Vuokran, sähkön, mahdollisten lääkekulujen jälkeen työttömälle työmarkkinatukea ja/tai toimeentulotukea saavalle jää perus elämiseen noin 370 euroa, mihin tämä menee?
Lasketaan näin:
Kuukaudessa menee rahaa seuraavasti
Ruokaan............................ 90,00e
Vaatteisiin ja jalkineisiin........ 40,00e
Internet........................... 24,00e
Puhelimeen......................... 10,00e
Puhtauteen ja siisteyteen (parturi, pesuaineet,
saippuat ja muut).................. 35,00e
Tv-lupa (jos maksaa)............... 16,70e
Lehtitilaukseen (jos tilaa)........ 18,50e
Yhteensä.......................... 234,20e
Jäljelle jää.................... n.135,80e
Eli mihin työtön tämän välttämättömistä menoista ylijäävän osan laittaa?
Lasketaan näin:
Kuukaudessa menee rahaa seuraavasti
Ruokaan............................ 90,00e
Vaatteisiin ja jalkineisiin........ 40,00e
Internet........................... 24,00e
Puhelimeen......................... 10,00e
Puhtauteen ja siisteyteen (parturi, pesuaineet,
saippuat ja muut).................. 35,00e
Tv-lupa (jos maksaa)............... 16,70e
Lehtitilaukseen (jos tilaa)........ 18,50e
Yhteensä.......................... 234,20e
Jäljelle jää.................... n.135,80e
Eli mihin työtön tämän välttämättömistä menoista ylijäävän osan laittaa?
Vastaukset 58
Vanhimmat
olet unohtanut, että 7 %:ia vuokrasta maksettiin tuolla perusosalla - tämä tietenkin poistuu syyskuun alusta lähtien ja näin lisää käytettävissä olevan rahan määrää.
Minä en käytä kuukaudessa vaatteisiin ja jalkineisiin 40 euroa vaan lähinnä tuo summa menee vuodessa. Lenkkikengiä käytän vuodet ympäriinsä ja yhdet kestävät 4 vuotta kun käyttää pohjan ihan puhki päkiän kohdalta.
Internet maksaa 21 euroa.
Puhelimesta olen joutunut luopumaan.
Puhtauteen ja siisteyteen käytän ehkä 20 euroa kuukaudessa.
TV-luvan maksan yhdessä erässä, joka teki viime vuoden puolella "vanhalla hinnalla" maksettuna 16,16 euroa/kk. Seuraavan kerran maksan vain 6 kuukauden erän ja sen jälkeen 3 kuukauden, koska digiboksia minulla ei ole varaa hankkia ja tv-katselu päättyy silloin kun analogiset lähetykset loppuvat.
Ainoastaan Pirkka lehti tulee ja muut ilmaisjakelun lehdet.
Viinaan ja tupakkaan en rahojani pistä. En käy elokuvissa, teatterissa, kuntosalilla, tai muussakaan maksullisessa paikassa. En käy parturissa vaan hiukset leikataan kotona.
Matkakorttia lataan noin 20 eurolla vuodessa, koska pyrin tekemään kaikki matkat pyörällä tai kävellen.
Vitamiineja syön monivitamiinipillerinä noin 5 euroa/kuukausi.
Loput rahat menevät työnhakuun ja suhteellisen yksipuoliseen ruokaan.
Kaikkea tarpeellista pitäisi hankkia, mutta kun ei ole rahaa...
Ihmetyttää, mitä sinun ruokakaupan ostoslistaan uuluu, jos sinulla ruokaan kuluu vain 90 euroa kuukaudessa.
Jos työmarkkinatuesta puhutaan, niin korjataatampas vähän laskelmia.
"Vuokran, sähkön, mahdollisten lääkekulujen jälkeen työttömälle työmarkkinatukea ja/tai toimeentulotukea saavalle jää perus elämiseen noin 370 euroa, mihin tämä menee?"
Työmarkkintatuki 470 erkkiä, josta ennakonpidätys on 20 prossaa, eli reilu 90 erkkiä. Jäljelle jää reilut 370 erkkiä.
Tuosta 370 maksetaan ihan itse ne vuokrien omavastuu osuudet, jotka jäävät itse maksettaviksi asumistuen jälkeen, eli muutamasta kympistä pitkästi yli sataseen. Samoin sähköt ja ei resepti -lääkkeet, sekä reseptilääkkeiden omavastuu osuudet, elleivät lääkekulut ole riittävän korkeat, jolloin sossu maksaa.
Toimeentulotukea saavilla tilanne on osittain toisenlainen, sillä tuen määrä muuttuu menojen mukaan tarvittaessa. Tosin vaikka toimeentulotuki on verotonta, ja niille joilla on paljon näitä lääke- tai muita hyväksyttyjä kuluja hyvinkin edullinen, niin ei se sossu nyt silti äärettömän suosittu paikka ole, vaikka usein niin ajatellaan. Tämä toimeentulotuen saantia edellyttävä kokonaisvaltainen elämäntilanteen arviointi, jossa käydään pankkitilit sun muut muuten yksityisyyteen liittyvät elämäntilanteet virkailijoiden kanssa läpi, on harvalle ihmiselle kovin houkuttelevaa.
Lisäksi monilla työttömillä on myös velkoja, joko uusia tai vanhoja, joita sitten yritetään maksella olosuhteiden mukaan.
Jos työmarkkinatuki kuulostaa houkuttelevalta ansaintamahdollisuudelta niin tervetuloa vaan joukkoon tummaan;)
Laskennallisesti jokaisella ihmisellä pitäisi olla tuo summa, mutta käytännössä summa voi olla huomattavasti pienempi.
Esimerkiksi suurin lasku eli vuokra voidaan katsoa maksetun, joten sitä ei lasketa toimeentulotukeen. Laskennallisesti voidaan saada enemmän rahaa kuin ns. Ojalan laskuopin mukaan ihmisellä on käytettävissä.
Toimeentulotukea laskettaessa lasketaan jokaiselle kuukaudelle tuloksi 404 euroa, vaikka käytettävissä on tuo 376 euroa, joka maksetaan neljän viikon välein. Vuodessa yhtenä kuukautena tuo tulee siis kaksi kertaa, jolloin on enemmän rahaa käytettävissä, jos sosiaalityöntekijä ei siinä kuussa huomioi todellisia maksettuja päivärahoja, jolloin parilta seuraavaltakin kuukaudelta nollautuvat toimeentulotuet.
käytäntö on toimeentulotuen hakijan kannalta huonompi kuin teoria.
Hyvä on, otetaan laskelmasta karkeasti 50€ pois, jonka jälkeen jää n. 320€
Eli laskelman jäljelle jäävä osuus tippuu 85 euroon, niin mihin tämä menee?
jäljelle yhtään mitään... rahat eivät edes riitä siihen mihin ne "muka" kattavat.
