help!!

Hanki nyt ihan ensimmäiseksi kissalle raapimispuu/kiipeilyteline ja paljon ajanvietettä (leluja). Kyllä kissa tottuu tapoihinne kun hetken aikaa kuluu ja vietätte aikaa kissa perheenjäsenenä.

# Pidä kissan hiekkalaatikko puhtaana.

Kissa on siisti eläin, eikä halua mennä likaiselle hiekka-laatikolle. Nykyisin on tarjolla paljon erilaisia hiekkoja. Hyvälaatuiset hiekat pitävät myös hajut hyvin kurissa. Välillä on hyvä pestä koko hiekkalaatikko.

# Turkin hoito

Pitkäkarvaisilta kissoilta lähtee paljon irtokarvaa joka on hyvä harjata pois. Pitkäkarvaisten turkki takkuuntuu helposti ja takut nipistävät kissan ihoa. Samalla voit tarkistaa kissan ihon ja karvan kunnon.

# Kynnet

Kissan kynsiä voit leikata, mutta älä leikkaa liian paljon! Kynsissä näkyvää punertavaa osaa (ydintä) ei saa leikata.

# Silmät

Jos huomaat kissan silmien punoittavan ja rähmivän paljon kyseessä voi olla silmätulehdus. Eläinlääkäriltä saat hyviä silmätippoja.

# Korvat

Tarkasta korvat varsinkin jos olet käynyt näyttelyssa kissasi kanssa. Korvia voit varovasti puhdistaa kostealla pumpulilla. Älä kuitenkaan yritä itse puhdistaa korvaa liian syvältä. Jos korvassa näkyy paljon mustia pilkkuja voi kyseessä olla korvapunkki joita kissasi voi saada hyvinkin näyttelyistä. Eläinlääkäriltä saat oikean aineen punkkien poistamiseksi.

# Madotus

Sisäkissalle matolääke annetaan vähintään kerran vuodessa ja ulkokissalle 3-4 kertaa vuodessa. Kissan saadessa matotartunnan sen yleiskunto heikkenee huomattavasti eikä ruoka maistu sekä karva on kiilloton.

# Rokotukset

Kissarutto: 3 kk, 4 kk ja 1 vuoden ikäisenä sekä sen jälkeen 2 vuoden välein

Hengitystievirukset: 3 kk, 4 kk, ja 1 vuoden ikäisenä, sen jälkeen vuoden välein. Suositeltava sellaisille kissoille, jotka ovat paljon tekemisissä toisten kissojen kanssa.

Klamydiainfektio: 3 kk, 4 kk ja1 vuoden ikäisenä, sen jälkeen vuoden välein. Suositeltava sellaisille kissoille, jotka ovat paljon tekemisissä toisten kissojen kanssa.

Raivotauti: 4 kk ja 1 vuoden ikäisenä, sen jälkeen 2 vuoden välein. Ulkomailla käyvät kissat vuoden välein.

Olen näitä keskusteluja seurannut ahkerasti tuoreen kissanpennun omistajan ominaisuudessa. Näistä vinkeistä on eniten ollut itselleni hyötyä:

*ota yhteyttä eläinlääkäriin madotusten ja rokotusten tiimoilta. Madotus hoidetaan esim. apteekista saatavalta Mirrixillä viikkoa ennen rokotusta. Samalla kun lääkäri rokottaa kissan, sille tehdään myös perusteellinen tarkastus korvapunkkien yms. osalta.

