Moro.
Anoppi saarnasi että rintamaito muuttuu sokeirlitkuksi joskus puolen vuoden kieppeillä ja tulee lapselle reikiä hampaisiin?
Pitääkö paikkansa?
Anoppi saarnasi että rintamaito muuttuu sokeirlitkuksi joskus puolen vuoden kieppeillä ja tulee lapselle reikiä hampaisiin?
Pitääkö paikkansa?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei todellakaan pidä paikkaansa. Ja sanokoon kuka tahansa mitä, niin rintamaito ei missään vaiheessa myöhemminkään aiheuta reikiä. Jälleen kerran tähänkin asiaan löytyy ihan mustaa valkoisella imetystukisivuilta
Ystäväni, joka on hammaslääkäri, sanoi, että kyllä se maito pikkuhiljaa tosiaan muuttuu hampaille vahingolliseksi. Hän suositteli imetyksen lopettamista vuoden ikään mennessä. Myöskään tuttipullosta hän ei suositellut syöttämään vuotta pidempään, koska imeminen ylipäätään vaikuttaa siihen, että hampaat kasvavat väärään asentoon.
Niin, en todellakaan ymmärrä, mistä osa hammaslääkäreistä on saanut niin väärää tietoa. Anteeksi vaan. En tahdo olla ilkeä tai loukata, mutta kyllä ne hampaat reikiintyy ihan jostain muusta syystä kuin äidinmaidosta. Imettää voi ihan niin kauan kuin haluaa. Osa hammaslääkäreistä kyllä on täydennyskouluttanut itseänsä ja myöntää asian. Meillä on ollut onneksi hyvin asian ymmärtänyt. Ja yölläkin olen imettänyt pitkään ja hampaat ovat lapsella mitä parhaimmat.
että ei se maidon rakenne miksikään muutu. Ei rinta tiedä, minkä ikäinen vauva on. Tämäkin on tutkittua tietoa.
sanoi et jos syö rintamaitoa vielä vuoden iän jälkeen niin huuhdella suu..miksi sitten maitoa ei voi luovuttaa yli puolenvuoden iästä? uskon et muuttuu koostumus koska eivät ota synnärillä vastaan yli puolivuotiaan äidin maitoa..!
Kun tämä ei ole mikään uskon asia. En ole perehtynyt äidinmaidon luovutukseen, mutta sen sijaan äidinmaidon koostumuksesta olen ottanut selvää. Äidinmaidosta on liikkeellä hirmu paljon väärää tietoa, kuten viestin aloittaja kertoi.
Aika usein kuulee tuon suun huuhteluohjeen ja se jos mikä hymyilyttää. Ihan kuin jotkut vihaisivat äidinmaitoa. Miksei suuta käsketä huuhdella sitten kaiken syömisen ja juomisen jälkeen. Mutta jos joku nyt ihan välttämättä haluaa uskoa, että äidinmaito on tosiaan vaarallista hampaille, niin eihän kenenkään vakaumusta käännetä edes todisteilla.
Äidinmaidon koostumus vastaa koko ajan lapsen tarpeita, eli sen koostumus muokkautuu lapsen iän mukana. Mutta se ei tarkoita että se muuttuisi sokerilitkuksi, tai että se aiheuttaisi kariesta. Synnäri ei ota vastaan yli puolen vuoden ikäisen vauvan äidin maitoa sen takia, että eniten maitoa tarvisevat keskoset, joille parasta maitoa on vastikään synnyttäneen äidin maito.
Imetys ei lisää kariesta (Alaluusua ym., suomalainen tuktimus, en muista tarkempaa referenssiä) ja WHO suosittelee imetyksen jatkamista kahden vuoden ikään asti.
Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen lausunto World Health Assemblyn suosituksesta jatkaa rintaruokintaa
2 vuotta tai kauemmin ja
yksinomaisena 6 kuukauden ikään asti
Espoossa 19.10.2001
Viideskymmenesneljäs World Health Assembly päätti kehottaa kaikkia jäsenvaltioita voimistamaan toimiaan ja kehittämään uusia tapoja suojella, edistää ja tukea yksinomaista rintaruokintaa 6 kuukauden ikään, ja jatkaa rintaruokintaa kaksi vuotta tai kauemmin (asiakirja WHA54.2). Tämä päätös perustuu WHO:n asiantuntijakonsultaatioon (A54/INF.DOC./4). Asiantuntijat perustavat suosituksensa suhteellisen laajaan kirjallisuuskatsaukseen rintaruokinnasta. Tutkimukset tosin vaihtelivat laajuudeltaan ja laadultaan ja olivat pääosin pieniä ja suppeita.