Täytyy tehdä valintoja - jos käyt hammaslääkärissä, niin rahat on taas säästettävä muista menoista. Toimeentulotukimenoissa otetaan huomioon vain kunnallisessa hammashoidosta aiheutuneet laskut. Kovan hammassäryn yllättäessä on pakko mennä yksityisellä, jos ei halua odotella hammassärystä kärsien 6 kuukautta tai jopa vuotta...
Eipä kyllä tarvitse odottaa särkytapauksessa 6 kuukautta, vaan päivystävälle pääsee samana tai seuraavana päivänä. Ja tämä korvataan toimeentulotuessa.
käytännössä ei pääse...
Pitää pitää erillään "ruusuiset" suunnitelmat ja todella surkea käytännön toteutus.
Kunnilla ei ole halua toteuttaa suunnitelmia, koska se maksaa... ja laistamalla velvollisuuksista kunta säästää.
En tiedä miten teillä, mutta omassa kunnassa olen päässyt päivystävälle aina. Voihan tässä olla tietysti kuntakohtaisia eroja, hyvin asiat hoitavan ja huonosti hoitavan kunnan välillä.
Kerro ihmeessä mihin kuntaan köyhän kannattaa muuttaa... tietenkin asiat pitäisi hoitaa samalla tavoin joka kunnassa ja ihan saman lain velvoittamana, mutta valitettavasti jotkin kunnan sosiaalityöntekijät käyttävät suurimman osan työajastaan lain porsaanreikien etsimiseen.
No en tiedä missä käyhän kannattaa asua.. mutta sanoin vaan että täällä tämä asia on kunnossa.
missä asiat on kunnossa.
No olisi kiva tietää miten itse laskisit paljonko mihinkin menee rahat, niin saisi jonkinlaisen käsityksen, jos laskelmani on niin väärin.
rahaa ei mee mihinkää kun ei sitä ees tuu MISTÄÄN!!sossuun ei asiaa oo,se alentavaa oliskin,pakko oli töitä löytää...pahus
t:40 ihiminen...
..mutta esim. toimeentulotukioppaan mukaan perusosasta 48 % menee ravintomenoihin, tuo sinun 90 e ei ole kuin n. 25 % perusosasta, oikea summa on kutakuinkin n. 175 e/kk ravintomenoihin.
Kun toimeentulotuen tasoa on laskeskeltu, niin on tarkasteltu tilastokeskuksen v.2001-2002 kulutustutkimuksen kahden alimman tulonsaajaviidenneksen käyttämiä rahamääriä perusosaan sisältyviin menoihin.
Ilmeisesti käyt vanhempiesi/sukulaistesi jääkaapilla syömässä tai olet K-kauppias ja jätät auvoisasti tämän kirjoituksessasi muille kertomatta. Voin sanoa, että normaalisti syövälle ihmiselle 90 e/kk ei riitä mihinkään.
Eli millaiseen kulutukseen toimeentulotuen (perusosan 366,24e /II kl) on keskimäärin ajateltu riittävän:
ravinto 175,80e
vaate ja jalkinemenot 25,64e
informaatiomenot (lehti, puhelin, TV-lupa) 69,58e
vähäiset terv.huoltomenot 10,99e
muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot* 84,23e
(*Henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot, vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot sekä 7 prosenttia asumismenoista)
Käytännössä 7% asumisen omavastuu on vienyt tuosta viime mainitusta leijonanosan eli 30-40e. Lopuilla (jos jotain todellakin on jäänyt) maksetaan sitten mm. kaikki kodin hankinnat, kodinkoneiden korjaukset jne.
Sokea Reettakin sen jo näkee, että toimeentulotuen taso sitä pitkään tarvitsevilla on liian alhainen.
yksinkertaista, edes tilata hammaslääkäriä, laskuttavat ajantilauksesta yli 30 centtiä/minuutti. Aikaa kuluuhelposti puoli tuntia jonossa maksaa kympin, onkohan tilanne edes laillinen asiaa ei voi hoitaa missään ilman? Mulla ainakin menee ruokaan kuussa 160-180€, mielestäni syön todella huonosti.
Ruokamenoissa voi säästää jos vain viitsii. Tarjoukset hyödyntämällä, suunnittelemalla ja tekemällä ruuan itse ja asioimalla vain isoimmissa marketeissa ja Lidl kaupoissa joissa hintataso 1/3 halvempi kuin muissa kaupoissa.
Tietenkin jos syöt pihviä ja punaviiniä ruokajuomana päivittäin saat kaikki rahasi menemään ruokaan, mutta syömällä niin sanottua perusruokaa (monipuolista ja terveellistä) selviät kyllä halvemmala. Jos et osaa tehdä ruokaa sitä kannattaa opetella. Väitän edelleen että 90-120 kyllä riittää.
Ei kaikilla köyhillä ole halpakauppaa lähellä.
Pieni lähikauppa yleisesti kallis verrattuna marketteihin. Minä väitän että kuukaudessa menee n. 200 eur. ruokaan ja tarjous mäyrikset päälle. :-)
Toimeentulotuki kaipaisi todella tasokorotusta sillä ei pärjää, onneksi jotkut voivat pikku töillä petrata edes vähän, (en muuten ilmoita).
Tietenkin pienellä paikkakunnalla kulut ovat toiset, tämän ymmärrän hyvin. Ja tällöin tuen määrä toki pitäisi laskea paikkakunnan yleisen hintatason mukaan (näinhän se ei kylläkään mene), eli työttömän ei kannata asua pienellä paikkakunnalla, työllistymisenkin kannalta.
lisää keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000000361&posting=22000000017497917
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000000361&posting=22000000017725824&view_mode=flat_threaded
Kiinnostaisi tietää, mitä ruokaa tuolla summalla syödään? Itse kun teen hedelmäsälaatin halvimmista hedelmistä, niin rahaa uppoaa 10 -15 euroa... eihän kiloon mahdu kuin 4 omenaa ja kilohinta vaihtelee 4 - 6 euron välillä...
Miten 70 tai 90 eurolla kuukaudessa voisi ostaa monipuolista hedelmiä ja vihanneksia sisältävää ruokaa ympäri vuoden?
Kesälläkin muutaman lehden salaattiruukku maksaa euron pintaan. Kurkku ollut koko kesän hintaluokkaa 2 euroa kilo... talvella kurkun ja tomaatin hinnat ovat sitä luokkaa, että pieni vilkaisu ja nopeasti ohi...
Hetkinen, en tiedä mistä ryöstöliikkeessä asioit mutta tässä tämän päivän vihanneksien ja hedelminen hinta.
Omenat 0,99€/kg (Lidl)
Banaanit 1,39€/kg (Lidl)
Kurkku 1,49€/kg (lidl) (kotimainen)
Kotimainen ruukkusalaatti 0,59€/ruukku (Lidl)
Tomaatit 1,39€/kg (Lidl)
Ja tuo omeninen väittämäsi 4-6€ kilohinta on huvittavaa, kun Lidlissä ei ole omenat 2euroa kilo talviaikaankaan.
ei sitten tahdota ymmärtää, niin ei sitä sitten ymmärretä.
