luen näitä vääntöjä elareista/tapaamisista ja mitä isien jutut palstallakin kirjoitellaan...
Mitä enempi kuuntelen katkeria tilityksiä puolin ja toisin..
Mitä enempi kohtaan asiaa, asian tiimoilta...
Sitä varmemmaksi alan tulemaan asiasta, etten tule koskaan kertomaan kenellekään, saatika ottamaan yhteyttä lapseni mahdolliseen isään.
Parempi elää ilman isää, kuin tiedossa olevan katkeran ja vihaisen isän olemassa olosta. Ei lapsi semmoista tarvitse.
Mitä enempi kuuntelen katkeria tilityksiä puolin ja toisin..
Mitä enempi kohtaan asiaa, asian tiimoilta...
Sitä varmemmaksi alan tulemaan asiasta, etten tule koskaan kertomaan kenellekään, saatika ottamaan yhteyttä lapseni mahdolliseen isään.
Parempi elää ilman isää, kuin tiedossa olevan katkeran ja vihaisen isän olemassa olosta. Ei lapsi semmoista tarvitse.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei kaikki isä/lapsisuhteet ole tuollasia.
Jos isä haluaa tavata lastaan, ehdottomasti paras lapselle sinunkin tapauksessasi. Tänne palstalle näyttäisi kirjoittelevan pääosin erosta katkerat vanhemmat. Tosin asiallisiakin löytyy.
Useimmissa eroissa ei tällasia vääntöjä ole, mitä täältä olet lukenu.
muutenkin vahinko raskaus (ehkäisypetti)
Ensin en ajatellut asiaa ja myöhemmin mietin, että olisi rehellisyyden nimissä reiluinta kertoa tai jotakin. Kyse ei kuitenkaan ole mistään elatusmaksuista, vaan enempi mietin, ettei tulevaisuudessa tule eteen, ettei ole edes kerrottu raskaudesta ja lapsesta.
Nyt taas tullut tulokseen parempi olla hiljaa. Livenäkin kuullut tämmöisiä, mitä täältä lukee.
Vielä sekin, että mies varmistaa, että syön pillereitä ja ilmoittaa, ettei tahdo lapsia. Söinhän minä, mutta ne pillerit petti, enkä minäkään silloin tahtonut raskaaksi ja ensimmäisenä ajattelinkin aborttia, mutta tässä nyt maha pystyssä en tiedä, enää ilmoitanko vai enkö.
voi mitään. Se että "kolmijalka" on ilmoittanut, että ei halua lapsia, tarkoittanee "tahallisia" tekoja.
Jospa tekisit niin, että ilmoita pillereiden pettäneen ja et halua ilmoittaa "isää" viranomaisille; ihan teidän kahdenkeskinen sopimus. Näin annat mahdollisuuden toimia haluamallaan tavalla, MUTTA pidä sinäkin kaikesta huolimatta ja siitä johtuen osasi sopimuksestanne, älä ala kiristämään; ulkopuoliset paineet, senkun kasvavat taatusti, pitäydy sopimuksessanne.
riippuen tietysti miehestä. Mutta niitä huonoja isiä on kyllä varmasti enemmän kuin hyviä. Harva mies se jaksaa olla lapsen elämässä koko lapsen elämän, äitien on vain pakko.
Meillä lapsi ei ollut vahinko vaan aivan suunniteltu. Lapsen isä jätti minut raskausaikana ja todellakin eroon johtaneet syyt olivat miehessä itsessään. Mies ei halunnut noudattaa asioita, joista olimme puhuneet ja hän oli luvannut ettei minun tarvitse kantaa huolta. Vähän aikaa piti puheensa ja sitten se lipsuminen taas alkoi, kun asiasta muutaman kerran huomautin niin mies käski minun ettiä uuden miehen.
