Minä taivaanrannalle maalasin
valkosulalla pienen purren.
Ja taivaan, sen väreillä kaunistin
ja tuulia pälyin, tarkkasin
josko voisin purjein valkoisin
yli taivaankaaren soutaa.
Ja tulihan ne tuulet,
-mutta suotuisat ei.
Ne rikkoi purjeet
ja venhoni vei.
Ja taivas,jonka värein kaunistin
peittyi pilviin raskaisiin.
Taivaanrannan maalarin osa lie,
vain karu, kova ja mutkainen tie.
Sillä tiellä unelmat haudataan,
matkasauvaan tartutaan.
Vain joskus..silmät sulkien...
piiloudun maailmaan unien.
Siellä valkean purteni vielä nään
ja tunnen suotuisat tuulisäät.
Näen taivaan, kauniiksi maalatun
oi..silloin ,kun uneksun.
valkosulalla pienen purren.
Ja taivaan, sen väreillä kaunistin
ja tuulia pälyin, tarkkasin
josko voisin purjein valkoisin
yli taivaankaaren soutaa.
Ja tulihan ne tuulet,
-mutta suotuisat ei.
Ne rikkoi purjeet
ja venhoni vei.
Ja taivas,jonka värein kaunistin
peittyi pilviin raskaisiin.
Taivaanrannan maalarin osa lie,
vain karu, kova ja mutkainen tie.
Sillä tiellä unelmat haudataan,
matkasauvaan tartutaan.
Vain joskus..silmät sulkien...
piiloudun maailmaan unien.
Siellä valkean purteni vielä nään
ja tunnen suotuisat tuulisäät.
Näen taivaan, kauniiksi maalatun
oi..silloin ,kun uneksun.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kauniisti valkosulallasi maalasit,
rakkauden täyteisen runon.
Silmät sulkien on hyvä piiloutua
ja haaveilla -
nähdä unta vaikka rakkaastaan.
Kiitos runostasi.