Omenien hinnat todellakin oli satokauden ulkopuolelta ja k-marketin hinnoilla. Saahan tomaatteja nyt 1 - 2 euron kilohintaan, mutta talvella maksavat enemmän... mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää.
Minä en kesäaikaan omenoita osta vaan lähinnä suomalaisia vihanneksia, jotka ovat nyt halvemmillaan ja talvella liian kalliita ostettavaksi.
Nyt köyhän kannattaa syödä kotimaisia marjoja ja talvella vasta ostaa kaupasta niitä omenia.
Kuvittelet,että kaikilla on mahdollisuus päästä Lidliin tai muihin halpakauppoihin? Kun edes Citymarkettiin ei pääse halvalla?
Itse asun paikassa, jossa Citymarkettiin meno ja takaisin tulo maksaa yli 8 euroa!!! (15 km Porin keskustasta)
Tuo hinta tekee omenoista jo jonkin verran kalliimpia, eikö?
Väität siis, että vajaa 3 € päivässä riittää monipuoliseen ateriaan???Luulenpa, että pian kärsit aliravitsemuksesta, anemiasta tai jostain muusta sairaudesta. Lihaa et ainakaan tuolla rahalla osta edes koiralle. Ylipäiväyksen menneissä tuotteissakin on hinnat yleensä yli euron. Oletko kuullut säännön puoli kg päivässä kasviksia. Vihannesten laadussa on suuria eroja. Tarjoustuotteista et laatua löydä. Miksi et mieti, mihin meidän kansanedustajat saavat tuhlattua hulppeat kuukausiansionsa about 5000 €/kk. Olisi vähän enempi räknättävää!
No oletkos ajatellut että asuisit jossain lähempänä kaupunkia.
muuttaa köyhän, mutta jos siellä jo edullisessa asunnossa asuu hyvä niin.
"Ruokamenoissa voi säästää jos vain viitsii. Tarjoukset hyödyntämällä, suunnittelemalla ja tekemällä ruuan itse ja asioimalla vain isoimmissa marketeissa ja Lidl kaupoissa joissa hintataso 1/3 halvempi kuin muissa kaupoissa."
Kaikilla ei ole mahdollisuutta käydä Lidlissä. Toisekseen se mitä minä olen Lidlissä käynyt niin halpaa verrattuna muihin kauppoihin siellä nimenomaan on erilaiset einekset, joiden syönti taas yleisesti ottaen ei ole kovinkaan edullista eikä ravitsemuksellisesti suositeltavaa verrattuna siihen, että tekee ruokansa alusta asti itse. Niinkuin teenkin. Lidlissä yleensä vihannekset, hedelmät ja lihat ovat samoissa hinnoissa kuin muuallakin ja minusta vihannekset ja hedelmät ovat olleet usein sen näköisiä, että ne eivät houkutelleet ostamaan.
Käyn paikkakunnan halvimmassa kaupassa (lääninhallituksen viimeisin hintavertailu).
"Tietenkin jos syöt pihviä ja punaviiniä ruokajuomana päivittäin saat kaikki rahasi menemään ruokaan, mutta syömällä niin sanottua perusruokaa (monipuolista ja terveellistä) selviät kyllä halvemmala. Jos et osaa tehdä ruokaa sitä kannattaa opetella. Väitän edelleen että 90-120 kyllä riittää."
Toki sitä saa väittää mitä puutaheinää tahansa, täällähän ei tarvitse sanoistaan mitenkään kellekään vastata. En käytä alkoholia, en siis punaviiniäkään. Pihvejä en osta juuri koskaan ja lihakin on yleensä halvimmasta päästä. Olen monena kuukautena laskenut ravintoon käyttämäni menot, joten tiedän tasan tarkkaan paljonko minulta kuukaudessa menee. Tiedätkö sinä yhtä tarkasti omat ruokamenosi? Epäilen vahvasti, ettet tiedä. 100e voi äkkiseltään tuntua isoltakin summalta, mutta se ei riitä keskikokoisen, keski-ikäisen terveellistä perusruokaa syövän miehen kuukausittaiseen kulutukseen, ei sitten millään. Itselläni tosin on laktoosi-intoleranssi (kuten n. joka viidennellä suomalaisista ja oletettavasti siten myös toimeentulotuen saajista), joka lisää kuukausittaiia ruokamenoja n. 20-30 e ja sitäkään lisämenoa ei tietenkään toimeentulotuella korvata, jos toimeentulotukeen joutuisi turvautumaan.
Toki 40kg kiikkustuolissa kyyhöttävä mummo pärjää selvästi vähemmällä ruualla kuin 80kg aktiivisesti liikkuva mies, isommasta puhumattakaan.
Vihannekset on kesällä halpoja, mutta talvisaikaan aivan eri hinnoissa. Ihmisen, jollaiseksi valtavirrasta poiketen luen toimeentulotuen saajatkin, pitäisi kuitenkin syödä talvellakin.
On vaan hieman ongelmia maksaa tämän suurempaa vuokraa. Halvempaa kämppää tuskin muualta saa.
Olen 104 kilonen äijä. Teen suhteellisen raskaita töitä sekä käyn salilla 5*viikko, ruokaan menee kepeesti 500 euroo. Lasken kalorit ja ostokset äärimmäisen tarkasti, kuolisin näköjään nälkään sossurahoilla. Ruokavalio ei todellakaan koostu mistään kalliista, kananmunia, proteiinijauhoa, raejuustoa, kanaa, ylenmäärin kasviksia, kalaa ja semmoista.
Tuo Lidl ei todellakaan ole enään mikään halpiskauppa, tuotteiden hinnat kivunneet huomattavasti.
Lidl hinnat ovat nousseet tässä ajassa, mutta silti yleinen hintataso on monissa tuotteissa huomattavasti halvempi kuin isoissa marketeissa.
Ruokamenot on tietenkin verrattava energian tarpeeseen. Raskas työ ja kova treeni yhdistettynä vielä jos on iso äijä. Mutta työtön ei tee raskasta työtä, vaan on suurimman osan ajastaan (työnhausta huolimatta) vapaalla.
Mistäs sinä tiedät, mitä työtön tekee. Kyllä työttömät joutuvat tekemään elantonsa eteen paljon enemmän kuin työssäkäyvät. Palveluja kun ei voi ostaa ja kaikki on tehtävä itse. Minun päiväni täyttyy kaikkien kotitöiden tekemisestä mm. ruoanlaitosta, leipomisesta, säilömisestä, marjastuksesta yms. (teen itse lähes kaiken, kasvatan myös vihanneksia, juureksia, marjoja. Sitten on ne siivoustyöt, puhtaanapito, remontointi, pihatyöt ja vaatehuolto (ompelen myös itse. Kaiken tämän lisäksi pitää aktiivisesti hakea työpaikkoja vaikka kiven sisästä, lähetellä turhaan hakemuksia, kun työnantajat eivät viitsi paikkoja ilmoitella. työttömät joutuvat tekemään varsinaista salapoliisityötä löytääkseen avoimet paikat ja sitten vielä haastattelukäynnit. Jos vielä on pieniä lapsia hoidettavana, niin eipä päivän tunnit riitä kaikesta huolehtimiseen. Jos itse tuhlaat aikasi makoillen tai netissä roikkuen, turha siitä on muita syyllistää.
