Nyt vielä on kipua,
nielemätöntä palaa
kurkussani.
Ihmetystä, katkeruuttakin.
Sinä sanoit panostaneesi
paljon tähän suhteeseen.
Miksi niin äkkiä luovutit,
kun panostuksesi onnistui?
Sait minun rakkauteni,
mutta ei se riittänyt.
Minä en muuttunut,
eikä rakkauteni liioin.
Olosuhteet eivät muuttuneet.
Sinäkö muutuit?
Sekö oli syy lopettaa,
panna rakkautemme roskiin?
nielemätöntä palaa
kurkussani.
Ihmetystä, katkeruuttakin.
Sinä sanoit panostaneesi
paljon tähän suhteeseen.
Miksi niin äkkiä luovutit,
kun panostuksesi onnistui?
Sait minun rakkauteni,
mutta ei se riittänyt.
Minä en muuttunut,
eikä rakkauteni liioin.
Olosuhteet eivät muuttuneet.
Sinäkö muutuit?
Sekö oli syy lopettaa,
panna rakkautemme roskiin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pala suuri kurkussasi,
katkeruus rintaasi
raastaa.
Sinun rakkautesi,
ympäröi sydämeni
anna anteeksi etten osannut
arvostaa rakkauttasi,
ja käänsin selkäni.
En heittänyt rakkautta roskiin,
taltioin sen kirjan kansiin,
sieltä sitä ammennan
kun on hetki musta.
Kiitos Lekart, lämmin halaus.
Vastaukseni lohdutukseesi on vähän myöhässä, kun olen ollut koneitten ulottumattomissa, luonnossa, kokoamassa itseäni ja ajatuksiani. Kiitos sinulle!
ja kiva, kun kuitenkin vastasit.
Rakkauden henkäisy ja halaus,
olen aina pitänyt teksteistäsi,
sanonut sen sinulle ja
sanon vastakin :D