*kissan raapimista ja virtsaamista väärään paikkaan voi ehkäistä apteekista, eläinkaupoista ja -lääkäreiltä saatavalla Feliway-suihkeella tai haihduttimella. Se myös rentouttaa ja rauhoittaa kissaa uudessa ympäristössä. Menetelmä perustuu synteettisiin feromoneihin, jotka kissa haistaa, mutta ihminen ei. Lisäksi kissalle olisi hyvä olla joku sallittu raapimispaikka, kuten kiipeilypuu. Itse yritän parhaillaan totuttaa omaani puuhunsa leikkimisen avulla. Joillain auttaa mielenkiinnon herättämisessä myös kissanminttusuihke, mutta meidän kisuun se ei näytä vaikuttavan :)

*tarkasta myös kissan ruokavalio. Marketissa myytävät ruoat sisältävät kamalasti viljaa, sokeria, teurasjätettä (=jauhettuja sorkkia ym.), mutta yleensä vain n. 4% lihaa. Kissa on kuitenkin LIHANsyöjä, joten raaka liha ja sisäelimet ovat parasta ravintoa, sillä kissalle ei olemitään hyötyä viljasta, kasviksista tms. Tosin pentukissalle ei saisi antaa maksaa. Kuivaraksuista paras (ja kohtuuhintainenkin vielä) lienee netistä tilattava acana, joka sisältää 60% lihaa; www.acana-kauppa.com. Muista, että kissalle ei myöskään saisi antaa kuin laktoosittomia maitotuotteita.

*kissa sopeutuu uuteen elämäänsä ajan kanssa, kärsivällisyyttä vaaditaan. Kun kissa on vielä pentu niin aikaa tarvittaneen hiukan vähemmän. Kissalle pitää antaa omaa rauhaa, mutta parhaiten se tietenkin tottuu kun sen kanssa viettää aikaa. Meillä pieni maukui ja sähisi sohvan alla ensimmäisen viikon, mutta on jo tätä nykyä reipas kissanalku :)

Toivottavasti näistä nyt oli jotain apuja.. aiempia keskusteluja lukemalla saa kyllä vastauksen lähes kysymykseen kuin kysymykseen, sekä tietenkin googlettamalla :)

oppii, ettei huonekaluja raavita tai verhoissa kiipeillä. kissalla pitää plla riittävästi niitä luvallisia paikkoja, joihin teroittaa ja joissa kiipeilee. paljon virikkeitä kissalle, niin sen ei tarvitse itse niitä keksiä.
parasta virikettä kissalle on tietenkin toinen kissa.. :) kissahan on laumaeläin.

meillä tosin sohva on kokenut kovia, vaikka siihen ei koskaan olla teroitettu, mutta ylijuoksut ovat olleet liikaa meidän heppoiselle kankaalle.. :) ja toinen kissa on vielä sellainen, ettei osaa kynsiään kunnolla vetää sisään..

Hei!

Nuo ylemmät ohjeet ovat todella hyviä! Itse suosittelisin vielä ihan kissa kirjallisuutta. Esim. Kissa-käsikirja tai jokin muu vastaava. Helppo lainata kirjastosta ja saat siitä kaikki tarvittavat tiedot! :) Joskus tieto on hieman vahentunutta, mutta vakavia virheitä sattuu harvoin.

Hauskoja hetkiä pennun kanssa!

Kannattaa käydä lukemassa seuraavilla sivustoilla:

http://www.lemmikkipalstat.net -> keskustelu -> kissanruokinta ja kissanpäivät

http://www.incat.fi

http://www.kissamaailma.net

Hieman vielä itse laatimiani hoito-ohjeita:

RUOKINNASTA

Kuten tiedämme, kissa on puhdas lihansyöjä. Tämän ominaisuuden vuoksi kissan ruokinta on haasteellisempaa kuin esimerkiksi koiran. Ihanteellisena tapana ruokkia pidetään laadukkaan kuivaruuan ja raa'an lihan yhdistelmää. Myös BARF-ruokavalio on yleistymässä. Tällöin lemmikkiä ruokitaan ainoastaan raakaravinnolla, kuten lihalla ja luilla. Raakaruokinta soveltuu omistajalle, joka haluaa kissansa saavan mahdollisimman luonnonmukaista ravintoa ja joka tietää myös, mitä tekee. Ravintoaineiden oikeat suhteet täytyy olla selvillä erilaisten puutosten välttämiseksi. Esim. fosforin ja kalsiumin epätasapaino voi olla kohtalokasta etenkin pennuille.