Kyllä ne kotityöt joutuu työssäkäyväkin tekemään vielä työpäivän päälle. Harvalla on varaa suomessa siivoojaa ja puutarhuria kotiinsa palkata.
kuin työssäkäyväkin. Suuri osa nyky-yhteiskunnan töistä on istumatyötä, ihan sitä samaa kuin mitä työtönkin tekee. Toimeentulotuella ei autoa pidellä, vaan kaikki asiointimatkat kuljetaan fillarilla tai kävellen, joskus harvoin varat saattaa riittää yleisillä kulkemiseen. Eli "pummi" tarvitsee enemmän murkinaa kuin valkokaulustyöläinen.
Puntteja ei voi sosiaalitapaus nostella eikä maratoneja juosta, ruokahalu kasvaa liikaa, pitää tyytyä vain petankkiin tai muihin eläkeläislajeihin.
ja halvimmat omenat olivat 1,99 euroa/kg ja kalliimmat 2,99 euroa/kg.
Jos minä laskisin suurinpiirtein ruokamenoni päivittäisen syömisen perusteella, niin minun ruokamenot pitäisi olla huomattavasti pienemmät kuin ne ovat.... jostakin syystä rahaa menee enemmän kuin päivittäisen keskivertosyömisen perusteella voisi päätellä.
kyseisen kaupan lyhytaikaisia tarjoushintoja... eli vain oikeaan aikaan ostettuna on saanut tuolla hintaa.
Lidlin hinnat ovat suurimmaksi osaksi päivittäistavaroissa pysyvästi halpoja hintoja, hedelmät ja vihannekset lukuunottamatta, mutta niissäkin jatkuvasti tarjouksessa kuten tälläviikolla Banaanit 0,99€/Kg, Kurkku 1,49€/Kg Tomaatti 1,49€/Kg. Ja Lidlissä on lisäksi viikoittain vaihtuvat tarjous tuotteet ja aina paljon tarjouksia. Tästä syntyy yleisesti halpa hintataso.
Kävin maanantaina lidilissä ja ostin tomaatteja hintaan 1,99 e/kg ja katsoin kurkun hintaa joka oli 1,99 e/kg.
Kyllähän niitä ruokia saa tarjouksesta, mutta on väärin väittää esim. citymarketista saavan tomaatteja hintaa 0,99 e/kg ympäri vuoden, jos muutaman kerran kesässä löytyy sellainen tarjous.
Minua todellakin kiinostaisi minkälaista ruokaa on niiden ihmisten ostoskorissa, jotka selviävät 70 - 90 eurolla kuukaudesssa... kyllä siinäkin ruoan terveellisyys on kouluruoan tai muulla tavoin toisen kukkarosta maksetun ruoan varassa... tai sitten säästöjä maksetaan pitkän ajan kuluessa terveydenhoitovaroista.
Halpoja elintarvikkeita ja vihanneksia ja hedelmiä voi ostella aina tarjouksesta. Esimerkiksi aina ei tarvitse ostaa omenoita jos banaanit on tarjouksessa ja päinvastoin. Jos kurkku on tarjouksessa ei tomaatteja tarvitse sinä päivänä ostaa vaan ostaa ylihuomenna kun taas tomaatit on tarjouksessa. Ja esimerkiksi porkkanoita saa ympärivuoden 1€ kilohintaan. Ja ostaa isoja eriä säilyviä elintarvikkeita kun saa tarjouksesta, kaapissa on aina hyvä olla peruselintarvikkeet valmiina. Monia tuotteita voi myös pakastaa.
Ei muuten pidä paikkaansa, halvimmat omenat maksaa 2,29€ 2KG pussi, joten 1,15€/KG ja ovat muuten vielä todella hyviä omenoita.
Kävin tuossa eilen myöskin Lidlissä ja tämmöiset oli hinnat:
Kukkakaali 1,29€/Kg
Tomaatti 1,79€/Kg (viimeviikon vielä 1,49€/Kg) (suomalainen)
Kurkku 1,99€/Kg (viimeviikon vielä 1,49€/Kg) (suomalainen)
Munakoiso 1,49€/Kg
Vihreät viinirypäleet 1,49€/Kg
Vesimelooni 0,99€/Kg
Banaanit 0,99€/Kg
Omenat 2Kg pussi 2,29€ (1,15€/Kg)
Kiivihedelmä 1,99€/Kg
Kaikki olivat täyttä ykköslaatua, tuoreita ja raikkaita.
Viimeksi kun kävin Citymarketissa oli hinnat HeVi osastolla vähän toiset.
No kyllähän tuon tietää jokainen. Välähtikö se sinulle vasta nyt. Keskittyisit työhösi, jotta työnantajasi ei maksa tyhjästä...
Laskekaa nyt itse tukina saamanne tulot ja paljonko mihinkin rahaa laitatte, kyllä tuosta jää yli jos on hoitanut asiansa hyvin ennen ja velkoja ei ole. Mutta jos kuluttaa niin sanottuun "turhaan", niin kaikki menee. Näin se vaan on.
Joku täällä sanoi että kaikki mikä tulee menee, ruokaan (170€), vaatteisiin, puhtauteen ym. välttämättömyyksiin. Mutta tunnen kyllä parikin toimeentulo tuella olevaa jotka ovat toimeentulolla ollessaan ostaneet uudet televisiot ja stereot.
työmarkkinatuella ja asumistuella eläen, mutta en väitä, että olisin siihen "pystynyt" sillä en käyttänyt rahaa muuhunkuin halpaan yksipuoliseen ruokaan ja työpaikan hakemiseen... elämä olisi alkanut sitten "kun saan työpaikan", mutta valitettavsti en onnistunut olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Toimeentulotukea ei annettu vaan kunta säästi... jokainenhan tietää, että asumistuen ja työmarkkinatuen jälkeen pitäisi vielä saada toimeentulotukeakin.
Tuon ajan terveysvaikutukset tulevat viipeellä... ja yhteiskuntahan tukee köyhänkin sairaanhoitoa, joten enemmän tuli yhteiskunnalle laskua kuin säästi.
mielikuvitus (ja taitaa olla näköjään "hyvätuloistenkin"). Minäpä tiedän tyypin, joka juoksee joka ikinen päivä 40 km. Paljonko sinä juokset? Jos et tajua pointtia, niin sitten et.
Tutkijan ajatuksia: (Veli-Matti Ritakallio Sosiaaliturva 16/2005)
"Miten selvitä 11 eurolla päivässä?
Tyypillisellä suomalaisella köyhällä on rahaa
käytettävissä päivittäisiin menoihinsa noin
11 euroa, kun asumiskulut on maksettu.