Suosituksen pääargumentti oli, että 6 kuukauden yksinomainen rintaruokinta vähentää infektiosairastavuutta ja -kuolleisuutta erityisesti mahasuolikanavan infektioihin verrattuna ruokintaan, jossa 4 kuukauden yksinomaisen rintaruokinnan jälkeen aloitetaan lisäruuan anto. Vertaileva tutkimustieto erityisesti muualla kuin kehitysmaissa todettiin niukaksi. Suosituksessa mainitaan kuitenkin Hondurasissa tehty tutkimus, jossa 6 kuukauden yksinomaisen rintaruokinnan osoitettiin lisäävän raudanpuutteen esiintyvyyttä.
Suomessa voimassa olevan suosituksen mukaan lisäruokinta aletaan yksilöllisesti 4-6 kuukauden iässä. Ratkaisussa tulee ottaa huomioon lapsen kasvu ja halukkuus lisäruokien syömiseen. Kotimaisten tutkimusten perusteella on asiantuntijasuosituksissa lisäksi todettu, ettei yli 12 kuukauden rintaruokinnalla saavuteta mitään etuja (Visakorpi 1997).
Suomen Lastenlääkäriyhdistys ehdottaa, ettei Suomessa nykyisin virallisesti suositeltua ruokintakäytäntöä muuteta. World Health Assemblyn suositus on perusteltu kehitysmaiden lapsia ajatellen, mutta sen noudattaminen voi aiheuttaa jopa suoranaista vaaraa kehittyneissä maissa. Se lisäisi 4-6 kk ikäisten lasten aliravitsemuksen ja raudanpuutteen esiintyvyyttä tuomatta heille mitään varsinaista etua. Nojaten Suomessa tehtyihin laajoihin tutkimuksiin perustelemme kannanottoamme seuraavasti:
Rintamaidon koostumus vaihtelee. Kaikkien äitien rintamaito ei riitä turvaamaan johdonmukaista tervettä kasvua 6 kuukauden ikään saakka. Suomalaisessa imeväisten seurantatutkimuksessa havaittiin, että useilla puolen vuoden ikään yksinomaisesti rintaruokituilla lapsilla kasvu hidastui poikkeavasti 4-6 kuukauden iässä. Rintamaito ei selvästikään riittänyt turvaamaan kasvua: kun lisäruokinta aloitettiin, kasvu normalisoitui (Salmenperä ym. 1984). Lastenlääkärit ja terveydenhoitajat kohtaavat tämän ilmiön nykyisinkin usein.
Raudanpuuteanemiaa esiintyy osalla 6 kuukautta täysin imetetyistä lapsista (Siimes ym. 1984).
Tiedot hivenaineiden riittävyydestä pitkän imetyksen aikana ovat varsin niukat. Myös vesiliukoisten vitamiinien saanti voi jäädä vaillinaiseksi, jos äiti ei erityisen hyvin huolehdi omasta, monipuolisesta ravinnostaan.
Alle 6 kuukauden ikäisten lasten ripulitauti ei ole maassamme enää niin suuri vaara lapselle kuin mitä se on kehitysmaissa. Kohdassa 1 ja 2 mainittujen riskien todennäköisyys maassamme on huomattavasti suurempi.
Tutkimuksissa ei ole todettu yli vuoden pituisella imetyksellä saavutettavan Suomen oloissa mitään etua allergian tai infektioiden torjunnassa. Muitakaan hyötyjä rintaruokinnan pidentämisestä yli 6 kuukauden iän ei todettu kotimaisessa laajassa tutkimuksessa (Savilahti ym. 1987). Ei ole olemassa selkeää näyttöä 6 kuukauden yksinomaisen rintaruokinnan pitkäaikaisesta hyödystä lasten terveyteen.
Yli vuoden jatkuva imetys saattaa aiheuttaa haittoja, koska äidin rasvakudokseen elämän aikana kertyneet haitalliset aineet, kuten ympäristömyrkyt, voivat aiheuttaa lapselle ongelmia (Alaluusua ym. 1997, Alaluusua ym. 1999). Myös äidin ruokavalio sekä hänen käyttämänsä lääkkeet ja nautintoaineet voivat aiheuttaa rajoituksia imetykseen.
Yli vuoden imetyksen suositteleminen lisäisi tarpeettomasti monien äitien epäonnistumisen kokemusta.
Lastenneuvolat ovat erinomaisia lapsen kasvun ja kehityksen seuraajia. Lastenneuvolajärjestelmämme ja sen resurssit tulee säilyttää niin, että imeväisikäisten lasten kasvu ja kehitys voidaan taata mm. juuri yksilöityjen ravintoratkaisujen avulla ja seurantatietoja käyttää ratkaisujen perustaksi.
World Health Assemblyn rintaruokintaa koskeva suositus on yleismaailmallinen ja suunnattu ensisijaisesti kehitysmaiden olosuhteisiin. Suomessa tulisi huolehtia siitä, etteivät monikansallisten äidinmaidonkorvikkeiden valmistajat levitä tarpeettomasti tietoa puheena olevasta suosituksesta, joka ei sovellu olosuhteisiimme.