Eläinkaupoissa myydään monia laadukkaita kuivaruokamerkkejä. Lisäksi osaa voi tilata netistä ( http://www.acanafin.com ). Joissain liikkeissä on myytävänä myös ns. halpisraksuja, joita myös tavaratalot ja tavalliset marketit myyvät. Varmuuden kuivaruuan laadusta saa analysoimalla tuoteselostetta. Ensimmäisen raaka-aineen pitäisi olla kuivattu liha tai lihajauho, ei tuoreliha. Jos valmistuksessa on käytetty tuorelihaa, siinä oleva vesi on haihtunut pois valmistusprosessin aikana, eikä varsinaista lihaa tällöin ole ruuassa kuin muutama prosentti. On myös syytä tarkistaa tuhkapitoisuus (=mineraalit, hehkutusjäännös). Virtsavaivariskin vuoksi se ei saisi ylittää 7 prosenttia. Myös magnesiumin määrä vaikuttaa. Rajana pidetään 0,09 prosenttia. Jos ruuassa on paljon kasvisperäisiä aineita, tuhka- ja magnesiumpitoisuudet ovat tavallista suuremmat.

Lihaa olisi hyvä tarjota joka päivä muutama pieni annos. Pennulle noin 3-4 ja aikuiselle 1-2. Kun ostaa suomalaista, ihmisten ruuaksi tarkoitettua lihaa, ei tarvitse pelätä matoja tai salmonellaa. Kissan suolisto on muutenkin niin lyhyt ja hapokas, ettei salmonella tartu kuin aniharvoin ja usein jo valmiiksi sairaaseen yksilöön. Tauriinintarve tulee tyydytetyksi raa'alla lihalla. Kypsennetyssä sitä ei enää ole. Monen kissan mieleen ovat raaka broileri, possun sydän ja suikaleet, kieli, kalkkuna ja nauta. Kissalle voi huoletta tarjota lähes mitä lihaa vain, kunhan se on maustamatonta. Myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia (liuotettuna) voi tarjota mutta korkeintaan kerran viikossa. Merikalan voi antaa raakana, mutta makean ja murtoveden antimet tulee kypsentää loisten takia. Kalapäiviä voi olla noin yksi viikossa. Hyvän lisän ruokavalioon tuo raaka kananmunankeltuainen 1-2 kertaa viikossa. Kissa pystyy hyödyntämään sen lähes 100-prosenttisesti.

Kaupoissa myydään myös monenlaisia "märkäruokia", kuten 400 gramman purkkiruokia ja 80-100 gramman vuokia ja pusseja. Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lihapitoisuuteen ja siihen, ettei sokeria tai viljaa ole. Säilykkeet eivät ole kissalle välttämättömiä, mutta huonosti juova kissa saa niistä hyvin nestettä, mikä puolestaan auttaa pitämään virtsatiet avoimina. Maitotuotteetkaan eivät ole kissalle pakollisia, mutta jos niitä aikoo antaa, tulee käyttää laktoosittomia tuotteita ja muistaa, ettei esim. maito saa korvata vettä!

Pentujen ruokinnassa tulee olla tarkka. Monipuolisuus ja energiapitoisuus on valttia. Kaikkein tärkeiden vitamiinien, proteiinien ja rasvojen saanti taataan antamalla laadukasta pentukuivaruokaa, jota voi olla koko ajan tarjolla niin kauan kuin kissa kasvaa. Pennun tulisi saada syödä niin paljon kuin haluaa (tietyissä rajoissa kuitenkin). Pennun ruokinta ei poikkea paljoa aikuisten vastaavasta, mutta (liha-)aterioita olisi hyvä olla 3-4 päivässä, pienillä pennuilla useammin kuin vanhoilla. Pennulle ei kannata antaa ollenkaan maksaa, koska sen antaminen voi aiheuttaa A-vitamiinin liikasaannin. Kissa kannattaa pienestä pitäen opettaa syömään mahdollisimman monipuolisesti, jotta myöhemmiltä ongelmilta vältyttäisiin. Jos lihan osuus ruokavaliosta on suuri, kannataa antaa Pirskatti-vitamiinivalmistetta. Hyvä kasvattaja on totuttanut pentueen moniin eri lihoihin ja laadukkaaseen kuivaruokaan. Kannattaa pyytää mukaan luettelo, mitä pentu on syönyt kasvatuskodissaan ja jatkaa samaa ainakin vähän aikaa, ettei herkkä maha mene sekaisin. Jos ruokavaliota on tarve muuttaa, se tulisi tehdä vähitellen.