Tällä summalla pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan
samoin kuin pitkäaikaistyöttömän
pitää selvitä ravintomenojen lisäksi
erinäisistä hankinnoista ja maksuista sekä
sosiaalisesta osallistumisesta – summa kattaa
terveydenhoidon, siisteyden, vaatteet,
kodin hankinnat, viestimet, liikkumisen,
harrastukset, nautinnot, vapaa-ajan, pääsymaksut,
juhlapäivät jne. Ei tarvita tutkijan
pätevyyttä eikä juuri mielikuvitusta, kun
ymmärtää, mihin pitkäaikainen eläminen 11 eurolla päivässä johtaa.
Suomessa ei juuri ole perinnettä välttämättömyystarvekorien
laatimisesta ja budjetoinnista.
Kansainvälisesti muun muassa
Yhdysvalloissa ja Englannissa vähimmäisturvan
riittävyyden arvioinnissa juuri tämä
menetelmä on ollut keskiössä.
Kuinka niukka tai väljä toimeentulo 11
eurolla päivässä sitten aikaansaadaan?
Vaikka ravintomenot lasketaan kuinka
niukasti tahansa, aikuisen ihmisen kohtuulliseen
ravintoon menee vähintään puolet
käytettävissä olevasta 11 eurosta. Tämä
vastaa sosiaali- ja terveysministeriön 1998
antamaa ohjeistusta toimeentulotuen toimeenpanijoille.
Ravitseva aamiainen maksaa
euron. Edes kohtuullisen ravitseva lounas
ja päivällinen maksavat yhteensä hyvinkin
neljä euroa. Iltapalaan lasken tässä niukassa
budjetissa 50 senttiä. Mihinkään herkutteluun
ei laskelmassani käytetä rahaa, vaikka
varmasti köyhänkin joskus tekisi mieli jotain
hyvää.
Köyhyys käy kalliiksi
On myös muistettava, että edelleen pätee
vanha sanonta, että köyhyys käy kalliiksi.
Köyhillä on rajalliset mahdollisuudet nauttia
halvoista hinnoista ja tarjouksista. Tätä
määräävät useat seikat. Hintaseuranta on
vaikeaa, jos ei tule lehteä eikä ole internettiä.
Suuret marketit ovat autottomalle heikosti
tavoitettavissa. Köyhällä ei ole varaa
hamstrata, kun on halpaa. Jos hän pääsee
julkisilla kulkuvälineillä paikalle, niin varattomuus ei ole ainoa este.
Tavaramäärä, jonka pystyy kuljettamaan, on rajallinen.
Lisäksi tyypillisellä köyhällä ei ole suurta
pakastinta, johon säilöä halvat tarjousruoat,
eikä suurta asuntoa, johon varastoida
muut tarjoustuotteet, kuten vessapaperit.
Käytännössä köyhän kohtalona on ostaa
lähikaupasta päivän tai parin tarpeeseen
pienet annokset. Yksikköhinnat tulevat tällä
tavoin kaikkein kalleimmiksi. Siitä ei pidä
syyttää köyhiä, vaan köyhyyttä.
Köyhyyttä ymmärtämätön saattaa joskus
mielessään ajatella, miten hän elämänsä
järjestäisi, jos olisi samassa asemassa kuin
nykyköyhät. Hän optimoisi, laskelmoisi ja
suunnittelisi pitkäjänteisesti. Ulkopuolisen
ajatukset ovat kuitenkin kovin kaukana köyhän
arjesta. Siinä pitkäjänteinen suunnittelu
ei ole mahdollista, kun suunnitelmien keskiössä
on selviytyminen koko ajan päälle
kaatuvista taloudellisista esteistä.
Tämän vuoden alun väestökyselyssämme
oli yhtenä osiona pyyntö, että köyhyyttä
parhaillaan kokevat tai köyhyydessä aiemmin
eläneet kirjoittaisivat siitä, mitä köyhyys arjessa
merkitsee. Sadat tutkittavat kirjoittivat
näistä tunnoista. Hyvin yleinen kuvaus oli
juuri se, että köyhyys merkitsee jatkuvaa taloudellista
ahdinkoa ja puutetta, joka rajoittaa
arkielämää aivan perustavanlaatuisesti.
Ahdinko johtaa usein pikku lainoihin
kavereilta ja omaisilta. Tämä taasen johtaa
kierteeseen, kun vipit pitää hoitaa. Yksi
tutkimukseemme valikoitunut 40-vuotias
pitkäaikaistyötön mies kirjoitti näin:
”Köyhyys on yksinkertaisimmillaan sitä,
ettei ole aina rahaa edes ruokaan, laskujen
erääntymisiä, huomautuksia ja sitä kautta huomautusmaksuja,
vippejä ja lainoja tuttavilta.
Kun saa sitten rahaa, se onkin jo mennyt. Ja
kierre jatkuu. Entäpä kun on keskittäydyttävä
siihen että mistä tämän päivän ruoan saa, et siis
oikein voi kiinnostua silloin mistään muusta ja
joudut pummaamaan tuttaviltasi, jos sellaisia
vielä on, kuitenkin häpeää turhia almuja siinä
uskossa että tulevaisuudessa menee paremmin.
Siinä karisee viimeisetkin itsetunnon rippeet.
Ei mielitekoja, haaveita; sitten niitä onnellisia
hetkiä kun saa kympin jolla hankkii jotain jääkaappiin,
hah! No, asioita olisi vaikka kuinka
paljon, kuinka solmia tässä taloudellisessa tilanteessa
uusia ystävyyssuhteita, seurustella...”
Jäljellä 5,5 euroa
Köyhyyden olemus alkanee selvitä kovapintaisemmallekin,
kun eläytyy tilanteeseen, jossa
päivästä toiseen ruoka- ja asumismenojen
jälkeen on käytettävissä 5,5 euroa. Siisteys
ja puhtaus ovat välttämättömiä edellytyksiä
muun muassa työhön pääsemiseksi tai siellä
olemiseksi. Siksi vaatetukseen, parturiin ja
muuhun tällaiseen on ”pakko” käyttää rahaa.
Myös sosiaalinen osallistuminen ja osallisuus
edellyttävät tätä. Vuodenaikojen suuri vaihtelu
asettaa vaatetukselle omat vaateensa.
Vaatteita on myös pestävä. Vaatteet kuluvat
ja niiden uusiminen on kallista. Kaikki tämä
arkinen tavanomaisuus syö rahaa. Keskimäärin
yksi euro päivässä puhtauteen ja
siisteyteen ei liene ylimitoitettu arvio.
Puhelin kuuluu nykyisin välttämättömyyksien
luetteloon. Huomattavan suuri
osa köyhistä on yksin asuvia. Heille puhelin
on ehkä perheellistäkin keskeisempi
hyvinvoinnin tekijä. Puhelin ja muut viestintäkulut nousevat hyvinkin yhteen euroon
päivässä. Kuukausilippu paikallisiin julkisiin liikennevälineisiin maksaa
tasattuna euron päivässä. Jos ei osta kuukausilippua, kertalippujen summa nousee
suuremmaksi jo seitsemällä kuukausittaisella kaupungissa käynnillä.