Laakkosen ja Stenroosin vastine
Kirjallisuutta:
Visakorpi JK. Rintaruokinta. Neuvolakirja 5. painos (toim. Olli Simell) Vammalan kirjapaino 1997. ss 135-153.
Salmenperä L, Perheentupa J, Siimes MA: Exclusively breast-fed healthy infants grow slower than reference infants. Pediatr Res 1984;19:307-312.
Siimes MA, Salmenperä L, Perheentupa J: Exclusive breast-feeding for 9 months: Risk of iron deficiency. J Pediatr 1984;104:196-199.
Savilahti E, Tainio V-M, Salmenperä L, Siimes MA, Perheentupa J. Prolonged exclusive breast-feeding and heredity as determinants in infantile atopy. Arch Dis Child 1987;62:269-73.
Alaluusua S, Lukinmaa PL, Koskimies M, Pirinen S, Hölttä P, Kallio M, Hottinen T, Salmenperä L: Developmentel dental defects associated with long breast feeding. Eur J Oral Sci 1996;104(5-6):493-7
Alaluusua S, Lukinmaa PL, Torppa J, Tuomisto J, Vartiainen T: Developing teeth as biomarker of dioxin exposure. (Letter) Lancet 1999;353:206.
Rintamaidon sokerikoostumus ei muutu (eräiden muiden aineiden koostumus ja pitoisuudet kylläkin).
Se, miksi yleisesti ottaen pidempään imetetyillä on enemmän ongelmia maitohampaiden kanssa on, että kehittyvät hampaat tarvitsevat kunnon syöttövälit toipuakseen happohyökkäyksistä. Rintaruokinta on vanhemmallaa vauvalla usein ns. aterioiden välisenä aikana tapahtuvaa tissittelyä, jolloin päivässä tulee monta ateriaa eivätkä hampaat ehdi toipua.
Sopiva määrä aterioita hampaiden kannalta olisi yli 6-kuiselle lapselle 5-6 / vrk.
www.imetystukilista.net/faq/edut.php
Lapsen vanhetessa ei rintamaidon koostumus muutu muidenkaan aineiden osalta ainakaan huonommaksi. Yllä olevassa linkissa on faktaa. Esim. yksivuotias saa puolesta litrasta äidinmaitoa 95% c-vitamiinin tarpeestaan.
Miettikää, tuo tosiaan kuulostaa järkeenkäyvältä, että tiheät ruokailut (imetys vielä muiden aterioiden lisäksi) voi olla syynä siihen, että imetetyillä on hampaiden reikiintymisen kanssa enemmän ongelmia. Äidinmaito varmaan sinänsä on hyvä asia lapselle puolen vuoden jälkeenkin. Yli 6kk lapselle rintamaitoa siis aterioiden yhteydessä vain???
Juuri näin. Rintamaito ei aiheuta hammasongelmia, jos vauva saa sitä vain aterioiden yhteydessä.
Sen sijaan jatkuva lohdutus- / uni- tms. tissittely on haitaksi. Sama kun joisi sokerimehua ennen nukkumaan menoa / vähän väliä. Rintamaidossahan on sokeria, mitä vauva tietty tarvitsee, mutta ei tunnin välein.
Ja edelliselle. N. 6 kk jälkeen rintamaidon monityydyttämättömien rasvahappojen ja tiettyjen kalaöljyjen koostumus muuttuu.
Saahan omaa lasta pussata kuitenkin poskelle vai tarttuuko karies herkästi äidiltä tai isältä lapseen? Minä kun niin tykkään omasta mussukasta. : )
Hei uusinäkökulma asiaan. monilla lapsilla ensimmäiset hampaat tulee vasta puolen vuoden jälkeen ja muutama imetyskuukausi tuskin reikiinnyttää hampaita varsinkaan ellei lapsi ole saanut karies bakteeri tartuntaa.
Tiedän että alle vuoden ikäisen äidin on ehkä vaikea hahmottaa niitä karkkimääriä ja pipareita, mehuja ym. joita nuo samaiset pikku tirrihampaat vielä tulevat syömään. Mutta kyllä hampaiden reikiintyminen on paljon enemmän kiinni myöhemmästä toiminnasta hammaspesut välipalat ym.
Karies bakteerin tarttumisen välttäminen on myös olennainen asia jos lapsi saa sen vasta yli 3 vuotiaana on hapaiden reikiintymisen riski pienentynyt melkoisesti. tosin sen tarttumista en oikein ymmärrä meillä vanhemmalla lapsella se todettiin ja nuoremmalla ei vaikka jakavat kyllä kaiken bakteereja mittimättä.
Äidin maidon vaihtaminen korvikkeeseen ei mielestäni muuta asiaa, ruokintakertoja tulee suunnilleen yhtä paljon ja kaikki mitä suuhumme työnnämme aiheuttaa niitä happohyökkäyksiä.