MADOTUKSET JA ROKOTUKSET

Säännölliset matohäädöt ja tehosterokotukset kuuluvat jokaisen kissan perusterveydenhoitoon. Pentu madotetaan ensimmäisen kerran noin 3-viikkoisena ja sen jälkeen 2-3 viikon välein luovutukseen asti. Pentu on hyvä madottaa kolmikuisesta 1-2 kuukauden välein vuoden ikään saakka. Kissa on aina hyvä madottaa pari viikkoa ennen rokotuksia, jotta rokotteen teho olisi mahdollisimman hyvä. Aikuiselle kissalle suoritetaan matohäätö säännöllisesti - vapaasti ulkoilevalle vähintään neljästi ja ainoastaan sisällä oleskelevalla kahdesti vuodessa. Valjasulkoilijat ja tarhaa käyttävät kissat madottaisin 2-3 kertaa vuodessa. Jokainen madotuskerta on hyvä suorittaa eri lääkkeellä kuin edellinen, etteivät madot tule immuuneiksi. Laajakirjoisimmat ja tehokkaimmat merkit ovat Flubenol, Drontal ja Axilur. Drontalin soveltuvuudesta pennuille ollaan montaa mieltä. Mirrix on mieto ja sopii hyvin pennun ensimmäiseen madotukseen. Pennun ensimmäinen rokotus annetaan tilanteesta riippuen sen olleessa noin 8-12-viikkoinen. Tehosterokotus on 3-4 viikon kuluttua. Kissat rokotetaan yleisesti kissaruttoa- ja flunssia vastaan (=kolmoisrokote). Tehoste on otettava tällöin vuosittain.

LEIKKAUTUS

Kissan leikkauttaminen on jokaisen omistajan velvollisuus. Operaatiossa kollilta poistetaan kivekset kivespusseista ja naaraalta munasarjat ja kohtu osittain tai kokonaan. Leikkaus on pieni ja helppo toimenpide.

Yleinen "harhakäsitys" on, ettei kollia saisi leikata ennen sukukypsyyttä tai naarasta ennen ensimmäistä kiimaa tai ensimmäisiä pentuja(!). Suositeltavaa kuitenkin olisi, että kaikki kissat, joita ei siitokseen käytetä, leikkautettaisiin noin kuuden kuukauden iässä tai aiemmin. Jotkut lääkärit vaativat kissalta tiettyä painoa tai ikää, mutta osaava ja ajan tasalla oleva lääkäri osaa leikata jopa pienen pennun. Enemmän varhaiskastraatiosta Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla http://www.sey.fi/elaintenviikko/varhainensterilointi.html
Leikkaamaton kolli ei ole omistajalle usein mukava lemmikki merkkaamisen, pistävän hajuisen virtsan ja mouruamisen vuoksi. Hormonit stressaavat kollia aiheuttaen sille levottomuutta ja syömättömyyttä jopa niin, että kissa kuihtuu silmissä. Naaraalle jokainen kiima on rasittava kokemus altistaen kasvaimille ja kohtutulehdukselle. Naaraan voi aivan hyvin (ja mielellään) leikkuuttaa ennen ensimmäistä kiimaa. Se säästää sekä kissaa että omistajaa.