Osallistuminen yhteiskunnan elämänmenoon edellyttää paikalle pääsyä.
Siksi kuukausilippua voi pitää välttämättömyytenä.
Väestökyselyissämme olemme kysyneet
käsityksiä välttämättömyystekijöistä. Julkisten
kulkuneuvojen tarpeenmukainen käyttömahdollisuus
on väestön enemmistön mukaan välttämätöntä. Se tulisi mahdollistaa kaikille kansalaisille.
Köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus, vai onko?
Ravinnon, asumisen, siisteyden, viestintäkulujen
ja liikennemenojen jälkeen on toimeentulotukiasiakkaalla jäljellä 2,5 euroa.
Tällä summalla pitäisi varsinaisesti elää nykyaikaista elämää: harrastaa ja
nauttia vapaaajasta sekä sisustaa kotia, juhlistaa suurempia merkkipäiviä,
kuten syntymäpäiviä ja joulua, tai tarjota vieraille keksejä ja kahvia.
Harrastusten ja nautintojen valinnassa on tällöin
pitkälti kyse pakon sanelemista valinnoista.
Juha Vainion riimittelyjen mukaan köyhän
ainut huvitus on vilkas mielikuvitus. Edellä
tehdyn kuvitteellisen kulutusmenolaskelman
perusteella Vainio oli oikeassa.
Suomalaisella köyhällä ei tiukasti rajattujen
välttämättömyysmenojen jälkeen jää rahaa
huvituksiin. Tässä todellisuudessa noin
250 000 suomalaista elää päivästä, viikosta ja
kuukaudesta toiseen tänäkin vuonna.
Mielikuvituksen sijaan mielen saattaa ajoittain
valloittaa pettymys ja katkeruus sekä suru.
Tutkimukseemme vastannut 38-vuotias
yksinhuoltajanainen, joka on osa-aikainen
siivooja, kirjoitti huvitusten välttämättömyydestä
lasten näkökulmasta: ”Nykyisessä
yhteiskunnassa on köyhän lapsilla oltava yhtälailla
kännykkä, tietokone, leffat, hampurilaiset
ja OK vaatteet. Yksinhuoltajaperhe maksaa
esim. tietokoneesta suhteessa moninkertaisen
hinnan verrattuna perheeseen, jossa on kaksi
hyväpalkkaista aikuista! On vanhanaikaista
puhua tietokoneestakaan minään ylellisyyskapineena
tällä vuosisadalla, vaan se on välttämätön
ainakin nuoremmalla väellä.”
Köyhyys ei tule yksin
Useissa kertomuksissa ilmeni kuinka köyhän
talouden pahimpia koettimia ovat yllättäen
lankeavat laskut. Tällaisia voivat olla sairaanhoitomaksut, toisella paikkakunnalla
asuneen omaisen hautajaisiin osallistuminen,
kodinkoneen rikkoutumisesta seuraava
uusintainvestointi, lukiossa olevan
lapsen koulukirjojen hankinta jne. Raskas
normaalikuorma vaivoin kestetään, mutta
yllättävä lisälasku vie kantokyvyn ja katkaisee
selkärangan.
Vanhan sanonnan mukaan köyhyys ei
tule yksin: monet muut hyvinvointivajeet
korreloivat positiivisesti köyhyyden kanssa.
Heikko terveys, heikko koulutus, puutteelliset
asuinolot sekä rajoitetut harrastus- ja
osallistumismahdollisuudet ovat tyypillisiä
köyhyyden kylkiäisiä. Niukan ravinnon ja
kurjan asunnon ohella köyhyys näyttäytyy
nykypäivänä erityisesti sosiaalisen toimintakyvyn
rajoittuneisuutena ja sosiaalisena syrjäytymisenä. Se on rajoitettua osallisuutta
ja sosiaalista osattomuutta.
Lisäksi köyhyys aiheuttaa häpeää ja katkeruutta
sekä riitoja perheenjäsenten välillä.
Aina ei ole mahdollista sanoa, mikä on syy
ja mikä seuraus. Avioero voi olla köyhyyden
seurausta tai sen syy, samoin mielenterveyden
ongelmat.
Valtaosa väestöstä pitää viimesijaista
toimeentuloturvaa liian matalana
Asumiskulujen korvaamisen jälkeen toimeentulotuen
taso yksin asuvalle henkilölle
on nykyisin 360 euroa kuukaudessa. Pyysimme
tämän vuoden kyselytutkimuksessamme
arvioita siitä, onko tuki liian korkea,
sopiva vai liian matala. Peräti 72 prosenttia
tutkimukseen vastanneesta aikuisväestöstä
piti tuen tasoa liian matalana.
Kymmenen vuoden kuluessa tuen tasoa
liian matalana pitävien osuus on selvästi
kasvanut. Tämä on linjassa tuen tasossa
tapahtuneen leikkautumisen kanssa.
Tulonjakoon puututtava piirun verran
Edellä esitetyssä paino on ollut paljolti toimeentulotuen tason ihmettelyssä.
Tämän olen tehnyt siksi, että vähimmäisturvan
taso on yleisemminkin toimeentulotuen
tasolla.
Viisas politiikka ei tietenkään lähde siitä,
että korotetaan vain toimeentulotukea
ja jätetään ns. ensisijainen turva toimeentulotukea pienemmäksi. Yhteensovituksen
pitää toimia niin, että nostettaessa viimesijaisen
sosiaaliturvan taso kohtuulliseksi
se tehdään niin, että ensisijainen turva on
parempi kuin viimesijainen. Näin tehtäessä
on huolehdittava siitä, että viimesijainenkin
turva on ihmisarvon turvaava.
Yhden esimerkin politiikkavaihtoehdoista
esitän tämän lehden pääkirjoituksessa.
Kriitikot tullevat pitämään esitystäni
heikkona, koska se ei sisällä yksilöityä
rahoitussuunnitelmaa. Vastaukseni tähän
on, että puututaan piirun verran viimeisen
kymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen
tulonjaon eriarvoistumiseen, niin asia on
hoidettu.
Monet eivät tule ajatelleeksi kuinka käytännössä pienellä rahalla toimeentuleva elää. Usein ihmiset laskevat päivän ruokatarpeet ja päivittelevät "pakostakin säästöön jäävää rahamäärää".
Minäkin voisin nyt ottaa pakastimesta rintaleikkeet uuniin paistumaan, keittää riisiä ja tehdä currykastikkeen... ja tuokaan ruoka ei maksa senttiäkään... (kun olen ne aikaisemmin jo maksanut).... ja tästähän voimme siis näiden neropattien logiikalla laskea ruokaan päivittäin tarvittava rahasumma... toisin minäkään en voi toistaa tuota "säästöä" päivästä toiseen, kun täytyy välillä ostaa uutta tilalle.