Vaikka raskaus ei ollut vahinko niin silti mies lapsen synnyttyä vaatimalla vaati etten saisi ilmoittaa häntä isäksi. Oli se "ihana" juuri synnyttäneenä lukea niitä viestejä mitä mies sairaalaan lähetteli, kun olin ilmoittanut lapsen syntyneen :(
Ehkä jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää, en varmaankaan olisi ilmoittanut miestä lapsen isäksi. Olisi ehkä ollut parempi antaa itsestään jakorasian kuva kuin ilmoittaa isäksi isä, joka sitten loppupeleissä ei olisi isäksi edes halunnut. Onneksi lapsi kuitenkin on vielä niin pieni, ettei ymmärrä kuinka vähän hän isälleen merkitsee. mm. Naisille tai yleensäkin kavereille viestien näpyttely, lehtien luku, telkkarin katsominen menevät edelle kun käy poikaansa katsomassa. Ei edes sitä pientä hetkeä ole läsnä lapsensa elämässä.
Vain vahvistettu isyys johtaa isän perimiseen aikanaan. Sa kai olisi lapsen etu?
Toki lapsen etu on saada isältään jotain paljon arvokkaampaakin. Lapsuus isän kanssa!
ei juuri perintöä jää, että sen takia ei kannata haluta lapsen tunnustusta. Muuten tietysti lapsen on hyvä tietää, kuka se isä on.
ajatellutkaan, että vaatisin isältä yhtään mitään tai mihkään viranomaisille mitään ilmoittelisin, vaan sen meinasin tehdä:että ilmoittasin miehelle pelkästään. Hänellä olisi mahdollisuudet edes jossain vaiheessa näin halutessaan olla läsnä tai sitten ei. Olisi edes tietoinen asiasta, mutta en taida uskaltaa!
Kiitos vastanneille, mutta tässäkin huomasi,että ajatellaan ensimmäiseksi viranomaisia ja elatusmaksuja. Rahasta ei ole kyse,eikä tunnustamisista. Tämä tahdoin vielä lisätä!
sinun pitäisi ilmoittaa isälle- jo lapsen itsensäki takia, ja nyt jo, eikä sitten vasta kun lapsi on syntynyt. Siten isällä olisi aikaa sulatella asiaa jos sulatteluun tarvetta on, ja sinulla itselläsi olisi helpompaa keskittyä tulevaan lapseen (joka kuitenkin on syytön tähän tilanteeseen) ilman että asia alkaisi jossain vaiheessa kummitella mielessäsi. Enkä todellakaan tarkoita nyt rahoja tai perintöä, en isän taloudellista mukana oloa vaan sitä mikä minun mielestäni olisi kaikkien kannalta oikein.
Molemmilla, sekä isällä että lapsella on kuitenkin oikeus tietää toisistaan. Isä voi valita, tahtooko olla ja miten mukana tulevan lapsen elämässä, ja jos ei tahdo, olet ainakin kertonut tälle ja antanut sen mahdollisuuden. Mutta jos et kerro ja lapsi jossain vaiheessa alkaa kysellä tai isä saakin tietää asiasta ja tahtookin olla osallisena lapsensa elämää, olet tehnyt valinnallasi olla kertomatta enemmän hallaa kuin jos olisit kertonut.
Ja sanon vielä, jos nämä jutut täällä "pelottavat", että ainahan voit isän ilmoittaessa ettei tämä tahdo olla osallisena lapsen elämässä eikä maksaa elatusta toimia niin, ettei tämän tarvitse olla yhteydessä lapseen eikä huolehtia elatuksesta.
kommentoida kun tiedän useita tapauksia riittävän läheltä, joissa todellinen isä on salattu lapselta. Ymmärrän, että osa ei halua isää lapsensa elämään vakavista syistä, mutta silloin pitää ottaa vastuu siitä, että lapsi aikuistuttuaan saattaa olla toista mieltä.
Lähipiirin tapauksissa jokainen salaus maksoi liikaa henkisellä puolella. Toki jokainen ihminen on yksilö ja kokee asiat eri tavalla. Kukaan ei voi ennustaa, eikä voi myös tietää( en usko, että kykenee myös manipuloimaan pitkälle)mikä on "riitakappaleen" mielipide, kun alkaa asiat ymmärtää. Onhan noita erolapsienkin kertomuksia tullut luettua, siis heidän joita on yritety pitää erossa toisesta vanhemmasta.