opettele kunnioittamaan vanhempias niin ehkä hekin kunnioittavat sinua...Ihme touhuu, täältä ei ainakaan mitään sympatiapisteitä heru oli sulla sitten murkkuikä tai ei!!!!!!

Aivan taatusti vanhempasi välittää sinusta.
Tilanne on vain se että pikkuveljesi tarvitsee enemmän huomiota jo ikänsä takia.

Ja olet juuri siinä iässä missä alkaa tulemaan kuilua lapsen ja vanhempien välillä. Asioista ei enää puhutakkaan niin avoimesti ja vaikea osoittaa tunteita. Se on ihan normalia, ja tämä hienoinen etääntyminen tapahtuu myös sinulla niinkuin myös vanhemmillasi. Tuntuu molemmin puolin että on vaikea saada otetta.

Ja nyt kun teillä on noinkin pieni poika talossa ovat vanhempasi ehkä tahtomattaan antaneet sinulle aikuisemman roolin mitä oikeasti olet. Olethan nyt isoveli, saat vastuuta ja joudut jakamaan huomion.

Oletko muuten tietoinen siitä onko pikkuveljesi kauan salaa toivottu toinen lapsi? Jos vanhempasi ovat kärsineet ns. lapsettomuudesta tämän pitkän ajan mikä teillä on nyt ikäerona? Jos näin voisi olla niin eikös se ole hieman ymmärrettävää että tuntuu siltä että he välittäisivät hänestä enemmän? Onhan häntä kauan odotettu ja pitkä odotus palkittu. Ei hän silti sinua arvokkaampi ole, teillä on vain eri lähtökohdat.

Lapset tarvitsevat erilaista huomiota eri ikinään, nyt se on valitettavasti sinulta pois koska veljesi on lapseksi juuri nyt sen ikäinen että tarvitsee paljon peräänkatsomista.

Älä rupea hakemaan huomiota huonolla käytöksellä vaan sano tai tee jotain mikä sulattaa jään välistänne. Samat vanhemmat ne vielä on, et sinä mihinkään ole unohtunut.

Ja tästä ei saa sitten suuttua mutta vanhemmuuskinhan on kaikilla opittavissa, siinäkin tehdään virheitä. Jospa vanhemmat yrittää olla toistamatta samoja virheitä pikkuveljesi kanssa kuin sinun? En sillä että sinussa vikaa olisi :)

Tee rohkeasti aloite, kyllä he vastaan tulevat. Voithan ehdottaa vaikka ensin jotain perheen keskeistä tai pyytää vaikka isääsi tekemään kanssasi jotain kaksin. Ei pikkuveljenkään tarvitse joka paikassa olla mukana. Tai pyydä äitiä vaikka ostoksille kanssasi. Vanhempasikin saisivat keskittyttyä paremmin sinuun kun pikkuveli ei ihan aina ole paikalla. Helpompi puhua sitten jo kun jääkin vähän sulanut.

Pyydä reilusti aikaa myös itsellesi, välillä yksin tai kaksin, välillä koko perheen voimin. Kaikki te neljä olette samaa perhettä, perheessä kaikki on samanarvoisia keskenään.

Saa lapsetkin välillä vanhempiaan opettaa!