Hei, kiitos kirjoituksesta. Oli hyvin kuvattu köyhän ihmisen elämää. Minä kuulun myös tuohon ryhmään ja kuvaan elämääni tuttavilleni että minä voin vain hengittää, mitään rahaa vaativaa en voi tehdä. Kun olen yksinhuoltaja ja elelen murrosikäisen poikani kanssa, niin ei ole rahaa harrastuksiin eikä edes välttämättömiin menoihin. Nytkin minulla on todella surullinen olo kun koulun kesäloma on loppumassa ja olimme tässä kotona koko ajan kahdestaan. Meillä ei käynyt ketään emmekä me käyneet missään. Muutaman puhelun saimme tuttavilta. Täytyy kyllä todeta, että köyhä pitkäaikaistyötön on todella syrjäytynyt yhteiskunnasta. Ja tuntuu, että paluuta normaaliin elämään ei enää ole, valitettavasti.
Taisi mennä, kun luki tämän edellisen viestin.
Itse saan työmarkkinatukea 20 päivältä bruttona 470 eur ja siitä on vähennetty vero 94 eur. Jää 376 eur. Siitä maksan ensin pienen yksiön vastikkeet ja vedet noin 120 eur. Sen jälkeen muut laskut. Itselleni ei ainakaan tule laskua esim. sähköstä ja internetistä kerran kuussa vaan sähkölasku tulee kerran 2 kuukaudessa (40 eur) ja internet/puhelimen kk-maksu kerran 2 kuukaudessa (56 eur). Puhelimessa en lörpöttele eli 56 eur muodostuu internetin kk-maksusta 19.90 eur/kk ja puhelimen perusmaksusta noin 8 eur/kk. Jos ko. kuukautena sattuu tulemaan esim. vielä Tv-luvan 1.erä noin 100 eur (itselläni on kahdessa erässä), niin jäljelle jää 60 euroa jonka on riitettävä 4 viikon ruokaan, vaatteisiin, kulkemisiin, hammaslääkäriin, lääkäriin ym. Saattaa tulla myös ylimääräinen vastike, jolloin ei jää sitäkään. On helppo tehdä laskelmia, mutta todellisuus on toinen.
Järkevällä talouden pidolla ja suunnittelemalla voi helpottaa talouden pitoaan.
Pari vinkkiä:
Jos sähkö-, puhelin- ja internetlaskusi tulevat 2kk välein voisit laittaa joka kuukausi syrjään puolet tuosta summasta (sinun tapauksessa 28€). Ja toimia samoin tv-maksun kanssa, eli joka kuukausi 20€ syrjään. Näin ei tulisi niitä tiukempia kuukausia.
Lisäksi tiedät varmaan että sossu maksaa hammaslääkäri ja terveydenhuolto kulut kunnallisella puolella. Ja sähkökin maksetaan yleensä, näin se menee lain mukaan.
lain mukaan toista ei saa tappaa...
On se kumma kun köyhiä ja työttömiä kohdellaan aina oikeudenmukaisesti - koska on olemassa laki.
Tiesitkö että oikeuksistaan saa ja pitää pitää kiinni.
sekin teorissa. Käytännössä se ei ole niin helppoa kuin paperilla näyttäisi. Monet pelkäävät sossun kostoa, kun alkavat tehdä valituksia lainvastaisista päätöksistä. Ja näitä simputuksia tapahtuukin. Suoraan sossuntädin suusta: "..tämä työ antaa paljon mahdollisuuksia heittäytyä hankalaksi, jos siihen haluja vain on". Ilmeisesti puhui kokemuksen syvällä rintaäänellä, joko itse niin toimineena tai muiden työntekijöiden toimia sivusta seuranneena.
Lisäksi valitusten käsittely hallinto-oikeuksissa kestää luvattoman kauan (yleensä 6-12 kk) ja siihen lisäksi tulee pakollinen valitusrumbaa edeltävä kunnan oma oikaisuvaatimusmenettely, joka lisää ko. kokonaisaikaa vähintään parilla kuukaudella.
Milläpä siinä oikeuksistasi pidät kiinni, jos jääkaapilla kävijää tervehtii vain valo ja vatsa jo hankaa selkärankaa, huulet huokaa tuokaa ruokaa!
No, paperillahan kaikki näyttää hyvältä. Valtakunnassa siis kaikki hyvin!
Väitätkö muka että ei kannata valittaa vääristä päätöksistä? Jos kukaan ei valita ei mitää parannustakaan voi saavuttaa, eikä ketään kiinnosta.
Miettikää sitä.
Monissa kunnissa päätöksestä valittanut saa jatkossakin "koulutusta nöyryyteen", jos ei ole nöyränä tyytynyt siihen mitä ylhäältä annetaan.
Minä olen valittanut ja tuloksena on ollut, että toimeentulotukea ei ole myönnetty lainkaan. Se onnistuu pelkästään siten ettei tehdä virallista päätöstä, josta voisi valittaa... siis kun tuota päätöstä ei ole, niin ei ole mitään valitusoikeutta, vaikka lain mukaan olisi oikeutettu toimeentulotukeen.
Ja kun lähtee taistelemaan saadakseen tuon välttämättömän valituskelpoisen virallisen päätöksen, niin sen jälkeen törmätään sosiaalivirkailijoiden toimintatapaan johon kellarimummukin viittasi. Toimeentulotukipäätöksen tekemistä voidaan loputtomasti venytellä lisäselvityspyynnöillä ja noilla lisäselvityspäivämäärillä voidaan päätöksen antamista siirtää jopa kuukaudenkin päähän. Toimeentulotukipäätös pitäisi tehdä kohtuullisessa ajassa, mutta ainoa seuraus lain rikkomisesta on vuoden tai kahden kuluttua saatava oikeusasiamiehen lausunto.
Köyhä ei voi hoitaa maksuvelvollisuuksiaan kuten kunnat saavat maksaa jälkikäteen laittomasti evättyjä toimeentulotukia. Toimeentulotukilain rikkomisesta kunnalle ei tule mitään muuta seuraamusta kuin se, että täsmälleen saman toimeentulotukisumman joutuu maksamaan ilman korkoja ja kuluja vuoden tai kahden kuluttua.
Köyhälle ropisee heti ylimääräisiä kuluja maksukehoituksista ja viivästyskoroista. Pahinta ehkä on, että sosiaalityöntekijät voivat saada "hankalaksi heittäydyttyään" häädön asukkaalle - harva vuokranantaja hyväksyy vuokran maksua yhtä epäsäännöllisesti kuin kunnat saavat maksaa toimeentulotukea. Köyhä joutuu asunnottomaksi sosiaalityöntekijöiden simputuksen takia, mutta silloinkin ongelma on vain häädetyn - miksi ei maksanut vuokriaan ajallaan.
Voihan sitä valittaa ja jatkossa asua luonnon keskellä tai parhaassa tapauksessa alkoholistien asuntolassa. Nälkäkin tekee tehtävänsä kun tieto vuoden tai kahden kuluttua maksettava toimeentulotuki ei täytä vatsaa käsittelyajalla.
