Kun Pajakkakadulla asui 1/2 (puolitoista)kerroksisessa omakotitalossa kaksi vanhaa piikaa, toinen yläkerrassa ja toinen alhaalla. Kumpikaan ei ollut ennen käynyt känsäkourassa, mutta eräänä kauniina iltana alakerran "impi" kolusi yläkerrassa höksäyttämässä toista naimatonta naista sanoen että lähdetäänkös tansseihin paikalliseen että mulla on valtava viuhka päällä. Niin he pukeutuivat parhaammat päälle, tötöä kainaloihin ja "etutukkaan" hieman hajustetta, ja eikun menoksi. Laulelivat iloisina Känsään astellen Käymme yhdessä vaan, miehiä seurailemaan...Paikalisessa he tanssivat hikipäissään uroita ekakertaa nähdessään, hieman siiteriä maistatellen ja taisi siinä mennä muutama konjakkikin. Jonkunajan päästä alakerran vanhapiika päätti lähteä kotia kun alkoi silmiä jo kiini vetää, ja yläkerran vanhapiika jäi ns. jatkoille. Vanhapiika alakerrassa alkoi nukkumaan kun yläkerrran asukkia ei näkynyt. Hän heräsi valtavaan laipion paukkeeseen, jytisi ja tuntui että koko katto tulee alas...kuunteli aikansa ja lopulta läksi yläkertaan tutkimaan, että mikä moisen saa aikaan. Kolusi rappuja ylös ja ilman koputtamatta avasi oven yläkerren vanhanpiijan asunnosta ja kysyi mikä aiheuttaa valtavaa tärinää ja tuntuu että koko laipio tippuu alas. Yläkerran muori istui jalat levällään sängynlaidalla paukutten jalkojaan lattiaan. Yläkerran muori sanoi: Että kun se oli tämänmittainen sisään pannessa (näytti käsillään)ja kun "hän" (mies) otti sen pois se olikin enään tämänmittainen (jälleen näytti käsillään)huomattavasti lyhyempi. Vastaus: hän olikin ottamassa tietämyttään sitä tynkää pois.
Olipa kerran
sbbi
1825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kuin sinäkin.