Pahimpien kuntien sosiaalivirkailijoille pitäisi jo saada vankilatuomioita, jotta vakiintunut käytäntö muuttuisi suomen lain mukaiseksi. Röyhkeämpien kuntien tavat on opittu kantapään kautta ja puskaradio levittää tietoa, että ei kannata valittaa, koska kukaan valvova viranomainen ei välitä paskan vertaa miten köyhiä kohdellaan.
Sosiaalijärjestelmät perustuvat valittamiseen ja ihmisten oikeuksista kiinni pitämiseen. Herkästi kehotetaan ihmisiä valittamaan ja pitämään kiinni oikeuksistaan, kun jo etukäteen tiedetään, että ne hyvin hyvin harvoin yleensä johtavat yhtään mihinkään. Ihmiset on helppo lannistaa toimimattomien vaikuttamis- ja valittamisprosessien alle.
Lainaus:
"ASIAKKAAN ASIALLA
SELVITYS HELSINGIN SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINNASTA
VUONNA 2004
JOHDANTO
Lakisääteinen sosiaaliasiamiestoiminta on ollut selvityksen kirjoitushetkellä voimassa lähes viisi vuotta. Toiminta perustuu vuonna 2001 voiman tulleeseen lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Lisäksi lain yksi perusajatuksista on, että asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.
Kaikkien toimintavuosien ja varsinkin viimeisen puolentoista vuoden aikana on alkanut näyttää entistä selvemmältä se, että lakiin kirjoitetut tavoitteet asiakkaan aseman vahvistamisesta ja käytännön toiminta ovat erkaantuneet entistä enemmän toisistaan.
Viranhaltijoiden päätöksenteossa kuten myös hallintotuomioistuimien oikeuskäytännössä sosiaalihuollon asiakaslaki näyttää jääneen lähes kuolleeksi kirjaimeksi. Perusteluteksteissä ei ole näkynyt useinkaan viittausta asiakaslakiin, vaikka sen säännökset täydentäisivät erityislakien tulkintaa silloin, kun kysymyksessä on asiakkaiden edun, mielipiteen ja olosuhteiden huomioiminen päätöksenteon perusteena.
Vuoden 2004 selvitys poikkeaa aiemmista siinä, että se on sivumäärältään suppeampi kuin edeltäjänsä. Tämä on täysin tietoinen valinta. Tuntuisi vähäisten asiamiesvoimavarojen tuhlaukselta kirjoittaa uudestaan samat asiakkaiden esille nostamat ongelmat, jotka ovat suoraan luettavissa aiemmista selvityksistä. Selvitykset löytyvät osoitteesta: www.hel.fi/sosv/palvelut/sosiaaliasiamies.
Viime vuotta koskevan selvityksen tarkoituksena onkin luoda kokonaiskuva siitä todellisuudesta, jonka asiakkaat kohtaavat asioidessaan sosiaalivirastossa. Tämän lisäksi on tarkoitus nostaa esiin organisaatiouudistuksen esille tuomia ongelmia, jotta toimintaa voitaisiin kehittää asiakaslain hengen mukaiseksi.
Aiemmissa selvityksissäni olen korostanut sitä, että sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneet asiakkaat edustavat vain pientä osaa siitä asiakaskunnasta, joka vuosittain käyttää sosiaalihuollon palveluja. Yhteydenottojen määrään vaikuttaa tietysti myös se, miten hyvin sosiaaliasiamiestoiminnasta ollaan tietoisia ja miten sosiaaliasiamies on tavoitettavissa. Lisäksi olen tuonut ilmi, ettei yhteydenottojen perusteella voida tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, miten paljon tyytymättömiä asiakkaita on niiden joukossa, jotka eivät ole ottaneet yhteyttä vai ovatko kaikki loput asiakkaat tyytyväisiä sosiaalihuollon palveluihin.
On kuitenkin selvää, ettei sosiaaliviraston toiminta ole kaikilta osin kunnossa, kun asiakkaiden esille nostamat ongelmat ovat olleet samoja vuodesta toiseen. Kun asiakkaiden viesti eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle otetuissa yhteydenotoissa ja kanteluissa on ollut toiminnan osalta samanlaista, tuntuu ihmeelliseltä, ettei toimintaa ole kyetty muuttamaan saadun palautteen perusteella parempaan suuntaan.
Tampereen yliopiston sosiaalityön lehtori Anna Metteri on ilmaissut asiakkaiden aseman muutoksen hyvin kirjassaan ”Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset”. Metteri toteaa:
”Kohtuuttomat tapaukset haastavat monin tavoin hyvinvointijärjestelmää sisältä päin. Ne kyseenalaistavat järjestelmämme oikeudenmukaisuuden ja lainmukaisuuden periaatteet ja horjuttavat samalla järjestelmän uskottavuutta. Kunnat voivat toimia hyvinvointivelvoitteistaan piittaamatta eikä siitä aiheudu mitään taloudellisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia.”
Metterin mukaan 1990-luvun ja vuosituhannen alun kehityksen johdosta kansalaisten tyytymättömyyden ilmaisut ovat lisääntyneet, järjestelmään on synnytetty laillisia loukkuja, väliinputoamisen ongelma on kasvanut, huolenpidon logiikka on monelta osin murentunut. Kohtuuttomien tapausten takaa paljastuu hänen mukaansa myös paikallisen tason asiakasdemokratian, päätöksenteon läpinäkyvyyden ja politiikan avoimuuden puute.
Nyt jos koskaan lienee aika muuttaa suuntaa ja ottaa toiminnan lähtökohdaksi todellinen asiakaslähtöisyys ja kumppanuus asiakkaiden kanssa, sillä juuri heitä varten sosiaalivirasto on ja pitää olla olemassa."
Lisäksi tuli tuosta ruokamenoista mieleen, että työttömät ja pienituloisethan voivat hakea ruoka-avustuksia kirkojen ja muiden vastaavien järjestöjen kautta, käsittääkseni näitä on vähänkin suuremmilla paikkakunnilla. Kaupat lahjoittavat jatkuvasti paljon hyvää syötävää ruokaa näille järjestöille.
Lisäksi työttömät voivat käydä syömässä työttömien ruokaloissa halpaan hintaa (tarkkaa hintaa en kyllä tiedä).
ja erään ohjelman mukaan raaka-aineet ovat kaupoista poistettuja. Toki ihan syötävää ruokaa ja tietääkseni yksikään ei ole saanut niistä ruokamyrkytystä.
Olihan televisiossa ohjelma niistä nuorista, jotka hakivat kauppojen jäteastioista ruokansa... koskahan työttömiltä edellytetään itsensä ruokkimista jäteastioista löytyvällä jätteellä.
Myös jotkin kirkot järjestävät ruokailua 2 eurolla, sinne voit sinäkin mennä syömään.
Ei kenenkään tarvitse suomessa hakea ruokaansa roskiksesta.
Mihin itse käytät ylimääräiset rahasi? Mitkä ovat Sinun tulosi ja menosi? Olet ilmeisesti työssäkäyvä.